Talousarvioesitys 2006

35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Suomen talouskasvun ennustetaan pysyvän vuonna 2006 hyvänä ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvavan. Asuntorahoituksen saatavuus ei siten ole ongelma ja markkinoilta löytyy rahoitusvaihtoehtoja. Matala korkotaso ylläpitää vilkasta asuntolainojen ja omistusasuntojen kysyntää koko maassa. Aikaisempaa suuremmat asuntolainat lisäävät kotitalouksien riskejä. Talouden tila, etenkin työllisyyden, muuttoliikkeen ja korkotason kehitys, sekä riittävä asuntotonttien kaavoitus ovat ratkaisevassa asemassa asuntorakentamisen kokonaismäärän kehityksessä. Kasvukeskusten asuntotuotannon säilyminen korkealla tasolla on tärkeää asuntomarkkinoiden vakauden ylläpitämisessä. Toisaalta monessa osassa maata väestö vähenee ja asuntojen jääminen tyhjiksi edellyttää toimia yhdyskuntien elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Väestön ikääntyessä on varauduttava erilaisiin asumisen ja yhdyskuntien tarjoamien palvelujen kysynnän muutoksiin. Rakentamisen laatuun ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat jatkossakin keskeisiä rakennusalalla.

Tuotannon ja kulutuksen kasvu lisää luonnonvarojen ja energian käyttöä sekä osaltaan edelleen jätteiden määrää ja päästöjä ympäristöön. Haitallisia päästöjä vesiin ja ilmaan on Suomessa voitu vähentää lupajärjestelmän sekä teollisuuden ja yhdyskuntien omaehtoisten toimien ansiosta. Yhdyskuntien suunnittelua ja rakentamista kehittämällä tavoitellaan hyvinvoinnin kohentumista ja samalla ympäristökuormituksen ja -haittojen vähentymistä. Tieliikenteen kasvu tuntuu taajamien ilman laadussa ja melun lisääntymisenä. Kasvava meriliikenne lisää öljyonnettomuuksien riskiä erityisesti Itämerellä. Maatalous kuormittaa osaltaan ympäristöä rehevöittämällä vesiä ja vaikuttamalla eliölajien ympäristöön. Maaseudun elinvoimaisuus on avainasemassa rakennusperinteen sekä kulttuuriympäristöjen maisema- ja luontoarvojen säilyttämisessä.

Yhteiskunnan ekotehokkuuden tavoite asettaa vaativia haasteita ympäristöpolitiikan ja ohjauskeinojen kehittämiseksi. Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä ja vaikuttamista. Ympäristöasioiden globaali ja valtiorajoista riippumaton luonne on erityinen haaste myös kansainväliselle yhteistyölle.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen hidastaminen pelkästään kansallisen toimintaohjelman toimin ei nykykäsityksen mukaan onnistu. EU:n tavoite pysäyttää monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä vaatii tehostettuja toimia ja voimavaroja.

Julkisen hallinnon tuottavuuden parantamisen vaatimukset korostuvat. Toiminnan tehostaminen ja palvelujen laadun säilyttäminen vaativat niin hallinnon rakenteiden kuin toimintatapojenkin uudelleenajattelua.

Vuoden 2005 talousarviossa päätetyn valmistelutyön pohjalta valtion budjettitalouden ja valtion asuntorahaston väliset korko- ja avustuskustannusten vastuusuhteet järjestellään vuosina 2006—2010 seuraavasti: Rahastosta tehdään vuosittain valtion lainanoton korkokustannuksiin ja rahaston omapääomaeriin perustuva tuloutus budjettitalouteen. Tuloutusta vähentää rahaston yhdystilille laskettava korko. Korollista omapääomaa laskettaessa vähennetään tilinpäätöksen omapääomasta ne summat, yhteensä noin 1,35 mrd. euroa, jotka budjettitaloudesta on vuosina 1990—1993 siirretty rahastoon. Korkotason muutoksen vaikutusta budjettisiirtoon tasataan. Rahaston taloutta kevennetään siirtämällä asuntojen korjaus- ja rakennusperintöavustukset maksettaviksi budjettivaroista. Budjettitalouden menokehykseen on tehty vastaavansuuruinen 71,5 milj. euron rakennekorjaus. Rahaston kassavarojen määrä sopeutetaan vuoteen 2006 mennessä toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiselle tasolle, jonka mahdollisesti ylittävällä osalla lyhennetään vuosittain rahaston velkaa.

