Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Tutkimus
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävän kasvun tukemiseksi mahdollistamalla uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.

Toimintaympäristö

Sähköisten viestintäverkkojen ja digitaalisten palveluiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on keskeinen. Toimintaympäristöä muokkaavat vahvasti nopea teknologinen kehitys, internetin hyödyntämisen uudet muodot sekä automatiikka ja robotiikka. Innovaatio- ja palvelualustoihin perustuva liiketoiminta yleistyy. Globaali kilpailu, muuttuvat käyttötottumukset sekä toiminnan luotettavuus ja turvallisuus haastavat palvelukehityksen edellyttäen uudistumista ja innovaatioita.

Liikennepolitiikka joutuu vastaamaan sekä liikenneverkon huonontuneen kunnon että digitalisaation toimialalle tuomien muutosten haasteisiin. Liikenneverkon korjausvelka on suuri, ja teiden ja ratojen kunto on heikentynyt viime vuosina nopeasti. Yhteiskunnan digitalisoituessa digitaalinen asiointi korvaa ja täydentää fyysistä liikkumista. Tiedon hyödyntäminen, edistykselliset tieto- ja viestintätekniikan ratkaisut sekä uudet langattomat teknologiat parantavat myös liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Asiakkaat ovat yhä tiiviimmin mukana palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet

Hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet tukevat digitalisaatiota, vastaavat rakennemuutoksen ja kestävän talouden vaatimuksiin ja huomioivat liiketoimintamallien ja kulutustottumusten murroksen sekä viestinnässä että liikenteessä.

Liikenne- ja viestintäpolitiikka kytkeytyvät vahvasti toisiinsa, mistä johtuen hallinnonalan ohjauksen tulee perustua koko hallinnonalan kattaviin tavoitteisiin. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Innovatiiviset viestintä- ja liikennepalvelut ylläpitävät hyvinvointia ja luovat kestävää kasvua sekä kansallista kilpailuetua.
  • — Tiedon hyödyntämisestä syntyy uutta liiketoimintaa sekä käyttäjälähtöisiä ja luotettavia palveluita.
  • — Liikenne- ja viestintäverkot muodostavat edellytykset yhteiskunnan kehittymiselle ja uudistumiselle.

Viestintäpolitiikka toteuttaa hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita huolehtimalla digitaalisten palvelumarkkinoiden kasvuympäristön edellytyksistä, tukemalla media-alan elinvoimaisuutta, edistämällä tiedon hyödyntämistä ja sen liiketoimintamahdollisuuksia, vahvistamalla luottamusta digitaalisiin palveluihin ja toimintatapoihin sekä varmistamalla viestintäyhteyksien laadun ja saatavuuden.

Viestintäverkkojen ja muun digitaalisen infrastruktuurin potentiaali erilaisille palveluille ja innovatiiviselle käytölle tulee käyttää hyväksi täysimääräisesti. Viestintäpolitiikalla tulee tukea edistyksellisten huippulaatuisten viestintäverkkojen ja uusien tietoperusteisten digitaalisten palveluiden syntymistä sekä markkinoiden kehitystä vapauttamalla alaa kilpailulle sekä joustavoittamalla normi- ja toimilupaohjausta huolehtien samalla kuluttajan oikeuksista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää digitaalisen tiedon hyödyntämisen edellytyksiin sekä siihen, että tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta huolehditaan. Viestintäpolitiikalla vaikutetaan myös siihen, että tarjolla on monipuolisia, käyttäjien tarpeisiin vastaavia mediapalveluita. Yleisradio Oy:n julkista palvelua ja sen roolia median murroksessa arvioidaan.

Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston toimintamenomäärärahat, valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen varatut määrärahat, sanomalehdistön tuki, median innovaatiotuki sekä Yleisradio Oy:n rahoitukseen tarkoitettu määräraha.

