Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. (33.02 ja 70, osa) Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
              50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon
              51. Lapsilisät
              52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
              53. Sotilasavustus
              54. Asumistuki
              55. Elatustuki
              56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut
              60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. (33.70, osa) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiavustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelutPDF-versio

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta ja tulkkauspalvelujen järjestämisestä sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.

Äitiysavustuksen, adoptiotuen ja lapsilisien tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja elatuksesta sekä kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Äitiysavustuksen suuruudesta päättää valtioneuvosto.

Lapsilisiä maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisän suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille ETY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa. Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin.

Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Elatustuen tavoitteena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008).

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut. Järjestäminen koskee työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettavaa tulkkausta.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2014—2016

 2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
    
Äitiysavustus   
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä58 18960 00060 000
Äitiysavustuksen määrä euroa140140140
    
Kansainvälinen adoptio   
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä140235235
    
Lapsilisät   
Lapsia keskimäärin1 011 4191 013 3001 010 000
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin151 907154 300159 600
Lapsilisää saavia perheitä keskimäärin555 433557 500555 500
Lapsilisien määrät euroa/kk   
1. lapsi104,1995,7595,75
2. lapsi115,13105,80105,80
3. lapsi146,91135,01135,01
4. lapsi168,27154,64154,64
5. jne. lapsi189,63174,27174,27
Yksinhuoltajille maksettava korotus euroa/kk48,5548,5548,55
    
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki   
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain408450450
    
Sotilasavustus   
Avustuksen piirissä olevien henkilöiden lukumäärä11 12111 20011 000
Avustusta saavien kotitalouksien lukumäärä9 5129 4009 200
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous)310347359
    
Yleinen asumistuki   
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia)206 092235 500242 300
Tukea saavia lapsiperheitä, joista64 38064 50071 000
— yksinhuoltajia44 03044 10047 500
Työttömiä ruokakuntia1)116 384120 200127 400
Keskimääräinen tuki euroa/kk291340350
Vuokra-asunnossa asuvat asumistuen saajat   
— keskivuokra euroa/m2/kk10,811,211,6
— keskipinta-ala m252,953,053,0
Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaajien asumismeno-osuus asumistukituloista (%)   
— ilman asumistukea63,163,260,2
— asumistuen jälkeen30,830,826,1
— asumistuen osuus keskimääräisestä vuokrasta (%)51,251,354,9
    
Elatustuki   
Elatustukea saaneet lapset (tilanne 31.12.), joille elatustuki maksettu104 783110 800114 600
— täysimääräisenä80 68887 30092 000
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna24 09523 50022 600
Täysi elatustuki euroa/kk151,85155,17156,09
Elatusvelvolliset 31.12.41 00040 00040 000
Maksettu elatustukea vuoden aikana yhteensä (milj. euroa)194,2207,8214,1
    
Tulkkauspalvelut   
Tulkkauspalveluun oikeutettuja5 5395 6705 900
Todelliset saajat (palvelua käyttäneet)3 3873 4203 440
Tulkkauspalvelun menot (milj. euroa)38,942,344,8

1) Tuensaaja tai ainakin toinen puolisoista työtön.

50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa: Äitiysavustuksen rahamäärä vuonna 2016 on 140 euroa. Äitiysavustus suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi.

Äitiysavustus suoritetaan vuonna 2016 arviolta 60 000 lapsesta. Äitiysavustuksen ottaa noin 65 % siihen oikeutetuista äideistä äitiyspakkauksena ja osin rahana muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Tuen suuruus on 1 900, 3 000, 3 800 tai 4 500 euroa lapsen lähtömaan mukaan. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30  % edellä mainituista tuista. Vuonna 2016 tuen saajia arvioidaan olevan 200.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 10 500 000 euroa äitiysavustusten ja 800 000 euroa kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvien kustannusten maksamiseen/korvaamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos -400
Yhteensä-400

2016 talousarvio11 300 000
2015 talousarvio11 700 000
2014 tilinpäätös9 770 000

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 388 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.

Selvitysosa: Momentilta arvioidaan maksettavan lapsilisiä vuonna 2016 keskimäärin 1 010 000 lapsesta. Yksinhuoltajien lapsia näistä on noin 159 600. Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 555 500. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lapsilisälain muuttamisesta siten, että lapsilisien indeksisidonnaisuus poistetaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos 10 200
Yhteensä10 200

2016 talousarvio1 388 000 000
2015 talousarvio1 377 800 000
2014 tilinpäätös1 486 400 000

52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa: Lasten kotihoidon tukea arvioidaan maksettavan ulkomaille vuonna 2016 kuukausittain keskimäärin 450 perheelle.


2016 talousarvio3 300 000
2015 talousarvio3 300 000
2014 tilinpäätös2 868 804

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Sotilasavustuksen piirissä arvioidaan vuonna 2016 olevan 11 000 henkilöä. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 5,5 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 400 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos-800
Yhteensä-800

2016 talousarvio18 400 000
2015 talousarvio19 200 000
2014 tilinpäätös16 500 000

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 247 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa perusteena on yleisestä asumistuesta annetun lain mukainen asumistuen tarve. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Asumistuki on mitoitettu vuoden 2015 alussa voimaan tulleen lain edellyttämien kustannusten mukaisiksi.

