Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. (33.02 ja 70, osa) Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. (33.70, osa) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiavustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle
  • — Nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus
  • — Työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta on parannettu
  • — Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt
  • — Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on vahvistunut ja eriarvoisuutta on vähennetty
  • — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu
  • — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet
  • — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja ja omaishoitoa on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä
  • — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi
  • — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt
  • — Kestävää luonnonvarojen käyttöä on lisätty
  • — On kehitetty yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut tukemaan kansalaisten osallisuutta ja palvelujen uudistamista
  • — Julkisen talouden kestävyyttä on vahvistettu rakenteellisilla uudistuksilla.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten SOTE-uudistukseen. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman jatkamista valmistellaan työmarkkinaosapuolten kanssa ja eduskunnan edellyttämä valtioneuvoston tasa-arvoselonteon väliraportti valmistellaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarat suunnataan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -ohjelman mukaisesti ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ministeriön strategioittain
Hyvinvoinnille vahva perusta

Sosiaaliturva lisää ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja tukee terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

  • — terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
  • — pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
  • — tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
  • — sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.

Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
        
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)       
— kuntajohdossa..61..72731)7575
— perusterveydenhuollossa....60..666768
— liikuntatoimessa....62..676869
— perusopetuksessa..66..66661)6767
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote58,860,560,960,961,261,361,3
— miehet58,660,460,960,961,361,361,4
— naiset58,960,560,860,861,161,361,3
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus2) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä8,77,26,36,35,65,65,5
— miehet9,17,16,26,05,35,35,2
— naiset8,37,46,56,66,06,05,9
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), %4,04,64,54,74,44,74,7
— miehet3,63,93,84,03,53,83,9
— naiset4,55,25,25,45,25,55,4
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden32,831,230,429,629,33)29,129,0
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, %4,28,38,78,88,38,48,5
Sosiaalimenot/bkt, %24,328,830,031,332,41)33,634,3
Sosiaalimenojen rahoitus, %       
— verovaroin43,146,146,847,447,51)47,647,7
— työnantajat37,635,434,834,634,51)34,434,3
— muu19,318,518,318,018,01)18,018,0

1) Arvio

2) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

3) Ennakkotieto

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainolla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

  • — vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
  • — uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
  • — vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
        
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %       
— miehet38343133323231
  — 0—12 vuotta koulutusta42403937424241
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta29282629252525
— naiset34313132292928
  — 0—12 vuotta koulutusta39393840353534
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta29282728252525
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), %1617171)1717,11)1717
Vastasyntyneen elinajanodote77,780,480,580,981,11)81,381,6
— miehet74,177,277,577,878,21)78,578,8
— naiset81,083,583,483,884,01)84,184,2
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %2)       
— miehet7687871)87871)8787
— naiset7279771)75751)7676
Päivittäin tupakoivien osuus, %       
— miehet (25—64-v.)28,323,421,020,318,11716
— naiset (25—64-v.)19,914,914,513,913,91312
— pojat (8.—9. lk)2517151)15141)1312
— tytöt (8.—9. lk)2214131)12111)109
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as.8,810,19,69,79,39,39,3
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %       
— miehet58,465,063,364,664,364,163,8
— naiset41,248,347,947,847,246,946,5
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)       
— miehet1 1648647988007591)739719
— naiset3672552792742651)258252
Pienituloisten3) osuus, %       
— koko väestö10,513,211,912,812,81)12,812,8
— lapset8,811,19,410,910,91)10,910,9
Toimeentulotukea saaneet, lkm       
— kotitaloudet271 686239 212238 726245 765253 4005)253 400253 400
— henkilöt454 353371 898371 007381 851393 7005)393 700393 700
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, %2,42,22,12,22,21)2,22,2
  — miehet2,72,52,42,52,51)2,52,5
  — naiset2,01,81,81,91,91)1,91,9
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)4), %28,428,527,227,627,61)27,627,6
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), %4,44,84,84,85)4,81)4,84,8
— 18—24 v. pojat5,55,95,96,05)6,01)6,06,0
— 18—24 v. tytöt3,23,63,63,55)3,51)3,53,5
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, %80,683,283,183,183,15)83,283,2
Hoitoon pääsy       
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm66 0007519381 390932900900
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä)..778179......
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm..14 0007 2055 100......
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm..736455404040
Potilasvakuutuskeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä..2 2422 1302 4002 4002 4002 400
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %       
— säännöllinen kotihoito2)11,812,211,911,912,11)12,212,4
  — miehet8,79,38,99,09,21)9,39,5
  — naiset13,213,913,513,713,91)14,214,4
— tehostettu palveluasuminen1,75,96,16,56,91)7,27,6
  — miehet1,13,94,14,34,61)4,85,1
  — naiset2,07,17,37,88,31)8,79,2
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto8,44,43,83,12,51)2,01,4
  — miehet5,63,12,82,31,91)1,61,2
  — naiset9,65,14,33,62,91)2,31,6
— omaishoidontuki3,04,44,54,64,71)4,95,0
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v.1 8944 6304 8445 2735 6481)6 0496 479
Terveyskeskusten lääkärivaje, %..6,56,36,15,254,8
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta       
— äitiysneuvolalääkärit..625872721)7272
— lastenneuvolalääkärit..202326231)2324
— koululääkärit..61014141)1516
— äitiysneuvolan terveydenhoitajat..596076761)7676
— lastenneuvolan terveydenhoitajat..344242421)4344
— kouluterveydenhoitajat..758488881)8888
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm86 80057 20061 20073 70090 504106 000119 000
— miehet47 50034 10036 00043 30052 67361 70069 300
— naiset39 30023 10025 10030 40037 83144 30049 700
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, %0,91,41,41,41,41)1,41,4
— pojat1,01,41,41,51,51)1,51,5
— tytöt0,91,31,31,41,41)1,41,4
Asunnottomat, lkm10 0007 5707 8507 5007 1006 9206 730
— miehet8 2505 9905 9505 7005 4605 3705 290
— naiset1 7501 5801 8901 8001 6501 5501 450

