Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. (28.01 ja 20, osa) Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. (28.20, osa) Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Valtiontalous
  • — Hallituksen talouspolitiikkaa tukemalla valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienee ja velkaantumisaste pienenee
Kuntatalous
  • — Kuntatalouden rahoitusasema paranee
Verotus
  • — Verovaje on alhainen
Valtion alue- ja paikallishallinto
  • — Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen
Hallinnon sisäiset palvelut
  • — Valtionhallinnon keskitettyjen palveluiden kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalveluiden sekä talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden osalta.
Valtiovarainhallinto

Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen toiminta ja talous

Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen sekä julkisen talouden suunnitelman valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tulli

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa.

Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa JulkICT-strategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain edellyttämien julkisen hallinnon yhteentoimivuuden ja kokonaisarkkitehtuurin määrittelystä, suunnittelusta ja kuvaamisesta, näiden ylläpidosta ja muiden tietohallintoon liittyvien yhteisten palvelujen, hankkeiden ja toimenpiteiden ohjauksesta. Vuonna 2016 jatketaan Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelmaa, jossa luodaan arkkitehtuurin kannalta keskeisiä yhteentoimivuuden komponentteja kuten kansallinen palveluväylä, kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu, kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja luonnollisten henkilöiden roolien ja valtuutusten hallintaan, yhteiset palvelunäkymät (kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille) sekä ohjaus- ja hallintamallit. Tavoitteena on, että palveluväylän valmistuttua kansalaisilla on mahdollisuus omien keskeisten tietojen tarkasteluun sähköisesti. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteen sovittaa myös julkisen hallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta, strategisesta, taloudellisesta ja tieto- ja viestintäteknisen varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden ohjauksesta ja valvonnasta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta.

Hallinnonalan ohjaus

Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat, hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden ja laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.

Hallinnonalalla toimeenpannaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa valmisteltuja uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
    
28.60.02Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)  
 — sopimusvaltuus-4,6
28.70.21Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v)-24,2
 — hankesopimusvaltuus  
28.90.20Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)  
 — hankesopimusvaltuus5,0-
28.92.87Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)  
 — sopimusvaltuus-54,6

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016

  v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
  1000 €%
 
01.Hallinto168 173163 480138 788-24 692-15
01.Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)40 86230 99630 520-476-2
(13.)Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v)3 0311 844-1 844-100
20.Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v)4153153150
21.Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)30400927527132
29.Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)83 835102 925107 0264 1014
(69.)Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha)35 00027 000-27 000-100
(89.)Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v)5 0000
10.Verotus ja tulli648 341603 469621 47518 0063
01.Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)463 123410 566407 776-2 790-1
02.Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)166 359164 003170 0996 0964
63.Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)4 6033 20017 90014 700459
95.Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)12 48822 70022 7000
97.Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)1 7683 0003 0000
20.Palvelut valtioyhteisölle50 65051 13544 929-6 206-12
01.Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)31 23728 08925 253-2 836-10
02.Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)18110
(03.)Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)0
06.Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)4 4183 8042 733-1 071-28
07.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)1 7792 0002 0000
08.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)3 1984 2411 942-2 299-54
09.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 0003 0003 0000
10.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)6 00010 00010 0000
88.Senaatti-kiinteistöt00
30.Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto66 48662 71461 934-780-1
01.Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)51 77950 35650 5461900
02.Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 1914 0443 740-304-8
03.Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)10 5168 3147 648-666-8
40.Valtion alue- ja paikallishallinto90 73591 39888 071-3 327-4
01.Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)58 59458 52456 361-2 163-4
02.Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)31 91731 09231 088-40
03.Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v)2241 782622-1 160-65
50.Eläkkeet ja korvaukset4 546 5154 692 9674 730 51837 5511
15.Eläkkeet (arviomääräraha)4 330 5324 448 5334 465 78417 2510
16.Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)2 0112 2052 144-61-3
17.Muut eläkemenot (arviomääräraha)1 8052 7202 648-72-3
50.Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)39 41240 00939 949-600
63.Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)147 711170 300185 93315 6339
95.Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha)25 04429 20034 0604 86017
60.Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot13 4554 53812 1707 632168
02.Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)383 41840-3 378-99
10.Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)900920900-20-2
12.Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)12 32811 00011 0000
60.Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha)1892002303015
70.Valtionhallinnon kehittäminen54 97568 295105 32537 03054
01.Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)11 1634 6003 000-1 600-35
02.Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)8 65210 56012 2601 70016
03.Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)13 00032 00027 500-4 500-14
(04.)Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v)4 3508 600-8 600-100
20.Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)17 81012 53529 56517 030136
21.Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v)5 8555 8550
22.Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v)27 14527 1450
80.Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle273 544249 145247 758-1 387-1
30.Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)215 807221 145220 758-3870
31.Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)5 27915 00015 0000
(32.)Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v)41 0000
33.Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)11 45813 00012 000-1 000-8
90.Kuntien tukeminen8 681 5208 547 0379 057 947510 9106
20.Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)16 9959 4653 000-6 465-68
22.Itsehallintoalueiden sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)600600400-200-33
30.Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)8 629 5038 500 3179 028 453528 1366
31.Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)33 90236 13525 574-10 561-29
34.Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v)5205205200
91.Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen290 612251 000255 0004 0002
41.Energiaverotuki (arviomääräraha)290 612251 000255 0004 0002
92.EU ja kansainväliset järjestöt2 001 0672 154 8762 157 6402 7640
03.Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 0002 400-600-20
20.Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)2 5002 9001 500-1 400-48
40.Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)9 1399 97610 7707948
(60.)Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v)170 500-170 500-100
67.Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)01701700
(68.)Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)3 4742 530-2 530-100
69.Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)1 981 9631 965 0002 131 000166 0008
87.Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)11 00011 0000
95.Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha)3 9928008000
99.Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot138 09215 4505 450-10 000-65
(06.)Kehysvaraus julkisten tietovarantojen avaamiseen (siirtomääräraha 2 v)0
(23.)Kehysvaraus Suomi 100 (siirtomääräraha 3 v)0
(32.)Kehysvaraus SOTE-uudistukseen0
(40.)Kehysvaraus LNG-terminaalin investointitukeen (arviomääräraha)0
(87.)Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v)133 0000
95.Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha)03003000
96.Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v)5 0005 0005 0000
97.Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha)921501500
(98.)Kassasijoitusten riskinhallinta (siirtomääräraha 3 v)10 000-10 000-100
Yhteensä17 024 16616 955 50417 527 005571 5013
 Henkilöstön kokonaismäärä11 94512 76812 149