Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot
     22. Eduskunta
       61. Maanmittauslaitos
            21. Toimintamenot
       62. Geodeettinen laitos
       72. Elintarvikevirasto
       74. Siemenperunakeskus

Talousarvioesitys 2002

61. MaanmittauslaitosPDF-versio

Valtion omistamat Novosat Oy:n osakkeet saadaan myydä.

Selvitysosa:Maanmittauslaitos vastaa Suomen kiinteistöjärjestelmästä ja yleisistä kartastotöistä. Maanmittauslaitoksen toiminta keskittyy maanmittaustoimituksiin, kiinteistö- ja maastotietoja koskevien tietokantojen ylläpitoon ja niiden ajantasalla pitämiseen, ilmakuvapalveluihin sekä paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseen. Lisäksi Maanmittauslaitos tuottaa em. tehtäviin liittyviä muita palveluja.

Valtakunnallinen tietoyhteiskuntakehitys ja paikkatietoaineistojen ja paikkatietotekniikoiden käytön yleistyminen vaikuttavat voimakkaasti Maanmittauslaitoksen toimintalinjoihin vuoteen 2005 asti. Arvioiden mukaan lähitulevaisuudessa noin 85 % maastoa ja luonnonvaroja kuvaavista tiedoista sisältää koordinaattitiedon tai muun sijaintitiedon. Maanmittauslaitoksen on kyettävä vastaamaan näihin tietoyhteiskunnan odotuksiin ja vaateisiin huolehtimalla tietojen sijainnin pohjatiedoista ja osallistumalla aktiivisesti uutta paikkatietoteknologiaa hyödyntäviin hankkeisiin. Kehitys toimialalla on nopeaa ja vaatii Maanmittauslaitoksen digitaalisilta aineistoilta ajantasaisuutta, laadullista eheyttä, valtakunnallista kattavuutta ja yhteensopivuutta. Maanmittauslaitoksen toiminta painottuu nykyistä selvemmin kiinteistöjä ja muita maa- ja vesialueiden yksiköitä koskevien tietojen sekä maastotietojen valtakunnalliseen ylläpitoon ja tietopalveluun. Maanmittauslaitoksen maanmittausarkistot tullaan vuoteen 2005 mennessä keskittämään uuteen Jyväskylään sijoitettavaan yhtenäisarkistoon.

Maanmittaustoimitusten kysynnän arvioidaan pysyvän vuonna 2002 nykyisellä tasolla. Erityisesti lohkomisten kysyntä kasvoi rajusti vuosina 1997—1999 (+47 %). Kysyntä kääntyi laskuun vuonna 2000. Verkkoitsepalvelujen kysyntä kasvaa edelleen. Muu maksullinen toiminta on vähenemässä.

Vuoden 1999 alusta aloitti toimintansa Maanmittauslaitoksen ja Novogroup Oyj:n yhteisesti omistama Novosat Oy, johon siirrettiin Maanmittauslaitoksen satelliittikuvakeskuksen toiminnot. Maanmittauslaitos omistaa yhtiön osakkeista 40 %, jotka on tarkoitus myydä, koska yhtiön liiketoiminnan kehittäminen vaatii ratkaisuja, joissa Maanmittauslaitoksen ei ole perusteltua olla mukana. Osakkeiden hankintahinta oli 400 000 mk. Osakkeiden myynnistä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.39.50.

Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2002 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alustavasti Maanmittauslaitokselle seuraavat tulostavoitteet:

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maanmittauslaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteina ovat laitoksen tuottamien ja ylläpitämien aineistojen ja rekisterien kattavuus, ajantasaisuus ja laatu. Aineistot tuotetaan yhteensopivasti. Tavoitteena on saada aineistot mahdollisimman laajaan käyttöön yhteiskunnassa.

Kiinteistörekisteri ja kiinteistörekisterikartta ovat jatkuvasti ajantasalla. Maastotiedoista ajantasaistetaan vuosittain tietiedot, muut kohteet 5—10 vuoden välein.

Maastotieto- ja kiinteistöraja-aineistoja perusparannetaan niin, että kaikki tiedot perustuvat kuva- ja maastomittauksiin. Tavoitteena on saada maastotietojen perusparannus valmiiksi vuoden 2006 loppuun mennessä. Koko maan kattavuudesta puuttuva Ylä-Lapin alue on tavoitteena saada maastotietokantaan samoin vuoden 2006 loppuun mennessä. Aineistojen perusparannuksen yhteydessä parannetaan myös maasto- ja rajatietojen keskinäistä yhteensopivuutta sekä kohteiden korkeustietoja. Perusparannettu ja maastotietojen kanssa yhteensovitettu raja-aineisto kattaa koko maan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa kiinteistötietojen päällekkäisen rekisteröintityön poistamiseksi jatketaan. Kiinteistörekisterin laadun parantamista jatketaan osakasluetteloiden laatimisella tavoitteena, että vesioikeudellisten kylien osakasluettelot valmistuvat kattavasti vuonna 2002. Alueelliset yksityistiejärjestelyt aloitetaan.