Liikennepolitiikka toteuttaa hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita luomalla elinkeinoelämälle edellytyksiä pärjätä globaalissa kilpailussa sekä antamalla kansalaisille mahdollisuudet toimivaan ja turvalliseen arkeen. Liikennepolitiikalla parannetaan liikenneverkon kuntoa ja mahdollistetaan liikennejärjestelmän uudistaminen digitalisaatiota hyväksi käyttämällä. Liikennepolitiikka perustuukin jatkossa yhä enenevässä määrin liikenne palveluna -toimintamallille. Tieto, digitalisaatio, joukkoistaminen, jakamistalous, palveluistuminen ja automaatio otetaan uudenlaisten liikennepalveluiden pohjaksi. Vaikuttavuustavoitteita edistetään purkamalla digitalisaation hyödyntämistä estävää sääntelyä, luomalla hyvät puitteet liikenteen palvelu- ja automaatiokokeiluille, edistämällä avoimen tiedon käyttöä liikennepalveluissa sekä panostamalla liikenneverkkojen kuntoon.

Elinkeinoelämän kilpailukyky ja investoinnit biotalouteen edellyttävät toimivaa liikennejärjestelmää ja laadukasta infrastruktuuria koko Suomessa. Tässä yhteydessä huolehditaan etenkin bioteollisuutta palvelevan vähäliikenteisen verkon kunnosta. Liikennejärjestelmää kehitetään toimintavarmaksi, turvalliseksi, ympäristöystävälliseksi, ennakoitavaksi ja esteettömäksi ja valmistellaan sen soveltuvuus automaattiliikenteelle.

Uusia digitaaliseen tietoon perustuvia palveluja ja markkinoiden kehittymistä vauhditetaan laaja-alaisella yhteistyöllä ja monipuolisilla kokeiluilla.

Liikenneverkkoon panostetaan parantamalla erityisesti tie- ja rataverkon kuntoa astettain hallituskaudella. Korjausvelan kasvun pysäyttämiseen ja sen hallittuun vähentämiseen on käytettävissä hallituksen strategisten kärkihankkeiden rahoitusta vuosina 2016—2018 yhteensä 600 milj. euroa, josta 100 milj. euroa vuonna 2016. Kaupunkiseutuja kehitetään pitkällä aikavälillä niin, että syntyy edellytykset mm. tehokasta joukkoliikennettä, vuokra-autoja, autojen yhteiskäyttöä, kävelyä ja pyöräilyä yhdisteleville palveluille.

Julkisin varoin rahoitettuja henkilökuljetuksia tehostetaan hallitusohjelman mukaisesti.

Liikenteen turvallisuutta edistetään vastuullisuutta korostaviin, ennalta ehkäiseviin ja riskianalyysipohjaisiin toimintamalleihin perustuvalla pitkäjänteisellä ja poikkihallinnollisella liikennejärjestelmän kehittämisellä.

Liikenteen aiheuttamia haittoja vähennetään vaikuttamalla liikkumistarpeeseen sekä liikkumis- ja kuljetusvalintoihin sekä ohjaamalla liikennettä kestäviin liikennemuotoihin. Pidemmän aikavälin tavoitteet edellyttävät kestäviin, uusiutuviin polttoaineisiin ja vähäpäästöisiin ajoneuvoihin perustuvan liikennejärjestelmän kehittämistä.

Hallinnonalan muut tavoitteet

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa koko hallinnonalalle seuraavat poikkileikkaavat tavoitteet:

  • — Vahvistetaan kilpailukykyä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla.
  • — Luodaan edellytyksiä digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristölle.
  • — Kevennetään sääntelyä ja hallinollista taakkaa.
  • — Edistetään innovatiivisia kokeiluja ja hankintoja.
  • — Parannetaan liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista, johtamista ja toimeenpanoa.
Tutkimus

Hallinnonalalla tutkimustoimintaa harjoittaa Ilmatieteen laitos, joka on keskeisessä roolissa yhteiskunnan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tarvittavan perustiedon tuottamisessa. Laitos tuottaa laadukasta tietoa ilmakehästä ja meristä ja yhdistää tämän osaamisen yhteiskunnan turvallisuutta edistäviksi sääpalveluiksi ja korkeatasoiseksi tutkimustiedoksi. Ilmatieteen laitos toimii yhteistyössä viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa yhteiskunnan sääherkkien toimintojen ja digitaalisten palvelujen häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi myös sään ääri-ilmiöissä.

Valtion yhtiöt

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa ovat valtion yhtiöt Finavia Oyj ja Finnpilot Pilotage Oy, joiden tavoitteena on tukea liikenteen toimialalle asetettujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista.

