Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. (29.01, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. (29.80 ja 29.01, osa) Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2016 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin toimintaympäristö on muutoksessa. Suomen talouden rakennemuutos, kasvun pysähtyminen, velkaantuminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toimialoille tiukat reunaehdot. Hallinnonalalle kohdistuu merkittävä määrärahavähennys vuoteen 2020 mennessä. Osaamiseen ja luovuuteen perustuvassa taloudessa koulutus, tutkimus ja kulttuuri ovat entistä tärkeämpiä yhteiskunnan uudistamisen, hyvinvoinnin ja kestävän kasvun tekijöitä. Yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustan vahvistaminen edellyttää kärkihankkeiden nopeaa toimeenpanoa, toimintojen uudelleen arviointia sekä rakenteiden, ohjauksen ja toimintatapojen uudistamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toteuttavia kärkihankkeita ovat:

  • — Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin
  • — Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi
  • — Työelämään siirtymisen nopeuttaminen
  • — Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen
  • — Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen innovaatioiden kaupallistamiseksi
  • — Nuorisotakuun uudistaminen yhteisötakuun suuntaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rooli on keskeinen myös hallitusohjelman muiden strategisten tavoitteiden ja niitä koskevien kärkihankkeiden toteuttamisessa. Ministeriön hallinnonalan toiminnalla edistetään myös terveyttä ja hyvinvointia, työllisyyttä, kilpailukykyä ja kasvua, biotaloutta ja puhtaita teknologioita sekä toimintatapojen uudistamista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat varhaiskasvatuspalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä vahvistetaan. Koulutuksen rahoitusta ja rakenteita uudistetaan jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle.

Jo lähitulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa ainakin joillain aloilla. Erityisen suuria saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös esimerkiksi joillain tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti. Opettaja- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelmat käynnistetään.

Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen ja toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä.

Tavoitteena on, että

  • — Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 % 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä
  • — Esiopetukseen osallistuneiden osuus 6-vuotiaista on 100 %
  • — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
  • — Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
  • — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
  • — Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla.

Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

 
2011
201220132014
arvio
2015
arvio
2016
arvio
       
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 44,344,643,243,343,544,0
— perustutkintoon johtava koulutus1)41,241,540,341,041,041,5
— valmentavat koulutukset2)3,13,12,92,32,52,5
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1)49,650,050,852,052,053,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3)2,53,33,12,12,53,0
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä90,891,591,193,093,094,5
Lisäopetus ja valmentavat koulutukset yhteensä5,66,46,04,45,05,5
Yhteensä96,497,997,197,498,0100,0

1) Lähde: Tilastokeskus.

2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2014 luku on toteutumatieto).

3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)

 20112012
2013
2014
arvio
2015
arvio
2016
arvio
       
Ammattikorkeakoulututkinto25,225,225,224,924,924,9
Ylempi korkeakoulututkinto27,627,727,827,627,427,4

1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)

 2011
2012
20132014
arvio
2015
arvio
2016
arvio
       
Lukiokoulutus (3 vuotta)79,279,579,682,083,084,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta)61,561,263,064,065,066,0
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta)57,556,057,058,059,060,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta)51,151,852,053,054,055,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2013 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio.

Opiskelijat ja tutkinnot1)