Palvelutavoitteet

Maanmittaustoimitusten alueellisia palvelutasoeroja tasoitetaan edelleen ja toimitusten kestoaikaa lyhennetään. Lohkomisten keskimääräinen kestoaika on viime vuosina kasvanut lohkomisten korkean kysynnän vuoksi. Kysynnän taittumisesta ja toiminnan tehostumisesta johtuen edellytykset kestoajan lyhenemiselle ovat nyt olemassa. Tavoitteena on vuonna 2002 lyhentää kestoaikaa 9,8 kuukauteen, kun vuoden 2001 tavoite on 10,4 kk ja vuonna 2000 kestoaika oli 11,5 kk.

Maastotiedon ajantasaisuutta parannetaan lyhentämällä tuotantoprosessin kestoaikaa. Kestoaikatavoite ilmakuvauksesta maastotietokannan valmistumiseen on 2,5 vuotta, kun vastaava kesto vuonna 2000 oli 2,6 vuotta.

Verkkopalvelujen saatavuutta lisätään ja monipuolistetaan tietoyhteiskunnan tarpeiden mukaisesti.

Taloudellisuustavoitteet

  2000 2001 2002
  toteutuma tavoite tavoite
       
Maanmittaustoimitukset, euroa/toimitus 1 398 1 396 1 472
Maastotiedot, euroa/km2 198    
Maastotietokannan perusparannus,
euroa/km2
  227 241

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus

Julkisoikeudellisten suoritteiden tavoitteena on kattaa tuloilla kustannukset. Muiden suoritteiden ylijäämätavoite on 5 % tuotoista.

  2000 2001 2002
  toteutuma ennakoitu arvio
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Tuotot (t€) 34 818 36 298 36 584
Kustannukset (t€) 35 093 36 289 36 405
Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) (t€) -275 9 179
— % tuotoista -1 0 0
       
Muut suoritteet      
Tuotot (t€) 8 946 8 334 8 185
Kustannukset (t€) 8 166 7 913 7 786
Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) (t€) 780 421 399
— % tuotoista 9 5 5

Keskeisimmät kehittämishankkeet

Valtakunnallisessa kiinteistötietopalvelussa jatketaan Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön ja kuntien yhteistyönä uuden kiinteistötietojärjestelmän kehittämistä. Tavoitteena on uudistaa teknisesti vanhentunut järjestelmä ja samalla mahdollistaa karttakäyttöliittymä, tietojen sijaintipohjainen käsittely ja kartalliset tulosteet. Uuden kiinteistötietojärjestelmän ensimmäisessä vaiheessa valmistuu käyttöönotettavaksi järjestelmän ns. kiinteistöosa vuonna 2003. Suunnitelmatietojärjestelmän toiminnallinen ja tekninen suunnittelu aloitetaan.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 111 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan kaikki tulot mukaan lukien osamaksut ja muina tuloina mm. yhteishankkeisiin saatavat muiden hankeosapuolten maksuosuudet. Bruttomenoissa on otettu huomioon vähennyksenä 25 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 25.40.21, 27 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 26.07.21, 51 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 29.88.22, 49 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 30.71.21 ja 22 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 35.40.21 sekä lisäyksenä 528 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 1 502 000 euroa maksullisen tuotannon kasvun johdosta ja 1 346 000 euroa uuden kiinteistötietojärjestelmän kehittämismenoina. Bruttomenot kasvavat 6 484 000 euroa. Bruttotulot kasvavat 2 939 000 euroa, mistä tuotannon kasvusta aiheutuva tulojen lisäys on 1 529 000 euroa.

Menojen ja tulojen erittely:
   
Bruttomenot 90 194 000
Maksullisen toiminnan erillismenot 27 294 000
Muut toimintamenot 62 900 000
Bruttotulot 45 083 000
Maksullisen toiminnan tulot 44 769 000
— julkisoikeudelliset suoritteet 36 584 000
— muut suoritteet 8 185 000
Muut tulot 314 000
Nettomenot 45 111 000


2002 talousarvio 45 111 000
2001 talousarvio 41 566 805
2001 I lisätalousarvio 1 267 296
2000 tilinpäätös 42 013 344

80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 859 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uusjakotoiminnan tukemisesta annetun lain (24/1981) ja vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppaloissa annetun   lain (218/1962)nbsp;  mukaisten menojen, kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen sekä kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 207 §:n 2 momentissa tarkoitettujen toimitusmenojen maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Selvitysosa:Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisin perittävä osuus on noin 1 000 000 euroa ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 1 850 000 euroa.


2002 talousarvio 2 859 000
2001 talousarvio 2 522 819
2001 III lisätalousarvio 588 658
2000 tilinpäätös 2 859 164