Määrärahat ja tuloarviot

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 932,3 milj. euroa. Politiikkalohkoille ehdotetaan määrärahoja seuraavasti: hallinto ja toimialan yhteiset menot 394,7 milj. euroa, liikenneverkko 1 708,3 milj. euroa, liikenteen viranomaispalvelut 47,9 milj. euroa, liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 207,7 milj. euroa, viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 529,3 milj. euroa sekä tutkimus 44,4 milj. euroa.

Liikenteen toimialan veronluonteisista maksuista tuottoarvioiltaan suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 44,8 milj. euroa, lentoliikenteen valvontamaksu 11,5 milj. euroa, katsastustoiminnan valvontamaksu 7,3 milj. euroa, Kerava—Lahti -oikoradan investointivero 4,2 milj. euroa, ratavero 1,1 milj. euroa ja kaupunkiraideliikenteen valvontamaksu 0,04 milj. euroa. Liikenteen toimialalta kerättävistä muista maksuista tuottoarvioltaan suurin on radanpitoon käytettävä ratamaksu 41,0 milj. euroa. Liikenteen turvallisuusviraston maksutulojen arvioidaan olevan yhteensä 81,0 milj. euroa.

Viestinnän toimialalta arvioidaan kerättävän veronluonteisina maksuina 28,6 milj. euroa, josta huutokauppatulojen ja huutokaupattujen taajuusalueiden toimilupamaksutulojen arvioidaan olevan 21,8 milj. euroa. Lisäksi Viestintäviraston arvioidaan saavan muina maksutuloina 6,8 milj. euroa.

Hallinnonalan sekalaisten tulojen arvioidaan olevan 138,5 milj. euroa.

Yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä toiminnasta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa ja tulosohjauksessa. Tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkisia palveluita, joiden käyttämisessä eri väestöryhmien kuten naisten, miesten, lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet otetaan huomioon. Hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä, jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti. Määrärahat kohdennetaan tasa-arvoneutraalisti.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
31.10.20Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)  
 — maa- ja vesirakennusvaltuus135,0-
31.10.35Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)  
 — avustusten myöntämisvaltuus240,0-
31.10.77Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)  
 — maa- ja vesirakennusvaltuus239,060,0
31.40.50Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)5,5-

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016

  v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
  1000 €%
 
01.Hallinto ja toimialan yhteiset menot425 054372 105394 66422 5596
01.Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)20 72116 48315 629-854-5
21.Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)1 1541 6601 6600
29.Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)402 151352 984377 37524 3917
(40.)Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)1 028978-978-100
10.Liikenneverkko1 801 4151 658 5901 708 31449 7243
01.Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)86 15481 08078 917-2 163-3
20.Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)1 016 938932 9091 065 000132 09114
35.Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)55 74488 71320 400-68 313-77
41.Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)1 0001 0001 0000
50.Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)8 0005 0003 000-2 000-40
(70.)Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v)46 00055 000-55 000-100
76.Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)21 32734 99734 9970
77.Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)472 252340 141343 0302 8891
78.Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)25 00022 00056 00034 000155
79.Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)69 00097 750105 9708 2208
20.Liikenteen viranomaispalvelut48 21352 58947 866-4 723-9
01.Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)48 21349 58947 866-1 723-3
(40.)Ajoneuvojen romutuspalkkiokokeilu (siirtomääräraha 2 v)3 000-3 000-100
30.Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut232 465212 148207 738-4 410-2
42.Valtionavustus koulutuksesta (siirtomääräraha 3 v)8418418410
43.Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)87 58286 420100 42014 00016
(46.)Alusinvestointien ympäristötuki (siirtomääräraha 3 v)20 0000
(50.)Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha)9510
51.Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v)4 2004 2004 2000
63.Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)102 843103 15984 474-18 685-18
64.Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)10 74512 22512 5002752
66.Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)5 3035 3035 3030
40.Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen531 402556 642529 332-27 310-5
01.Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)11 04511 89411 384-510-4
(20.)Uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien edistäminen (siirtomääräraha 3 v)300-300-100
(42.)Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha)500500-500-100
(43.)Digitaalisten palveluiden toimintaympäristön kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)0
44.Median innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)20 00010 000-10 000-50
50.Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)11 90916 000-16 000-100
60.Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)507 948507 948507 9480
50.Tutkimus48 89645 42844 352-1 076-2
01.Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)48 89645 42844 352-1 076-2
Yhteensä3 087 4442 897 5022 932 26634 7641
 Henkilöstön kokonaismäärä2 2762 2622 190