Talousarvioesitys 2006

24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Toiminta-ajatus

Ulkoasiainministeriön toiminta-ajatuksena on edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia syvenevän yhteistyön maailmassa. Kansainvälisten suhteiden osaajana ministeriö valmistelee ja toteuttaa Suomen ulkopolitiikkaa sekä yhdistää eri tahojen asiantuntemuksen kansalliseksi toimintalinjaksi. Ministeriö edistää Suomen kaupallistaloudellisia etuja ja vastaa kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä vaikuttaa globalisaation hallintaan, kehittää kansainvälistä oikeutta ja huolehtii julkisuusdiplomatiasta. Edustustoverkko palvelee suomalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Ulkoasiainministeriö noudattaa kaikessa toiminnassaan arvojaan, jotka ovat vastuullinen osaaminen, tuloksellinen yhteistyö, kannustava huomioonottaminen, rohkea uudistuminen sekä avoimuus ja palvelukyky.

Toimintaympäristö

Toimintaympäristössä korostuu yhä enemmän laajan turvallisuuden näkökulma. Kehityskriisit ja heikkojen valtioiden aiheuttamat uhat heijastuvat myös Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Samalla poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset tekijät kietoutuvat yhteen. Globalisaatio avaa yhteiskuntia ja markkinoita sekä tiivistää niiden välisiä yhteyksiä. Euroopan unionin merkitys kansainvälisenä toimijana kasvaa ja sen laajentuminen ja yhtenäisyyden vahvistuminen jatkuu. Unionin rooli sotilaallisessa ja siviilikriisinhallinnassa vahvistuu maailmanlaajuisesti. Myös ministeriön toimintaympäristö kotimaassa muuttuu. Ulkoasiainhallinto tekee yhä enemmän yhteistyötä muun valtionhallinnon, talouselämän ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteet

Hallitusohjelman ja sitä tukevan ministeriön strategian pohjalta on toiminnalle asetettu keskeiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joiden saavuttamiseen kaikessa toiminnassa tähdätään ja joiden mukaisesti voimavarat kohdennetaan:

• Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen ja talouden kansainvälisten toimintaedellytysten parantaminen
• suomalaisten etujen ja suomalaisuuden edistäminen maailmalla
• vakauden, turvallisuuden ja yhteistyön lisääminen lähialueilla
• Euroopan unionin laajentaminen ja kehittäminen
• kansainvälinen vakaus, turvallisuus ja hyvinvointi sekä globalisaation hallinnan kehittäminen.

Suomen kansainvälistä asemaa vahvistetaan toimimalla aktiivisesti ja vastuullisesti Suomelle tärkeissä kansainvälisissä kysymyksissä kahdenvälisesti, EU-tasolla ja monenkeskisesti. Työssä korostuvat mm. YK:n ja muiden laajaan kansainväliseen yhteistyöhön perustuvien rakenteiden vahvistaminen, aloitteellinen toiminta EU:n ulkoisen toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä kriisinhallinnan ja rauhankumppanuuden kehittäminen Suomen tavoitteiden mukaisesti.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kehitetään valtioneuvoston syksyllä 2004 valmistuneen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Tavoitteena on edistää kestävää kehitystä, vakautta ja turvallisuutta kansainvälisessä yhteisössä sekä vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa. Suomi toimii EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiseksi ja osallistuu täysimääräisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tavoitteena on mm. EU:n vahvistaminen turvallisuusyhteisönä ja kansainvälisenä toimijana vuonna 2003 hyväksytyn Euroopan unionin turvallisuusstrategian mukaisesti.

Suomi toimii aktiivisena Euroopan unionin jäsenenä ja edistää yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista sekä transatlanttista yhteistyötä. Suomi osallistuu aloitteellisesti EU:n käynnissä olevaan uudistumisprosessiin. Ulkoasiainhallinnon kannalta unionin ulkoisen toimintakyvyn ja maailmanlaajuisen roolin vahvistaminen jäsenmaita yhdistävien arvojen pohjalta on keskeisessä asemassa. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden hoidon onnistuminen vuoden 2006 jälkipuoliskolla vaikuttaa myös Suomen painoarvoon unionin sisällä.

Suomi pitää vahvaa transatlanttista suhdetta tärkeänä sekä Euroopan turvallisuudelle että pyrittäessä ratkaisemaan kansainvälisiä ongelmia. Suomi edistää transatlanttisia suhteita kahdenvälisesti Yhdysvaltain kanssa, aktiivisena EU:n jäsenvaltiona ja Naton rauhankumppanina. Suomi tukee transatlanttisen vuoropuhelun ja yhteistyön edelleen laajentamista ja tehostamista. EU:n piirissä ja Yhdysvaltojen kanssa tulee tutkia tarvetta ja mahdollisuuksia EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyön institutionaalisten rakenteiden toimivuuden parantamiseksi.

