Talousarvioesitys 2016
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta ja tulkkauspalvelujen järjestämisestä sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.
Äitiysavustuksen, adoptiotuen ja lapsilisien tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja elatuksesta sekä kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.
Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Äitiysavustuksen suuruudesta päättää valtioneuvosto.
Lapsilisiä maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisän suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.
Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille ETY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.
Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa. Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin.
Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.
Elatustuen tavoitteena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008).
Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut. Järjestäminen koskee työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettavaa tulkkausta.
Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.
Toiminnan laajuus 2014—2016
2014 toteutunut |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Äitiysavustus | |||
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä | 58 189 | 60 000 | 60 000 |
Äitiysavustuksen määrä euroa | 140 | 140 | 140 |
Kansainvälinen adoptio | |||
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä | 140 | 235 | 235 |
Lapsilisät | |||
Lapsia keskimäärin | 1 011 419 | 1 013 300 | 1 010 000 |
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin | 151 907 | 154 300 | 159 600 |
Lapsilisää saavia perheitä keskimäärin | 555 433 | 557 500 | 555 500 |
Lapsilisien määrät euroa/kk | |||
1. lapsi | 104,19 | 95,75 | 95,75 |
2. lapsi | 115,13 | 105,80 | 105,80 |
3. lapsi | 146,91 | 135,01 | 135,01 |
4. lapsi | 168,27 | 154,64 | 154,64 |
5. jne. lapsi | 189,63 | 174,27 | 174,27 |
Yksinhuoltajille maksettava korotus euroa/kk | 48,55 | 48,55 | 48,55 |
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki | |||
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain | 408 | 450 | 450 |
Sotilasavustus | |||
Avustuksen piirissä olevien henkilöiden lukumäärä | 11 121 | 11 200 | 11 000 |
Avustusta saavien kotitalouksien lukumäärä | 9 512 | 9 400 | 9 200 |
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) | 310 | 347 | 359 |
Yleinen asumistuki | |||
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) | 206 092 | 235 500 | 242 300 |
Tukea saavia lapsiperheitä, joista | 64 380 | 64 500 | 71 000 |
— yksinhuoltajia | 44 030 | 44 100 | 47 500 |
Työttömiä ruokakuntia1) | 116 384 | 120 200 | 127 400 |
Keskimääräinen tuki euroa/kk | 291 | 340 | 350 |
Vuokra-asunnossa asuvat asumistuen saajat | |||
— keskivuokra euroa/m2/kk | 10,8 | 11,2 | 11,6 |
— keskipinta-ala m2 | 52,9 | 53,0 | 53,0 |
Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaajien asumismeno-osuus asumistukituloista (%) | |||
— ilman asumistukea | 63,1 | 63,2 | 60,2 |
— asumistuen jälkeen | 30,8 | 30,8 | 26,1 |
— asumistuen osuus keskimääräisestä vuokrasta (%) | 51,2 | 51,3 | 54,9 |
Elatustuki | |||
Elatustukea saaneet lapset (tilanne 31.12.), joille elatustuki maksettu | 104 783 | 110 800 | 114 600 |
— täysimääräisenä | 80 688 | 87 300 | 92 000 |
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna | 24 095 | 23 500 | 22 600 |
Täysi elatustuki euroa/kk | 151,85 | 155,17 | 156,09 |
Elatusvelvolliset 31.12. | 41 000 | 40 000 | 40 000 |
Maksettu elatustukea vuoden aikana yhteensä (milj. euroa) | 194,2 | 207,8 | 214,1 |
Tulkkauspalvelut | |||
Tulkkauspalveluun oikeutettuja | 5 539 | 5 670 | 5 900 |
Todelliset saajat (palvelua käyttäneet) | 3 387 | 3 420 | 3 440 |
Tulkkauspalvelun menot (milj. euroa) | 38,9 | 42,3 | 44,8 |
1) Tuensaaja tai ainakin toinen puolisoista työtön.
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 11 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen maksamiseen
2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.
