Talousarvioesitys 2002

31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta

Selvitysosa:Luvun määrärahoilla rahoitettavan toiminnan keskeisenä yhteiskunnallisena tavoitteena on toteuttaa Kansallinen metsäohjelma 2010:tä. Ohjelman tavoitteet on kuvattu pääluokan selvitysosassa. Ottaen huomioon momenttien 30.31.44 ja 83 osalta aikaisemmilta vuosilta vuodelle 2002 siirtyvät määrärahat, luvun määrärahat mahdollistavat ohjelman toteuttamisen luvun tehtäväalueen osalta vuonna 2002.

Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin kansallisiin töihin ja metsäviestintään esitetään talousarvioon otettavaksi valtion tukea ja lainaa 45,3 milj. euroa. Lisäksi EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston osarahoittamiin puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin esitetään talousarvioon otettavaksi valtion rahoitusosuutta 0,5 milj. euroa ja EU:n rahoitusosuutta 0,5 milj. euroa eli yhteensä 1 milj. euroa. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtyvää valtiontukea on käytettävissä arviolta 12,5 milj. euroa ja aikaisemmilta vuosilta siirtyviä lainavaroja on käytettävissä arviolta 0,2 milj. euroa. Vuonna 2002 arvioidaan siten olevan käytettävissä rahoitusta puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin yhteensä 59,0 milj. euroa.

Puuntuotannon turvaamistöiden painopiste on edelleen nuoren metsän hoidossa ja energiapuun korjuussa sekä kunnostusojituksessa.

24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja yleinen uittoväylätuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 363 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Metsähallituksen maa- ja vesialueiden virkistyskäyttöön liittyvien maksuttomien palveluiden tuottamisesta, erävalvonnasta, viranomaistehtävistä ja yleisistä uittoväylätöistä sekä riista- ja kalatalouden hoitoon liittyvistä tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin toimintoihin liittyvistä investoinneista ja yhteiskunnallisia palveluja koskevista selvityksistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu Metsähallituksen eräitä yhteiskunnallisia tehtäviä varten. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 494 678 euroa, koska liiketoiminnan tuloja ei enää käytetä yhteiskunnallisiin tehtäviin sekä se, että tarkoitukseen varatut työllisyysmäärärahat ovat vähentyneet.

25. Metsäpuiden siemenhuolto (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 925 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemenviljelysten perustamisesta ja nuoruusvaiheen hoidosta sekä metsäpuiden siementen varmuusvarastoinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtionapujen maksamiseen edellä mainittuihin tarkoituksiin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 100 879 euroa, mikä aiheutuu männyn ja kuusen siemenviljelysten perustamismäärän kasvusta. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että Metsähallituksen osuus on 589 000 euroa ja muiden toimijoiden osuus on 336 000 euroa. Metsähallituksen arvioidaan lisäksi saavan noin 673 000 euroa sellaisia yhteiskunnalliseen omaisuuteen kuuluvien siementen myyntituloja, joilla se voi rahoittaa siemenhuoltotöitä maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehtävään yhteiskunnallisten tehtävien hoitoa koskevaan sopimukseen perustuen.

42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 43 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle säädösten perusteella aiheutuviin muihin menoihin kuin metsänparannuslain (140/1987) ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten töiden hankekohtaisen suunnittelun ja työnjohdon ja jo suunniteltujen metsäteiden ja ojitusten työnjohdon menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää toimitilahankintojen rahoittamiseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista perittävien maksujen alentamiseen sekä muuna julkisena rahoitusosuutena EU:n rakennerahastohankkeista metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle aiheutuviin menoihin siltä osin kuin näihin menoihin ei voida käyttää EU:n rakennerahasto-osuutta tai vastaavaa valtion rahoitusosuutta.

Määrärahasta saa käyttää enintään 16 800 euroa puutavaranmittauslain (364/1991) 44 §:ssä mainittuihin menoihin myönnettävien valtionapujen maksamiseen.

Määräraha jaetaan alueellisesti työmäärää kuvaavien tekijöiden ja mahdollisten tulospalkkioiden perusteella. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion määrärahan suuruus määräytyy tulossopimuksessa sovittujen kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden ja hallinnollisten palveluiden perusteella.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 490 307 euroa metsäkeskuksia ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota koskevan työehtosopimuksen johdosta.

Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muut niille säädetyt viranomaistehtävät.

Määrärahan alueellisessa jaossa käytettäviä työmäärää kuvaavia tekijöitä ovat metsäkeskuksen varsinaisten yksityismetsien pinta-ala, hakkuumäärä ja metsälöiden lukumäärä ja valtion ja teollisuuden metsien pinta-ala sekä vanhojen metsien suojelusta aiheutuvat hakkuumahdollisuuksien menetykset.

Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat muun muassa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa säädetyt rahoituspäätökset (noin 40 000 vuodessa), metsälain valvontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tarkastukset (noin 100 000 vuodessa, joista osa tarkastetaan myös maastossa) sekä maatilatalouden tuloverolain (543/1967) mukaisten todistusten ja lausuntojen antaminen.

Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat (noin 800 000), joiden omistamien metsälöiden lukumäärä on noin 430 000 ja metsälöiden metsätalousmaan pinta-ala on noin 14 200 000 hehtaaria.

Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2002 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alustavasti metsäkeskusten valtionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtionaputoiminta) seuraavat tulostavoitteet:

Valvonta- ja tarkastustoiminta

Tavoitteena on varmistua metsälainsäädännön noudattamisesta sekä tuottaa tietoa metsien käsittelyn ja metsänhoitotöiden laadullisesta tasosta mahdollisia korjaavia toimenpiteitä varten. Erityistä huomiota kiinnitetään metsänuudistusalojen valvontaan ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain tarkoittamien toimenpiteiden lainmukaisuuteen ja laatuun. Metsälain valvontaan liittyen metsäkeskukset tarkastavat maastossa vähintään 3 % metsänkäyttöilmoituksista (vuoden 2000 toteutuma 4 %, vuoden 2001 tavoite vähintään 3 %). Lisäksi metsäkeskukset tarkastavat maastossa vähintään 5 % kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetuista hankkeista (vuoden 2000 toteutuma 6 %, vuoden 2001 tavoite vähintään 5 %).

Alueellinen metsäsuunnittelu

Kansallisen metsäohjelman mukainen alueellisen metsäsuunnittelun pinta-alatavoite on 1 000 000 hehtaaria. Vuonna 2002 tavoitteena on nostaa metsäsuunnitteluala 950 000 hehtaariin (vuoden 2000 toteutuma 909 000 ha, vuoden 2001 tavoite 914 000 ha).

Neuvonta, koulutus ja tiedotus

Kansallisen metsäohjelman mukainen neuvonnan ja koulutuksen tavoite on antaa muuttuvalle metsänomistajakunnalle riittävät tiedot heidän metsiensä merkityksestä ja mahdollisuuksista.

Tavoitteena on lisäksi, että metsäkeskukset voimakkaasti kehittävät toimintaansa tukevia metsäsuunnittelu-, taloushallinto- ja tietohallintojärjestelmiään.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan tavoitteena on tuottaa ennenkaikkea maa- ja metsätalousministeriölle ja metsäkeskuksille sellaisia metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja ja hallinnollisia palveluja, jotka tukevat metsälainsäädännön ja kansallisen metsäohjelman tavoitteiden saavuttamista. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toimintaa kehitetään vuonna 2000 tehdyn evaluoinnin pohjalta.

¹⁾   Sisältää momentin 30.31.42 ulkopuolista julkista rahoitusta 8,2 milj. euroa.

43. Eräät korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 286 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen sekä Iijoen ja Hossanjoen vesistön uittoväylätöistä aiheutuneiden vahinkojen korvausten sekä vahinkojen arvioimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 16 899 euroa. Lisäystarve aiheutuu siitä, että metsänuudistamistöitä joudutaan teettämään metsälain nojalla aiempaa enemmän. Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteella maksettaviin korvauksiin ja muihin menoihin sekä metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista, arvioidaan tarvittavan 67 000 euroa. Metsähallituksen yhteiskunnallisia tehtäviä ovat Iijoen vesistön ja Hossanjoen vanhoista uittoväylätöistä aiheutuneiden vahinkojen arvioiminen ja korvaaminen. Määrärahasta arvioidaan myönnettävän Metsähallitukselle näihin tarkoituksiin 219 000 euroa. Iijoen ja Hossanjoen korvauksiin on aikaisemmin myönnetty 7 442 820 euroa vastaavasti valtion varoja.

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 46 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisen valtiontuen ja vahingonkorvauslain (412/1974) mukaisten työnantajan maksettavien vahingonkorvausten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää metsäviestinnästä eli metsäalan viestinnän edistämishankkeista ja erillisistä tiedotusprojekteista sekä metsäviestintää tukevan aineiston tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Vuonna 2002 saa hyväksyä edellä mainittujen lakien mukaisten tukien piiriin kansallisesti kokonaan rahoitettavat työt, joiden valtiontuki on enintään 57 300 000 euroa.

Valtiontuesta saa käyttää enintään 505 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston rahoittamaan maatalouden metsätoimenpideohjelmaan sisältyvien töiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta ja enintään 505 000 euroa metsäviestinnästä aiheutuviin menoihin.

Määrärahasta on enintään 505 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston tuloja vastaavaa EU:n rahoitusosuutta puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin.

Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.

Selvitysosa:Momentin määräraha on muutettu arviomäärärahaksi. Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen. Kansallisen metsäohjelman toteuttamiseen tarvitaan valtiontukea ja EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoja vuonna 2002 yhteensä 57 966 000 euroa. Kun tähän arvioidaan olevan käytettävissä edelliseltä vuodelta siirtyvää valtiontukea 12 471 000 euroa, momentille tarvitaan määrärahaa 45 495 000 euroa. Lisäksi metsäviestintään tarvitaan 505 000 euroa.

¹⁾ josta 12,47 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 205 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetun ympäristötuen ja mainitun lain 20 §:ssä tarkoitetuista metsäluonnon hoitohankkeista sekä metsien ympäristönhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä tukevista valtakunnallisista hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

50. Eräät metsätalouden valtionavut (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 718 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä Metsämuseosäätiön osalta 666 000 euron erityisavustus vuosina 2002—2004 toteutettavan puunkorjuun koneellistamisen esittelyhallin rakennushankkeen suunnitteluun ja rakentamisen aloitukseen. Hankkeen alustava kustannusarvio on 2 574 000 euroa. Lisäksi Mustilan Kotikunnas-säätiön avustuksessa on 34 000 euron kasvu, mistä 17 000 euroa on toimintamenojen avustuksen tasokorotusta ja 17 000 euroa käytetään säätiön puulajipuiston peruskunnostukseen 100-vuotisjuhlia varten.

83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 336 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten lainojen maksamiseen.

Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.

Selvitysosa:Kansallisen metsäohjelman toteuttamiseen käytetään vuonna 2002 lainavaroja 521 000 euroa. Kun tähän arvioidaan olevan käytettävissä aikaisemmilta vuosilta siirtyviä lainavaroja 185 000 euroa, momentille myönnettävän määrärahan tarve on 336 000 euroa.