Yleisen asumistuen osalta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon rakennepoliittisen ohjelman mukainen, vuosien 2015—2018 kehyspäätöksessä sovittu ansiotulojen suojaosa, joka on tullut voimaan 1.9.2015. Asumistukiuudistuksen ja suojaosan vaikutus asumistukimenoihin toteutuu kokonaisuudessaan vuonna 2016 kun uudistettua tukea maksetaan koko vuodelta. Yleistä asumistukea saavia arvioidaan olevan vuoden 2015 lopussa 237 000 ja vuoden 2016 lopussa 240 200 ilman eläkkeensaajan asumistuesta siirtyviä. Keskimääräisen tuen arvioidaan olevan yleisessä asumistuessa vuonna 2015 343 euroa ja vuonna 2016 352 euroa. Keskimääräisen tuen kasvu vuonna 2016 vuoteen 2015 verrattuna johtuu siitä, että uudistettua asumistukea maksetaan koko vuodelta. Tuensaajien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti v. 2015 työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vuoksi. Tämä heijastuu myös vuoteen 2016. Tuensaajien lukumäärää ja keskimääräistä tukea koskevissa laskelmissa ei ole vielä mukana eläkkeensaajan asumistukea saavien siirtymisen vaikutusta yleiseen asumistukeen.

Määrärahan mitoituksessa on tällä momentilla otettu huomioon lisäyksenä 193 000 000 euroa eläkkeensaajan asumistuen ja yleisen asumistuen yhdistämisestä johtuen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 4 000 000 euroa takuueläkkeeseen v. 2016 tehtävän korotuksen seurauksena. Omaisuuskriteerit otetaan jatkossa huomioon myös yleisessä asumistuessa. Yhdistämisestä aiheutuvien vaikutusten loiventaminen lisää kustannuksia 12 500 000 euroa vuonna 2016 ja vuositasolla 37 500 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamiseksi. Asumistuen perusteita tarkistetaan siten, että asumistukimenot alenevat toimeentulotuen kasvu huomioon ottaen 25 000 000 vuonna 2017. Määrärahan mitoituksessa on tästä johtuen otettu huomioon vähennyksenä 21 000 000 euroa vuonna 2016.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ansiotulojen suojaosa45 000
Asumistuen perusteiden tarkistaminen (HO 2015)-21 000
Asumistukiuudistuksen vaikutus vuodelle 201632 000
Asumistukiuudistuksessa eläkkeensaajan asumistuesta siirtyvät5 000
Eläkkeensaajan asumistuen ja yleisen asumistuen yhdistäminen (HO 2015)193 000
KEL-indeksitarkistus 2016-1 000
Takuueläkkeen korotuksen vaikutus asumistukimenoihin (HO)-4 000
Tarvearvion muutos138 800
Yhdistämisestä aiheutuvien vaikutusten loiventaminen12 500
Yhteensä400 300

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio1 247 600 000
2015 talousarvio847 300 000
2014 tilinpäätös740 100 000

55. Elatustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 214 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden aikana yhteensä maksettu elatustuki. Elatustuen takautumissaatavat ja takaisinperintäsaatavat tuloutetaan momentille 12.33.98. Näitä arvioidaan olevan noin 66 300 000 euroa. Elatustuen saajia arvioidaan olevan vuoden 2016 lopussa noin 114 600. Määrärahat eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa, jonka kanssa Kansaneläkelaitos tekee erillissopimuksen elatustuen maksamisesta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
KHI-indeksitarkistus 2016-900
Tarvearvion muutos19 400
Yhteensä18 500

2016 talousarvio214 100 000
2015 II lisätalousarvio12 200 000
2015 talousarvio195 600 000
2014 tilinpäätös192 673 967

56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 44 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa: Vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos. Tulkkauspalveluun oikeutettuja henkilöitä arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 5 900.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos3 300
Yhteensä3 300

2016 talousarvio44 800 000
2015 talousarvio41 500 000
2014 tilinpäätös38 976 084

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 326 980 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen

3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.

Selvitysosa: Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 35,84 %, sairausvakuutusrahaston osuus 47,0 % ja kansaneläkerahaston osuus 17,16 % vuonna 2016. Valtio rahoittaa noin kolmanneksen sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut172 300 000
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut72 480 000
Kansaneläkerahaston toimintakulut81 300 000
Yhteyspisteen toimintakulut700 000
EU:n sähköinen tiedonvaihto200 000
Yhteensä326 980 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Asumistukien yhdistämisestä aiheutuvat toimeenpanokulut2 500
Kelan toimintakulut (siirto momentilta 33.30.60)72 500
Kelan toimintakulut (siirto momentilta 33.40.60)81 300
Kelan toimintamenosäästö-2 700
Tarvearvion muutos14 400
Toimeentulotuen maksatus (siirto Kelalle)5 900
Yhteyspisteen toimintakulut (siirto momentilta 33.30.28)700
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-20
Yhteensä174 580

Momentin nimike on muutettu ja määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2016 talousarvio326 980 000
2015 talousarvio152 400 000
2014 tilinpäätös159 600 000