Selvitysosa:Äitiysavustuksen rahamäärä vuonna 2016 on 140 euroa. Äitiysavustus suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi.
Äitiysavustus suoritetaan vuonna 2016 arviolta 60 000 lapsesta. Äitiysavustuksen ottaa noin 65 % siihen oikeutetuista äideistä äitiyspakkauksena ja osin rahana muiden nostaessa avustuksen rahana.
Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Tuen suuruus on 1 900, 3 000, 3 800 tai 4 500 euroa lapsen lähtömaan mukaan. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista. Vuonna 2016 tuen saajia arvioidaan olevan 200.
Määrärahasta arvioidaan käytettävän 10 500 000 euroa äitiysavustusten ja 800 000 euroa kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvien kustannusten maksamiseen/korvaamiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tarvearvion muutos | -400 |
Yhteensä | -400 |
2016 talousarvio | 11 300 000 |
2015 talousarvio | 11 700 000 |
2014 tilinpäätös | 9 770 000 |
51. Lapsilisät (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 388 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.
Selvitysosa:Momentilta arvioidaan maksettavan lapsilisiä vuonna 2016 keskimäärin 1 010 000 lapsesta. Yksinhuoltajien lapsia näistä on noin 159 600. Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 555 500. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lapsilisälain muuttamisesta siten, että lapsilisien indeksisidonnaisuus poistetaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tarvearvion muutos | 10 200 |
Yhteensä | 10 200 |
2016 talousarvio | 1 388 000 000 |
2015 talousarvio | 1 377 800 000 |
2014 tilinpäätös | 1 486 400 000 |
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Lasten kotihoidon tukea arvioidaan maksettavan ulkomaille vuonna 2016 kuukausittain keskimäärin 450 perheelle.
2016 talousarvio | 3 300 000 |
2015 talousarvio | 3 300 000 |
2014 tilinpäätös | 2 868 804 |
53. Sotilasavustus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 18 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Sotilasavustuksen piirissä arvioidaan vuonna 2016 olevan 11 000 henkilöä. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 5,5 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 400 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tarvearvion muutos | -800 |
Yhteensä | -800 |
2016 talousarvio | 18 400 000 |
2015 talousarvio | 19 200 000 |
2014 tilinpäätös | 16 500 000 |
54. Asumistuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 247 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa perusteena on yleisestä asumistuesta annetun lain mukainen asumistuen tarve. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Asumistuki on mitoitettu vuoden 2015 alussa voimaan tulleen lain edellyttämien kustannusten mukaisiksi.
Yleisen asumistuen osalta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon rakennepoliittisen ohjelman mukainen, vuosien 2015—2018 kehyspäätöksessä sovittu ansiotulojen suojaosa, joka on tullut voimaan 1.9.2015. Asumistukiuudistuksen ja suojaosan vaikutus asumistukimenoihin toteutuu kokonaisuudessaan vuonna 2016 kun uudistettua tukea maksetaan koko vuodelta. Yleistä asumistukea saavia arvioidaan olevan vuoden 2015 lopussa 237 000 ja vuoden 2016 lopussa 240 200 ilman eläkkeensaajan asumistuesta siirtyviä. Keskimääräisen tuen arvioidaan olevan yleisessä asumistuessa vuonna 2015 343 euroa ja vuonna 2016 352 euroa. Keskimääräisen tuen kasvu vuonna 2016 vuoteen 2015 verrattuna johtuu siitä, että uudistettua asumistukea maksetaan koko vuodelta. Tuensaajien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti v. 2015 työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vuoksi. Tämä heijastuu myös vuoteen 2016. Tuensaajien lukumäärää ja keskimääräistä tukea koskevissa laskelmissa ei ole vielä mukana eläkkeensaajan asumistukea saavien siirtymisen vaikutusta yleiseen asumistukeen.