Valtioneuvosto asettaa seuraavat tavoitteet ympäristöministeriön toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:

• Kasvavien alueiden tonttitarjonta ja asuntotuotanto vastaavat nykyistä paremmin kysyntää. Heikoimmassa asemassa olevien asuntotilanne paranee.
• Maankäytön ja asuntopolitiikan yhteistyö vahvistaa Helsingin seudun kilpailukykyä.
• Itämeren ravinnekuormitus erityisesti Suomen rannikolla vähenee ja ympäristöriskien hallinta paranee.
• Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen hidastuu vuoteen 2010 mennessä.
• Suomen EU-puheenjohtajuus edistää EU:n ympäristötavoitteiden toteutumista ja vahvistaa mielikuvaa Suomesta ympäristöosaajana.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittymiselle:

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen

• Kaatopaikoille viedyn biojätteen määrä vähenee ja jätteiden hyödyntäminen lisääntyy.
• Vaarallisimpien aineiden ja pienhiukkasten päästöt ja vaikutukset ympäristöön tunnetaan nykyistä paremmin. Niiden esiintyminen ympäristössä sekä niille altistuminen vähenevät asteittain.
• Itämereen ja sisävesiin kohdistuva ravinnekuormitus vähenee ja tärkeiden pohjavesien pilaantumisriski pienenee.
• Suomella on tiedollinen ja yhteiskunnallinen valmius vaikuttaa ilmastosopimuksen uuden sitoumuskauden tavoitteisiin.
• Korkeimmille eli yli 60 dB:n jatkuville melutasoille altistuminen vähenee.

Luonnon monimuotoisuuden suojelu

• Natura 2000 -verkoston suojelutoimien avulla luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tason saavuttaminen etenee.
• Etelä-Suomen metsien suojelutilanne paranee ja uusien suojelukeinojen käyttö vakiintuu soveltuvin osin kokeiluvaiheen kokemusten pohjalta.
• Luonnonsuojelualueiden virkistyskäytön ja luontomatkailun palveluverkosto paranee yhteistyössä kuntien kanssa ja käytettävissä olevien määrärahojen käyttöä tehostamalla.

Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön laatu

• Kaupunkimaisten pientaloalueiden rakentamisedellytykset paranevat.
• Alueiden käytön suunnittelun vuorovaikutteinen ja vaikutuksia ennalta arvioiva toimintatapa vahvistuu.
• Kaavoitukseen perustuvan rantarakentamisen osuus suhteessa poikkeamismenettelyihin kasvaa.

Hyvä ja kestävä rakentaminen

• Rakentamisen ohjaus, tutkimus, seuranta ja tiedotus vahvistavat rakentamisen laatua ja rakennusten taloudellista ja joustavaa käyttöä.
• Rakentamisen rakenteellinen turvallisuus paranee.

Asuntomarkkinoiden toiminta

• Erityisryhmien asumisolojen parantamiseksi tarkoitettujen asuntojen tarjonta kasvaa.
• Asuntojen vähentyneestä kysynnästä aiheutuvien sosiaalisten vuokra-asuntojen riskien sekä Valtion asuntorahaston lainasaatavien ja takausvastuiden riskienhallinta kehittyy.
• Valtion asuntopoliittiset toimenpiteet ajoittuvat ja vaikuttavat asuntomarkkinoita tasapainottavasti.

Palvelujen ja toiminnan kehittäminen

• Ympäristöhallinnon luvat ovat laadukkaita ja perusteiltaan koko maassa yhdenmukaisia. Lupien käsittelyajat ovat kohtuulliset. Lupahallinto yhtenäistyy ja tehostuu.
• Ympäristöhallinnon palvelujen laatu ja tuottavuus paranevat tietotekniikkaa ja sen hyväksikäyttöä sekä sähköisiä palveluja ja asianhallintaa kehittämällä.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluyksikkö

Ympäristöhallintoon perustetaan palveluyksikkö, johon siirretään pääosa hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluista. Ympäristöhallinnon palveluyksikön tavoitteena on parantaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuutta ja laatua ja samalla mahdollistaa voimavarojen suuntaaminen hallinnonalan ydintehtäviin.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistämistä tehdään keskitetysti Kieku-ohjelmassa yhteistyössä hallinnonalojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeiden kanssa. Yhteistyö tukee palvelutuotannon yhtenäistymistä ja palveluiden laadun parantamista.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset muodostavat valtion palvelukeskusverkoston, jonka toimintatapoja, toimialaa, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään koordinoidusti yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien määrittelyjen mukaisesti. Talous- ja henkilöstöpalvelujen tukitoimintojen osalta tavoitteena on, että tuottavuus kasvaa vuoteen 2009 mennessä keskimäärin 40 % ja, että samalla sekä asiakas- että työtyytyväisyys pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Mittakaavaetujen saaminen edellyttää perustettavalta palvelukeskukselta riittävän suurta kokoa, jonka saavuttamiseksi perustettavat palvelukeskukset valmistautuvat ottamaan myös oman hallinnonalansa ulkopuolisia asiakkaita.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004—2006