 2011201220132014
arvio
2015
arvio
2016
arvio
       
Päivähoito      
— lapset 206 350208 300 211 550212 050212 550213 050
Esiopetus      
— oppilasmäärä58 91058 80059 80060 42062 50062 000
Perusopetus      
— uudet oppilaat58 70058 82060 15059 94060 50060 500
— päättötodistuksen saaneet63 09060 85059 58057 66061 00061 000
— oppilasmäärä526 930522 000526 850530 000531 000531 000
Lukiokoulutus      
— uudet opiskelijat36 79035 78035 82038 00038 00038 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot2)32 28031 45031 54033 00033 00033 000
— opiskelijamäärä 107 400106 000105 120103 000108 000107 000
Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitosmuotoinen)      
— uudet opiskelijat61 02061 43060 79061 00061 00060 000
— suoritetut tutkinnot40 16041 81042 20043 10044 30044 500
— opiskelijamäärä3)150 560150 300150 470150 240149 200148 200
Ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus)4)      
— uudet opiskelijat8 4387 6517 8548 0008 0008 000
— suoritetut tutkinnot5 9854 0844 0454 1004 1004 100
— opiskelijamäärä3)23 37819 77620 27922 00022 00022 000
Ammatillinen lisäkoulutus5)      
— uudet opiskelijat31 80131 14129 67231 00031 00030 000
— suoritetut tutkinnot16 15317 46816 60917 10017 20017 000
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa35 19035 40235 85237 50038 00038 000
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa33 35635 67031 06831 50031 50030 500
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot      
— aloittaneet6)31 00729 98330 60030 60030 00030 000
— suoritetut tutkinnot22 12322 80022 77822 80022 80022 800
— opiskelijamäärä 131 374129 636128 751129 300129 300129 300
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot      
— aloittaneet7)2 8262 9053 2853 4003 4003 400
— suoritetut tutkinnot1 5211 7081 9482 1002 1002 100
— opiskelijamäärä 7 3087 8208 5419 2009 2009 200
Yliopiston perustutkinnot8)      
— uudet opiskelijat19 85320 23320 90020 90020 20020 200
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot13 01413 01713 50013 90014 20014 200
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot13 83014 44414 85515 00015 00015 000
— opiskelijamäärä143 505141 756142 000142 000142 000142 000
Yliopiston tohtorintutkinnot1 6491 7241 8601 7001 6351 635

1) Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen luvut eivät sisällä Ahvenanmaata.

2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

4) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.

5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.

6) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnäoleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

7) Ensimmäistä kertaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun kirjoittautuneet.

8) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Taide ja kulttuuri kuuluvat arvokkaan elämän, sivistyksen ja yhteiskunnan kehittämisen perustaan. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta, edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, väestön elämänlaatua ja hyvinvointia, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä. Taide- ja kulttuuripolitiikan kehittämistoimissa itseisarvoiset ja välineelliset tavoitteet pidetään tasapainossa.

Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta.

Kulttuuriosallistuminen on Suomessa lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. On kuitenkin ryhmiä, joissa osallistuminen on hyvin vähäistä. Kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, jolloin palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Kirjastoissa ja teattereissa käyminen on eurooppalaisesti vertaillen erityisen aktiivista mutta lukemisaktiivisuus on vähenemässä. Kiinnostus kulttuuriperintöön on vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa suurempi kuin monissa muissa maissa, vaikka kokonaisuutena elokuvissa käyminen on hieman vähäisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntäminen yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla on lisääntynyt.

Taideammateissa työskentelevien määrä on kasvanut edelleen viime vuosien aikana, vaikka laajemmin määritellyissä kulttuuriammateissa työskentelevien määrä on hieman laskenut. Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyys on kuitenkin suurempaa kuin koulutetun työvoiman työttömyys keskimäärin. Kulttuurin toimialojen osuus Suomen työllisistä oli n. 4,1 prosenttia vuonna 2012.

Kulttuuristen ja taiteellisten ilmaisu- ja osallistumismuotojen ja kulttuurin kulutustarpeiden moninaistuminen sekä digitalisoituminen leimaavat taiteen ja kulttuurin kehitystä. Digitaalisuus vaikuttaa läpileikkaavasti kulttuurin ja taiteen tuotantoon, jakeluun, säilyttämiseen ja kuluttamiseen. Kulttuurin talous nähdään osana luovaa taloutta.

Taiteen ja kulttuurin toimialalla kohdistuu säästöjä sekä virastoihin ja laitoksiin ja muuhun budjettirahoitteiseen toimintaan, valtionosuuksiin että veikkausvoittovaroin rahoitettaviin toimintoihin.

Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Kulttuurin perusta säilyy elinvoimaisena

Pyritään vahvistamaan kulttuurin perustaa edistämällä kulttuurin ja tiedon infrastruktuuria ja saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet sekä toimialalle kohdistuvat säästöt.

2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset turvataan

Turvataan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmiä, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.

3. Turvataan kaikkien väestöryhmien ja parannetaan vähän osallistuvien mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin

Turvataan kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia huolehtimalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide- ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuudesta ja saavutettavuudesta, lisätään osallistumista edistäviä toimia vähän osallistuvissa ryhmissä sekä edistetään kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut).