1) Arvio

2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.

3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

4) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien rahatulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

5) Ennakkotieto

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

  • — vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
  • — varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
        
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet2 2562 4532 3552 2671)2 2221)2 1112 005
— miehet..1 6101 4851 4431)1 4141)1 3431 276
— naiset..8438708241)8081)768729
Vesivälitteiset epidemiat       
— epidemioiden lkm7524651)41)
— sairastuneet henkilöt6 42870532202882001)1501)
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä)15,381)5,65,85,31)5,01)4,81)
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste..22,426,428,630,4....
Työeläkerahastot/bkt, %..69,274,980,384,6....

1) Arvio

Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)

 201120122013201420152016
arvio
       
Lapsilisä      
— 1. lapsi1001041041049696
— 2. lapsi111115115115106106
— 3. lapsi142147147147135135
— yksinhuoltajakorotus474949494949
Lasten kotihoidon tuki      
— hoitoraha316327337341343343
— seuraavasta alle 3-v.9498101102103103
— muista alle kouluikäisistä616365666666
— hoitolisä169175180183183184
Yksityisen hoidon tuki      
— hoitoraha161167171174174175
— hoitolisä135140144146147147
Osittainen hoitoraha909496989898
Vanhempainpäiväraha      
— minimi553574594598601602
— keskimäärin, miehet1 9972 0352 0992 0902 1201)2 163
— keskimäärin, naiset1 4271 4671 5161 5451 5651)1 593
Sairauspäiväraha      
— minimi (55 päivän jälkeen)553574594598601602
— keskimäärin, miehet1 4211 4611 5151 5301 5551)1 583
— keskimäärin, naiset1 2491 2921 3311 3561 3781)1 403
Työmarkkinatuki553674698702705706
Työttömän peruspäiväraha553674698702705706
Työttömien ansiopäiväraha      
— keskimäärin, miehet1 4091 5141 5651 587....
— keskimäärin, naiset1 0821 1591 1841 236....
Kansaneläke, yksinäinen586609626634637638
Takuueläke688714739743747748
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke)      
— miehet1 7281 8091 8791 9211 9471)1 982
— naiset1 1331 1951 2521 2901 3171)1 351
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke)      
— miehet1 1211 1491 1681 1701 1611)1 157
— naiset9349629839899861)988
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke)      
— miehet2 0542 0992 1422 1682 1741)2 178
— naiset1 4781 5081 5571 5811 5831)1 607
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke)      
— miehet1 1891 2051 2011 2021 1871)1 169
— naiset9179509429489441)933
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva419461477480486..

