Talousarvioesitys 2002

10. Puolustusvoimat

Selvitysosa:

Puolustusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti puolustusvoimille vuodelle 2002 seuraavat tärkeimmät tulostavoitteet:

• Puolustusvoimat ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, joka kyetään sopeuttamaan muuttuviin uhkatilanteisiin ja jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pystytään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet.
• Henkilöstön koulutuksen, materiaalihankintojen ja infrastruktuurin kehittämisen painopiste kohdistetaan strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukkoihin.
• Valtakunnan ja maanpuolustuksen ylimmän johdon käytettävissä on jatkuvasti tilannekuva, joka mahdollistaa ennakoivan päätöksenteon ja ennusteiden laatimisen.
• Ikäluokista varusmiespalveluksen suorittaa vähintään 80 % ja koulutettujen reserviläisten määrää lisätään. Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kehitetään puolustusvalmiuden lähtökohdista siten, että tuetaan paikallispuolustuksen valmiutta.
• Henkilöstörakenteen uudistamisen ja johtajareservin tuottamisen takaamiseksi jatketaan palkatun sotilashenkilöstön koulutusjärjestelmän uudistamista aloittamalla määräaikaisen päällystön uusimuotoinen koulutus vuonna 2002. Määräaikaisia tehtäviä lisätään rekrytointi- ja koulutustilanteen asettamien vaatimusten mukaisesti. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön määrä pysytetään vuoden 2001 tasolla.
• Käytettävissä olevista materiaalihankintamäärärahoista vuodelle 2003 siirtyvien erien määrä voi olla enintään 15 % ja sitomattomien määrärahojen osuus enintään 5 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista.
• Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja kriisinhallintavalmiutta ylläpidetään ja kehitetään:
  • Kouluttamalla kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin määritetyt joukot sekä osallistumalla kansainvälisiin harjoituksiin. Aloitetaan kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen varustamisen kehittämisohjelma. Kehittämistoiminnassa otetaan huomioon PARP:n (Planning and Review Process) kumppanuustavoitteet sekä Euroopan unionin kriisinhallintajoukkojen muodostamisesta tehdyt päätökset.
  • Kansainvälisen yhteistoimintakyvyn kehittäminen otetaan huomioon puolustusvoimien johtamis- ja henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä sekä materiaalihankinnoissa.
• Materiaalialan yhteistyötä kehitetään pohjoismaisin ja kahdenvälisin järjestelyin sekä NATO:n ja WEAG:n kanssa siten, että parannetaan kansallisen tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä kansainvälisen tutkimusyhteistyön ja standardisoinnin edellytyksiä, puolustustarviketuotannon mahdollisuuksia ja huoltovarmuutta. Hankinnoissa otetaan huomioon materiaalin NATO-yhteensopivuus ja yhteistyömahdollisuudet erityisesti pohjoismaiden ja EU-maiden kesken.
• Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien, ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukoille suunnattujen, hankintojen osuutta pyritään lisäämään siten, että vuoden 2003 loppuun mennessä vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset.
• Puolustusvoimat käynnistää selonteon tarkistuksessa hyväksytyt toimenpiteet ja tekee tarvittavat toimenpide-esitykset puolustusministeriölle.
• Puolustusvoimien maksullisen toiminnan liiketaloudellinen käyttöjäämä on vähintään 10 prosenttia tuotoista.

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 515 496 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin sekä puolustusvoimien muun kaluston, välineistön ja laitesuojien hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan, järjestelmien testaukseen, käyttökoulutukseen ja hallintomenoihin. Määrärahasta saa käyttää 461 002 856 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista ja niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 24 393 144 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2002 aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä.

Vuonna 2002 saa tehdä pääkaupunkiseudun puolustuksen joukkojen varustamiseksi (Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen tilausvaltuus, PPK) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2002—2006 enintään 218 600 000 euroa. Valtuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2002 loppuun mennessä enintään 13 300 000 euroa, vuoden 2003 loppuun mennessä enintään 51 100 000 euroa, vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 105 100 000 euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 137 700 000 euroa ja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 218 600 000 euroa.

Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen tilausvaltuuden hankintojen edellytyksiksi asetetaan sen ulkomaista osuutta vastaavat täysimääräiset vastaostot Suomesta siltä osin kuin tilausvaltuuteen sisältyvien ulkomaisten hankkeiden arvo on vähintään 8 400 000 euroa. Vastaostojen avulla pyritään kehittämään ensisijaisesti kotimaista puolustustarviketeollisuutta parantamalla sen vientiedellytyksiä sekä alan teknologian siirtoa Suomeen.

Vuonna 2002 saa tehdä puolustusvoimien teknistä tutkimusta ja tuotekehitystä (Puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tilausvaltuus, TTK) koskevia sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2002—2007 enintään 151 300 000 euroa. Valtuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2002 loppuun mennessä enintään 16 800 000 euroa, vuoden 2003 loppuun mennessä enintään 42 000 000 euroa, vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 67 200 000 euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 94 100 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 122 800 000 euroa ja vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 151 300 000 euroa.

Uusien tilausvaltuuksien enimmäismäärien mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2002 ensimmäisestä vuosineljänneksestä.

Selvitysosa:Tilausvaltuuksien sopimusten mukaisten maksatusten lisäksi tilausvaltuuksiin liittyvien indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvien lisätarpeiden ja indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvien vähennysten erotuksesta arvioidaan aiheutuvan 24 387 000 euron menot vuonna 2002.

Aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu menoja 397,6 milj. euroa vuonna 2003, 378,3 milj. euroa vuonna 2004, 342,6 milj. euroa vuonna 2005 sekä yhteensä 163,8 milj. euroa vuoden 2005 jälkeen.

Talousarvioesityksen mukainen 515,5 miljoonaa euroa (3 065 miljoonaa markkaa) puolustusmateriaalihankintoihin sisältää aiemmin aloitettujen tilausvaltuuksien osuuksia 436,6 miljoonaa euroa ja uusia, vuonna 2002 alkavia tilausvaltuuksia 30,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 suunnitellaan käynnistettäväksi kaksi uutta tilausvaltuutta, pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen tilausvaltuus sekä puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tilausvaltuus. Ensin mainittu tilausvaltuus on osa vuoden 1997 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaista strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn kehittämisohjelmaa. Myös toinen tilausvaltuus perustuu em. selontekoon sekä sen pohjalta laadittuihin työryhmien raportteihin.

Teknisen tutkimuksen ja kehityksen tilausvaltuudella rahoitetaan tutkimus- ja kehitystyötä, jolla uudistetaan tai kehitetään koko puolustusvoimien valmiuksia ottaa käyttöön PTS-kauden 2001—2012 loppupuolella ja sen jälkeen uusia, myös kotimaiseen teknologiaosaamiseen perustuvia asejärjestelmiä. Valiokunta pitää tätä tilausvaltuutta, jolla ensimmäistä kertaa Suomessa ollaan erottamassa tutkimustoimintaa ja tuotekehitystä materiaalihankinnasta, erittäin tärkeänä. Nimenomaan tällä tilausvaltuudella luodaan edellytyksiä kotimaisen osaamisen pitkäaikaiselle kehittämiselle niin, että teollisuus voi jatkossa osallistua hankintoihin oman alajärjestelmänsä toimittajana, ehkä myös kokonaisvastuullisena järjestelmätoimittajana.

Lukuperustelujen mukaan kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Kotimaiselta teollisuudelta tehtäviä, ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukoille suunnattujen hankintojen osuutta pyritään lisäämään. Tarkoituksena on, että vuoden 2003 loppuun mennessä vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Saadun selvityksen mukaan puolustusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään tämän vaatimuksen toteuttamista.

Vuoden 2002 talousarvioehdotuksen mukaisella rahoituksella sekä kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa toteutetulla 100 miljoonan markan lisäyksellä hankintoihin kotimaiselta ruuti- ja ampumatarviketeollisuudelta mahdollistetaan saadun selvityksen mukaan koulutusampumatarvikkeiden hankinta minimitasolla. Sillä turvataan myös toistaiseksi kotimaisen teollisuuden tilauskannan säilyminen tuotantoa ylläpitävällä tasolla ja ylläpidetään näin edellytyksiä vuoden 2001 selonteon mukaiselle sotatalouden ja logistiikan kehittämiselle.