4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat

Vahvistetaan kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä sekä panemalla toimeen aineetonta arvonluontia koskevia linjauksia.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2016
arvio
    
1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen   
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden   
— laskennalliset henkilötyövuodet2 4692 4742 474
— esitysten määrä13 04712 67512 800
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden   
— laskennalliset henkilötyövuodet1 0331 0371 037
— konserttien määrä2 1382 3542 400
Suomen Kansallisoopperan   
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä526532537
— esitysten määrä444468305
Suomen Kansallisteatterin   
— henkilöstön määrä326326315
— esitysten määrä641781700
Kansallisgallerian   
— henkilöstön määrä243224230
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä181917
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden laskennalliset henkilötyövuodet 1 1831 1831 183
2. Luovan työn tekijät   
Vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä289/2 294298/2 416300/2 400
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, %53 55
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.)1 0561 0611 061
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, %12,3211,9911,99
Kulttuuriammateissa työskentelevät (työvoimatutkimus)83 463  
3. Kulttuuri ja kansalaiset   
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk.2 2272 1682 200
Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk.176177175
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk.772925950
Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk.267257290
Kansallisgallerian kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk.472584480
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk.5 4825 3855 300
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat353225
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk.1 8192 0311 900
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl778756756
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl92 77690 87091 000
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl51 29350 37951 000
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl52 96940 38941 000
Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk.756812850
4. Kulttuuri ja talous   
Audiovisuaalisen alan kansainvälinen rahoitus ja myyntitulot (1 000 euroa) -38
Musiikin alan talouden arvo (1 000 euroa)863-862
Kulttuurialan yritysten toimipaikat22 178 22 500
Kulttuurialan yritysten henkilöstö60 342 61 000
Kulttuurialan yritysten liikevaihto (1 000 euroa)1 286 1 300
Liikuntapolitiikka

Liikunta tuottaa elämyksiä ja iloa, lisää yhteisöllisyyttä sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää myös kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Kunnat luovat edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja eri kohderyhmät huomioiden, tukemalla seuratoimintaa ja rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikunta-alan järjestöt ja urheiluseurat. EU:n koulutus-, nuoriso- ja liikunta-alan Erasmus+-ohjelman puitteissa eurooppalainen yhteistyö urheilun alalla lisääntyy.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa

Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin. Liikuntapalveluiden tarjoamisen edellytyksiin vaikuttavat julkisen talouden kiristyminen, kuntaliitokset ja muuttovirrat sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Tavoitteena on turvata liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkapalveluiden saavutettavuus koko maassa ja varmistaa, että liikunnan edistäminen huomioidaan kuntien strategioissa. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua ja elinvoimaisuutta sekä kansalaistoimintaan osallistumista paikallisesti etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät.

2. Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista

Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan aktiivisesti, etenkin lasten ja nuorten määrä urheiluseuratoiminnassa on suuri. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin eroja eri väestöryhmien kesken. Tarve liikuntajärjestöjen toimintakulttuurin ja -tapojen uudistamiselle kasvaa, kun sitoutuminen liikunnan järjestö- ja seuratoimintaan vähenee ja tilalle tulee vapaita toimintaryhmiä ja muita uusia osallistumisen tapoja. Lisäksi eettisten periaatteiden toteutuminen liikuntajärjestöjen toiminnassa on entistäkin tärkeämpää. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria, sen perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Huippu-urheilu synnyttää elämyksiä, fanikulttuuria ja esikuvia. Urheilun suurtapahtumien järjestämisellä on myös kansantaloudellista merkitystä. Suomalaisen huippu-urheilun toimintamalleja on uudistettu vastaamaan yhä kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan ja kilpailukyvyn vahvistamista.

3. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy

Yhteiskunnan muutos ja mm. teknologinen kehitys ovat vähentäneet väestön fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä merkittävästi. Riittämätön liikunta näkyy kansanterveydellisenä ja -taloudellisena uhkatekijänä yksilöllisten haittojen lisäksi. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Aktiivisella liikunnan harrastamisella on myös yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia työurien pidentymisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on, että liikunnan edistäminen ja sen vaikutukset huomioidaan kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien ministeriöiden hallinnonalojen toimintaan. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret, joiden liikunta-aktiivisuus luo perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle. Keskeisiä kohderyhmiä ovat myös riittämättömästi liikkuvat eri ikäryhmissä ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat.