1) Arvio

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016

  v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
  1000 €%
 
01.Hallinto89 42979 43893 57214 13418
01.Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)41 15630 71228 797-1 915-6
02.Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)2 3052 2452 242-30
03.Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 6484 5394 513-26-1
04.Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)600590576-14-2
05.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)5481 0311 016-15-1
06.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)16 65916 6590
(21.)Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)0
25.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)16 33017 33017 3300
29.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)19 52018 95918 609-350-2
66.Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v)4 3224 0323 830-202-5
02.Valvonta73 32269 42264 795-4 627-7
03.Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)16 35214 44113 303-1 138-8
05.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)12 33612 46511 758-707-6
06.Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)5 5774 1674 088-79-2
07.Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)27 84027 44926 082-1 367-5
20.Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)11 21710 9008 564-2 336-21
87.Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)1 0001 0000
03.Tutkimus- ja kehittämistoiminta114 776101 261108 7707 5097
04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)68 10360 41256 228-4 184-7
31.Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)23 50023 5000
50.Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)36 54333 28725 280-8 007-24
63.Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)10 1307 5623 762-3 800-50
10.Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut2 646 8892 648 8003 254 480605 68023
50.Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)9 77011 70011 300-400-3
51.Lapsilisät (arviomääräraha)1 486 4001 377 8001 388 00010 2001
52.Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)2 8693 3003 3000
53.Sotilasavustus (arviomääräraha)16 50019 20018 400-800-4
54.Asumistuki (arviomääräraha)740 100847 3001 247 600400 30047
55.Elatustuki (arviomääräraha)192 674195 600214 10018 5009
56.Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha)38 97641 50044 8003 3008
60.Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)159 600152 400326 980174 580115
20.Työttömyysturva2 924 4482 747 4542 849 320101 8664
31.Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)19 80934 05431 784-2 270-7
50.Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)990 3171 007 0001 087 00080 0008
51.Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)254 460174 000214 00040 00023
52.Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)1 544 7121 418 0001 394 000-24 000-2
55.Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)63 00073 00079 5366 5369
56.Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)52 15041 40043 0001 6004
30.Sairausvakuutus1 245 8741 226 2721 157 800-68 472-6
(28.)Kansallisen yhteyspisteen ja terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)1 2721 272-1 272-100
60.Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)1 244 6021 225 0001 157 800-67 200-5
40.Eläkkeet4 465 9004 540 0004 254 300-285 700-6
50.Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)59 32061 50059 400-2 100-3
51.Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)605 600624 200644 60020 4003
52.Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)72 300100 000122 50022 50023
53.Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)1 8153 8005 5001 70045
54.Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)15 30015 00015 0000
(55.)Valtion tuki homekorvauksiin (siirtomääräraha 3 v)0
60.Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)3 711 5653 735 5003 407 300-328 200-9
50.Veteraanien tukeminen263 562252 503231 865-20 638-8
30.Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha)1 2281 4501 4500
50.Rintamalisät (arviomääräraha)30 49825 40020 460-4 940-19
51.Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)124 373125 902117 904-7 998-6
52.Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)66 20762 50060 000-2 500-4
53.Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)3 1003 1003 1000
54.Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v)6055550
55.Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)3 5003 5003 5000
56.Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)23 98820 98817 988-3 000-14
57.Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)10 6089 6087 408-2 200-23
60.Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto530 420515 716535 61419 8984
30.Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)5005005000
31.Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v)11 5007 0001 600-5 400-77
32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)31 30021 70015 000-6 700-31
33.Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)112 72197 00098 5701 5702
34.Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)10 09214 10015 2001 1008
35.Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)321 717314 165329 42415 2595
36.Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)4804804800
40.Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)32 81129 07128 990-810
50.Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)15 00025 00010 00067
52.Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)8 00011 5503 55044
63.Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)3 0002 4003 00060025
64.Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)6 3006 3006 3000
70.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen31 58219 20230 92011 71861
(01.)Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)0
20.Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)22 89011 79023 79012 000102
21.Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)930850780-70-8
22.Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)660660590-70-11
50.Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)3 1302 9302 9300
51.Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)2 9001 9001 9000
52.Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)1 0721 072930-142-13
80.Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta200 882209 640186 640-23 000-11
40.Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)181 843190 600170 600-20 000-10
41.Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)1 7002 6002 6000
42.Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)3003003000
50.Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha)17 04016 14013 140-3 000-19
90.Raha-automaattiavustukset308 000309 300315 3006 0002
50.Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)308 000309 300315 3006 0002
Yhteensä12 895 08312 719 00813 083 376364 3683
 Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1)3 6353 5123 489  

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2016 maksullisen toiminnan osuus on 1 536 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 383 henkilötyövuotta.