Muilta osin valtiovarainvaliokunta viittaa em. selonteosta puolustusvaliokunnalle antamaansa lausuntoon VaVL 31/2001 vp.

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 130 789 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää puolustusvoimien tehtävien edellyttämään toimintaan, ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen, palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen sekä kevytrakenteisten suojien ja varastojen rakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin, kun hankkeen kustannusarvio on alle 168 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää enintään 6 000 000 euroa puolustusvoimien toiminnallisista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen sekä enintään 336 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle sekä merkittäville urheilutapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen palvelutoiminnan hintojen alentamiseen. Vuonna 2002 saa tehdä varustuksen käyttöä ja kunnossapitoa koskevia pitkäaikaisia sopimuksia määrärahan puitteissa siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2003 loppuun mennessä enintään 51 300 000 euroa ja vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 64 200 000 euroa.

Sen johdosta, että vuoden 2001 talousarviossa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2002 aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä.

Selvitysosa:Momentin bruttomenojen arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: palkkausmenot 666,7 milj. euroa, varusmiesten päivärahat sekä reserviläispalkat ja -päivärahat 45,8 milj. euroa, aineet, tarvikkeet ja tavarat 123,2 milj. euroa, vuokrat 101,8 milj. euroa, palvelujen ostot 96,1 milj. euroa, muut kulut 85,2 milj. euroa ja investoinnit 26,2 milj. euroa. Lisäksi momentille arvioidaan kertyvän tuloja 14,1 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 000 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 278 000 euroa kymmenen henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 24.99.22, 639 000 euroa 23 henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 27.30.22, 876 000 euroa Euroopan unionin sotilaskomitean puheenjohtajan ja hänen avustajiensa palkkaus- ja muina menoina sekä kiinteistöuudistukseen liittyen 1 682 000 euroa puolustusvoimien käytössä olevista alueista Metsähallitukselle maksettavina vuokramenoina.

Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu maksuja vuonna 2002 enintään 67 275 000 euroa.

Täydentävän esityksen (HE 206/2001 vp) selvitysosa:Vähennys talousarvioesityksen 1 130 952 000 euroon nähden on 163 000 euroa. Vähennyksestä 96 000 euroa aiheutuu Suomen Euroopan unionin pysyvään edustustoon (EUE) perustetun apulaissotilasedustajan viran palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 24.01.21 ja 67 000 euroa yhden viran palkkausmenojen siirrosta momentille 27.01.21.

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2001 perusteella puolustusvoimien toimintamenojen kehys kasvoi 59,1 miljoonaa euroa (351,4 miljoonaa markkaa) alkuperäiseen menokehykseen nähden. Lisäys on saadun selvityksen mukaan kohdistettu puolustusvoimien toiminnan tehostamiseen, kuten

• maa- ja ilmavoimien lentotoimintaan sekä alustoimintaan
• varusmies- ja reserviläiskoulutukseen
• koulutusampumatarvikkeiden hankintaan
• kaluston kunnossapitoon ja varaosiin.

Lisäksi määrärahaa on varattu selonteon 2001 mukaisen rakennemuutoksen edellyttämien toimenpiteiden käynnistämiseen ja tarvittaviin tukitoimenpiteisiin.

Rakennemuutoksen edellyttämät rationalisointitoimenpiteet, muun muassa eräiden joukko-osastojen ja varikoiden lakkauttamiset, aiheuttavat saadun selvityksen mukaan ilmeisesti noin 200 siviilitehtävän vähentämisen jo vuosina 2003—2004. Tehtävien vähentäminen luonnollista poistumaa käyttäen on mahdollista vain hyvin rajoitetusti. Useissa tapauksissa työpaikan säilyttäminen merkitsee vähintäänkin siirtymistä toiselle paikkakunnalle. Valiokunta katsoo, että siirroista aiheutuvien haittojen minimoimiseen on varattava erillinen määräraha. Määrärahoja tulisi mahdollisissa irtisanomistapauksissa varata määräaikaisesti myös henkilöiden työllistämiseen toisen työnantajan palvelukseen.