4. Tiedolla johtaminen vahvistuu liikuntapolitiikassa ja -hallinnossa

Liikunta-alan ohjauksessa ja liikuntapoliittisessa päätöksenteossa korostuu strategisen tason ohjaus ja koordinaatio sekä toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. Haasteet liikuntakulttuurissa edellyttävät aiempaa laaja-alaisempaa liikunta-alaan liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Tavoitteena on, että liikuntakulttuurissa toimitaan tiedolla johtamisen periaatteen mukaisesti ja että toimenpiteiden kehittäminen ja uudistaminen perustuu riittävän laadukkaaseen ja relevanttiin tietotuotantoon.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2016
arvio
    
Liikuntaa vapaa-ajalla vähintään 4 krt/vko vähintään puoli tuntia kerrallaan harrastavat, %1)   
8—9-luokkalaiset yhteensä616164
— Pojat636365
— Tytöt606063
Lukion 1—2-luokkalaiset yhteensä595962
— Pojat606062
— Tytöt575760
Ammattiin opiskelevat 1—2-luokkalaiset yhteensä444446
— Pojat454546
— Tytöt434345
    
Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko harrastavat 15—64-vuotiaat %2)   
— miehet333135
— naiset343636
    
Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (m)3)2 4402 4332 400
    
Liikunnan harrastaminen liikunta- ja urheiluseuroissa %4)   
7—14-vuotiaat636364
15—18-vuotiaat373738
19—121213
    
Arvokisamitalit, lkm   
Olympiakisat-52
MM-kisat   
— olympialajit712
— ei-olympialajit12910795
EM-kisat (olympia- ja ei-olympialajit)134119120

1) Kouluterveyskysely. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein, joten vuoden 2014 luvut perustuvat vuoden 2013 tuloksiin.

2) Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskysely, AVTK

3) Santtila et. al. Medicine & Science in Sports & Exercise 2006, mukaillen PEHENKOS, VM-kuntotestitilastot

4) Perustuu LIKES-tutkimuskeskuksen tutkimuskoosteeseen ja keskiarvoihin liikunnan kansalaistoimintaa käsittelevistä tutkimuksista.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nämä nuorisolain tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka toteuttaa myös EU:n nuorisoalan yhteisiä tavoitteita.

Kiristyvä taloustilanne kasvattaa nuorten välistä eriarvoisuutta ja edellyttää uudenlaisia ratkaisuja nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Alueelliset erot ovat edelleen huomattavia, kuten myös nuorisoryhmien väliset erot. Nuorten osallistuminen tapahtuu nykyisin aiempaa enemmän perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, erityisesti verkkoyhteisöissä.

Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa

Edistetään nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Luodaan edellytyksiä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä harrastustoiminnalle.

2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy

Parannetaan nuorten arjen hallintaa ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on saada jokainen nuori mukaan yhteiskunta- ja työelämään.

3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat

Pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamaan nuorten elinolot samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2016
arvio
    
Nuorten aktiivinen kansalaisuus   
— Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista (Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry), %75701)85
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen   
— Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, kattavuus kunnista, %696775
— Työpajojen kattavuus kunnista, %868890
— Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa14 72013 88513 000
— Alle 29 v. työttömät (TEM:n työllisyyskatsaus)44 22950 40050 000
— Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret/joista pitempiaikaista etsivän nuorisotyön tukea tarvitsevat27 117/16 62724 579/16 84822 000/15 000
— Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista, %8793100
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen   
— Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista, %8390100
Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveyskysely THL)2), %887
Terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi kokevat peruskouluikäiset (Kouluterveyskysely THL), %848485

1) Nuorisovaltuustoja on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n mukaan yhdistetty.

2) THL:n kouluterveyskyselyä ei tehty vuonna 2014.

Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Kansainvälinen yhteistyö

Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.

Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom.Toimintamuoto2014201520162015/2016
muutos
      
29.10.30Yleissivistävä koulutus1)844 023731 212702 453-28 759
29.10.34Koulurakentaminen2)46 400000
29.20.30Ammatillinen koulutus1)722 067492 096468 108-23 988
29.30.30Vapaa sivistystyö164 818156 545157 8201 275
29.30.31Ammatillinen lisäkoulutus3)138 075133 006131 805-1 201
29.30.32Oppisopimuskoulutus1)124 843110 042106 650-3 392
29.30.33Nuorten aikuisten osaamisohjelma52 00057 44037 347-20 093
29.30.51Ammatilliset erikoisoppilaitokset15 87916 05516 0550
29.80.30Kirjastot4 7134 7503 900-850
29.80.31 ja 52Teatterit ja orkesterit80 85178 46575 833-2 632
29.80.32 ja 52Museot36 81135 76434 425-1 339
29.80.33Kuntien kulttuuritoiminta1061060-106
29.80.34Kirjastorakentaminen4 5004 5000-4 500
29.90.50 ja 52Liikunnan koulutuskeskukset18 63017 96318 150187
29.90.50Kuntien liikuntatoimi19 20019 32719 39972
29.91.50Kuntien nuorisotyö8 0998 0618 048-13
Yhteensä 2 281 0151 865 3321 779 993-85 339
      