Ulkoasiainministeriö kehittää kahdenvälistä ja monenkeskistä yhteistyötä eri aloilla Venäjän kanssa. EU:n jäsenenä Suomi edistää EU-Venäjä -yhteistyön, EU:n uuden naapuruuspolitiikan ja transatlanttisten suhteiden kehitystä keskeisinä Euroopan vakauteen ja lähialueiden turvallisuuteen vaikuttavina tekijöinä. EU:n pohjoisen ulottuvuuden uusi kehysasiakirja viimeistellään Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Lähialueyhteistyötä toteutetaan valtioneuvoston vuonna 2004 vahvistaman lähialueyhteistyöstrategian mukaisesti. Tavoitteena on vakauden, turvallisuuden ja yhteistyön lisääminen lähialueilla, tiivistyvä pohjoismainen yhteistyö sekä Baltian ja pohjoismaiden yhteistyön kehittäminen. Lisäksi tuetaan Venäjän uudistumisprosesseja ja lähentymistä läntisiin yhteistyöjärjestelyihin.

YK:n vuosituhatjulistus määrittelee kansainvälisen yhteisön tavoitteet, joilla edistetään rauhaa ja turvallisuutta, köyhyyden vähentämistä, kestävää kehitystä, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumista. Suomi tukee vuosituhatjulistuksen kehityspäämäärien toteutumista samoin kuin YK:n reformia ja muiden laajaan kansainväliseen yhteistyöhön perustuvien yhteistyörakenteiden toimintakyvyn parantamista. Suomen kehityspolitiikan keskeisimpänä päämääränä on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden poistamiseen maailmasta. Kehitysyhteistyön toimeenpanoa ohjaa hallituksen kehityspoliittinen ohjelma, joka sitoo kehityspolitiikan tavoitteet entistä kiinteämmin YK:n vuosituhatjulistuksen päämääriin. Kehityspolitiikan vaikuttavuutta lisätään kehitysyhteistyön laatua ja johdonmukaisuutta vahvistamalla.

Globalisaation hallinnan kehittämistä jatketaan Helsinki-konferenssin tulosten pohjalta yhteistyössä muiden hallitusten kanssa. Tavoitteena on tuottaa konkreettisia linjauksia tasapainoisemman maailmanlaajuisen kehityksen varmistamiseksi.

Ihmisoikeuksia edistetään ihmisoikeuspoliittisen selonteon asettamien tavoitteiden mukaisesti. Ulkoasiainministeriön tavoitteena on selonteon seurantaprosessin tehokas toimeenpano. Erityisesti ministeriö pyrkii edistämään ihmisoikeuksien noudattamisen parempaa valvontaa ja ihmisoikeusnormiston edelleen kehittämistä Suomen toimiessa YK:n ihmisoikeustoimikunnan jäsenenä vuosina 2005—2007.

Kauppapoliittisena tavoitteena on parantaa Suomen talouden kansainvälisiä toimintaedellytyksiä ja turvata suomalaisen elinkeinoelämän taloudelliset edut ja sitä kautta osaltaan myös edellytyksiä Suomen taloudelliselle hyvinvoinnille. Tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä kauppajärjestelmää ja edistää taloudellista yhteistyötä. Ulkoasiainministeriö vaikuttaa Maailman kauppajärjestön WTO:n ns. Dohan kierroksen onnistumiseen Suomen tavoitteiden mukaisesti. Ulkoasiainhallinto tukee kaupan kansainvälisissä sääntökysymyksissä ja viennin edistämisessä hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Suomalaisten etujen ja suomalaisuuden edistämiseksi maailmalla parannetaan konsulipalveluiden laatua, tuetaan ulkomailla toimivien suomalaisten yritysten, elinkeinoelämän, kulttuuri-, tutkimus- ja muiden yhteisöjen toimintaa sekä lisätään Suomen arvostusta sekä tunnettuutta julkisuusdiplomatian keinoin. Koko yhteiskunnan kansallisena voimavarana toimivaa ulkoasiainhallinnon edustustoverkkoa kehitetään näiden toimintojen ja ministeriön strategisten tavoitteiden pohjalta. Suomalaisten yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen kehittämiseksi luodaan arviointijärjestelmä.

Ulkoasiainhallintoa kehitetään strategiatyön pohjalta kohti selkeämpää tavoitteellisuutta ja tulosjohtamista. Tarkoituksena on siirtyä vuoden 2006 vuosisuunnittelun yhteydessä tulossopimusmenettelyyn, jossa asetetaan konkreettiset tulostavoitteet. Näiden toteutumista seurataan etukäteen määriteltyjen indikaattoreiden avulla. Tältä pohjalta kehitetään selkeiden tavoitteiden mukaisesti toimintatapoja, voimavaroja ja osaamista.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004—2006

¹⁾ Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuosina 2005 ja 2006 noin 1 100 henkilötyövuotta sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2005 ja 2006 970 henkilötyövuotta.