Määrärahan mitoituksessa on tällä momentilla otettu huomioon lisäyksenä 193 000 000 euroa eläkkeensaajan asumistuen ja yleisen asumistuen yhdistämisestä johtuen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 4 000 000 euroa takuueläkkeeseen v. 2016 tehtävän korotuksen seurauksena. Omaisuuskriteerit otetaan jatkossa huomioon myös yleisessä asumistuessa. Yhdistämisestä aiheutuvien vaikutusten loiventaminen lisää kustannuksia 12 500 000 euroa vuonna 2016 ja vuositasolla 37 500 000 euroa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamiseksi. Asumistuen perusteita tarkistetaan siten, että asumistukimenot alenevat toimeentulotuen kasvu huomioon ottaen 25 000 000 vuonna 2017. Määrärahan mitoituksessa on tästä johtuen otettu huomioon vähennyksenä 21 000 000 euroa vuonna 2016.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ansiotulojen suojaosa | 45 000 |
Asumistuen perusteiden tarkistaminen (HO 2015) | -21 000 |
Asumistukiuudistuksen vaikutus vuodelle 2016 | 32 000 |
Asumistukiuudistuksessa eläkkeensaajan asumistuesta siirtyvät | 5 000 |
Eläkkeensaajan asumistuen ja yleisen asumistuen yhdistäminen (HO 2015) | 193 000 |
KEL-indeksitarkistus 2016 | -1 000 |
Takuueläkkeen korotuksen vaikutus asumistukimenoihin (HO) | -4 000 |
Tarvearvion muutos | 138 800 |
Yhdistämisestä aiheutuvien vaikutusten loiventaminen | 12 500 |
Yhteensä | 400 300 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2016 talousarvio | 1 247 600 000 |
2015 talousarvio | 847 300 000 |
2014 tilinpäätös | 740 100 000 |
55. Elatustuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 214 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.
Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden aikana yhteensä maksettu elatustuki. Elatustuen takautumissaatavat ja takaisinperintäsaatavat tuloutetaan momentille 12.33.98. Näitä arvioidaan olevan noin 66 300 000 euroa. Elatustuen saajia arvioidaan olevan vuoden 2016 lopussa noin 114 600. Määrärahat eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa, jonka kanssa Kansaneläkelaitos tekee erillissopimuksen elatustuen maksamisesta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
KHI-indeksitarkistus 2016 | -900 |
Tarvearvion muutos | 19 400 |
Yhteensä | 18 500 |
2016 talousarvio | 214 100 000 |
2015 II lisätalousarvio | 12 200 000 |
2015 talousarvio | 195 600 000 |
2014 tilinpäätös | 192 673 967 |
56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 44 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.
Selvitysosa:Vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos. Tulkkauspalveluun oikeutettuja henkilöitä arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 5 900.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tarvearvion muutos | 3 300 |
Yhteensä | 3 300 |
2016 talousarvio | 44 800 000 |
2015 talousarvio | 41 500 000 |
2014 tilinpäätös | 38 976 084 |
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 326 980 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin
2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen
3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin
4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.
Selvitysosa:Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 35,84 %, sairausvakuutusrahaston osuus 47,0 % ja kansaneläkerahaston osuus 17,16 % vuonna 2016. Valtio rahoittaa noin kolmanneksen sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut | 172 300 000 |
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut | 72 480 000 |
Kansaneläkerahaston toimintakulut | 81 300 000 |
Yhteyspisteen toimintakulut | 700 000 |
EU:n sähköinen tiedonvaihto | 200 000 |
Yhteensä | 326 980 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Asumistukien yhdistämisestä aiheutuvat toimeenpanokulut | 2 500 |
Kelan toimintakulut (siirto momentilta 33.30.60) | 72 500 |
Kelan toimintakulut (siirto momentilta 33.40.60) | 81 300 |
Kelan toimintamenosäästö | -2 700 |
Tarvearvion muutos | 14 400 |
Toimeentulotuen maksatus (siirto Kelalle) | 5 900 |
Yhteyspisteen toimintakulut (siirto momentilta 33.30.28) | 700 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -20 |
Yhteensä | 174 580 |
Momentin nimike on muutettu ja määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.
2016 talousarvio | 326 980 000 |
2015 talousarvio | 152 400 000 |
2014 tilinpäätös | 159 600 000 |