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta    
Kunnat ja kuntayhtymät 1 117 697914 013872 197-41 816
— Kunnat -382 252-312 592-298 29114 301
— Kuntayhtymät1 499 9501 226 6051 170 488-56 117
Yksityiset 1 163 318951 319907 796-43 523

1) Momenttien 29.10.30, 29.20.30 ja 29.30.32 mitoituksessa on otettu huomioon vuodesta 2015 lukien ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta aiheutuva kuntien rahoitusosuuden kasvun vaikutus valtionosuuksiin, yhteensä -291 milj. euroa.

2) Avustukset perustamishankkeisiin on siirretty momentille 28.90.30 oppilaitosten osalta vuodesta 2015 lukien ja kirjastojen vuodesta 2016 lukien. Uusia hankkeita ei rahoiteta.

3) Työvoimakoulutuksen hankintaan liittyvät määrärahat ehdotetaan siirrettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuodesta 2017 lukien.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 290 948 000 eurolla kunnan rahoitusosuuden ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksin korottaminen jätetään säästösyistä tekemättä vuonna 2016, museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintoja alennetaan menosäästön toteuttamiseksi pysyvällä tavalla vuodesta 2016 lukien ja että museoille, teattereille ja orkestereille vuosina 2012—2015 kohdistettujen säästöjen pysyvä säästövaikutus varmistetaan.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2016 on 520,9 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 16,5 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2016 yhteensä 537,403 milj. euroa eli noin 3,7 milj. euroa vähemmän vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 103,4 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 233,3 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 147,6 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 53,1 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2016 ehdotetaan 1 114,9 milj. euroa, josta 537,4 milj. euroa eli 48,2 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

 2008
TP
2009
TP
2010
TP
2011
TP
2012
TP
2013
TP
2014
TP
2015
TA
2016
TAE
          
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus115,2119,5----   
— veikk.varat24,713,1----   
— budj.varat90,5106,41)---   
          
Tiede283,7332,1355,1388,3409,9398,8308,6314,7432,1
— veikk.varat77,186,995,8100,3101,2102,2102,4102,6103,4
— budj.varat2)206,6245,2259,3288,0308,7296,6205,4212,1328,7
          
Taide311,2363,9400,6425,1432,6451,8458,3471,5458,2
— veikk.varat164,5191,3209,3220,3222,4224,6237,0237,0233,3
— budj.varat146,7172,6191,3204,8210,2227,2221,3234,5224,9
          
Liikunta106,7127,6137,6142,5153,6151,7187,4188,8155,4
— veikk.varat104,0124,3135,8141,9150,9151,6147,3148,2147,6
— budj.varat2,73,31,80,62,70,140,140,67,7
          
Nuoriso47,055,669,365,271,873,974,374,869,3
— veikk.varat37,444,751,351,551,952,452,853,453,1
— budj.varat9,610,918,013,719,921,521,521,416,2
          
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa383,0447,2492,2514,0526,4530,8539,5541,1537,4
Veikkausvoittovarat yhteensä407,7460,3492,2514,0526,4530,8539,5541,1537,4

1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

 Veikkaus-
voittovarat
Yleiset
budjettivarat
Yhteensä
    
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot3 627 0001 259 0004 886 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat70 673 000232 133 000302 806 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille40 064 00035 769 00075 833 000
Valtionosuudet museoille19 380 00015 072 00034 452 000
Liikunnan koulutuskeskukset16 914 000664 00017 578 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö6 000 00015 523 00021 523 000
Hallinnonalan tietohallinto

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ja toimialalla yhteisen tietopohjan vahvistamista sekä toiminnan ja toimintatapojen kehittämistä digitalisaation avulla jatketaan.

Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Tasa-arvo sisältyy myös nuorisolain arvoihin. Nuorisotyössä avustusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

 2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
29.40Korkeakouluopetus ja tutkimus  
 — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus318,8338,4
29.40.54Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)  
 — tutkimushankevaltuus55,655,6
29.80.34Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)  
 — perustamishankevaltuus13,5-
29.80.75Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)  
 — perusparannus- ja pienhankevaltuus1,36,3
29.90Liikuntatoimi  
 — perusparannus- ja pienhankevaltuus51,8-

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016

  v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
  1000 €%
 
01.Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot122 471108 669220 066111 397103
01.Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)27 77620 64518 962-1 683-8
02.Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)22 66822 23521 883-352-2
03.Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)8 6558 4228 237-185-2
04.Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 5753 8913 863-28-1
21.Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)3 7263 5263 543170
22.Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)14 26314 26314 2630
(23.)Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)1 9940
29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)33 71729 19828 489-709-2
50.Eräät avustukset (kiinteä määräraha)7489981 27928128
51.Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)3 2983 2933 321281
52.Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha)114 000114 0000
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)2 0512 1982 226281
10.Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus952 430792 236767 453-24 783-3
01.Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)50 52446 75443 816-2 938-6
02.Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)2 3492 2702 334643
20.Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)12 71710 69717 8727 17567
30.Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)829 537731 212702 453-28 759-4
(34.)Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)56 0000
51.Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)1 3031 303978-325-25
20.Ammatillinen koulutus731 598504 675482 662-22 013-4
01.Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)8 4946 3148 2891 97531
21.Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)4 3656 2656 2650
30.Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)718 739492 096468 108-23 988-5
30.Aikuiskoulutus528 269506 491484 194-22 297-4
20.Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)23 14719 14719 5273802
21.Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)7 0106 8908 6891 79926
30.Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)164 502156 545157 8201 2751
31.Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)136 199133 006131 805-1 201-1
32.Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)116 012110 042106 650-3 392-3
33.Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha)58 23457 44037 347-20 093-35
51.Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)15 80016 05516 0550
53.Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)7 3667 3666 301-1 065-14
40.Korkeakouluopetus ja tutkimus2 675 1613 209 0773 200 045-9 0320
01.Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)12 33210 42312 8712 44823
02.Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)19 10218 68818 131-557-3
03.Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 9991 4641 249-215-15
04.Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 8691 8631 758-105-6
20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)41 41448 04054 9606 92014
22.Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)8 5008 5008 5000
50.Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)1 894 9351 904 2691 823 623-80 646-4
51.Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)143 809139 097232 13393 03667
52.Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)29 14430 29931 6791 3805
53.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)102 361102 601103 3597581
54.Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)14 63134 00019 369132
55.Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)402 357861 787857 774-4 0130
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)17 34017 41520 0082 59315
(86.)Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (kiinteä määräraha)50 000-50 000-100
70.Opintotuki862 949916 437932 86516 4282
01.Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)705700649-51-7
52.Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha)26 59130 20031 2001 0003
55.Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)748 398800 076816 30516 2292
57.Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)30 22831 36131 411500
(58.)Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v)5 8772 100-2 100-100
59.Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha)51 15052 00053 3001 3003
80.Taide ja kulttuuri458 315471 451458 212-13 239-3
01.Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 6014 3824 289-93-2
03.Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)2 9732 5242 205-319-13
04.Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)19 79319 42220 6501 2286
05.Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)5 8125 6495 474-175-3
06.Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)7 5116 9356 522-413-6
16.Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)18 09318 84818 8480
20.Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)16 95016 94514 545-2 400-14
30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)4 7134 7503 900-850-18
31.Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)41 04038 40135 769-2 632-7
32.Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha)17 43116 41115 072-1 339-8
(33.)Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha)106106-106-100
(34.)Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)4 5004 500-4 500-100
35.Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)1 0005 0008 0003 00060
40.Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)1572522520
41.Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)4 07519 22520 2139885
50.Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)1 1601 1224 3713 249290
51.Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)13 89314 47014 507370
52.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)237 010236 962233 322-3 640-2
53.Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)28 36929 83725 085-4 752-16
54.Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha)7 2108 1775 300-2 877-35
55.Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)2 2002 2002 2000
59.Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v)14 67011 24510 000-1 245-11
(70.)Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)500150-150-100
72.Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)7397397390
75.Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)3 8003 1496 8993 750119
95.Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)1050500
90.Liikuntatoimi187 402188 751155 366-33 385-18
30.Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)7 0007 0000
50.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)147 295148 194147 622-5720
52.Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)10755774418734
(54.)Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (siirtomääräraha 3 v)40 00040 000-40 000-100
91.Nuorisotyö74 33774 76269 323-5 439-7
50.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)52 78753 36253 100-2620
51.Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)21 00021 00015 523-5 477-26
52.Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v)55040070030075
Yhteensä6 592 9336 772 5496 770 186-2 3630
 Henkilöstön kokonaismäärä2 8252 8142 782