Talousarvioesitys 2024

Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata:

Hallitusohjelman tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio Suomi, turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Toiminnan painopisteinä ovat sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen sekä keskeiset kansalaisille tarjottavat palvelut. Tavoitteiden saavuttaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä edellyttää hyvää ennakointi- ja analyysikykyä, yhteistä tilannekuvaa ja turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista.

Turvallisuusympäristön perustavanlaatuinen muutos näkyy monin tavoin myös sisäisen turvallisuuden hallinnonalalla. Kyberympäristön uhkataso on noussut ja kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet. Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva tiedustelun ja vaikuttamisen uhka on kohonnut sekä fyysisessä että kyberympäristössä Venäjän hyökkäyssodan sekä Suomen Nato-jäsenyyden myötä.

Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton viranomaisilta vahvaa suorituskykyä. Muutoksiin vastatakseen sisäministeriö on käynnistänyt useita selvitys- ja kehittämishankkeita liittyen kyberturvallisuuden edistämiseen, varautumisen ja valmiuden parantamiseen sekä kriittisen infrastruktuurin ja väestön suojaamiseen. Sisäisen turvallisuuden ylläpito on valtion perustehtävä, johon kohdistuu vaatimuksia koko yhteiskunnan ja hallinnonalan eri toimijoiden taholta.

Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen. Aktiivinen työvoiman maahanmuuttopolitiikka on yksi keino huolehtia osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Sotien, konfliktien, ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja katastrofien aiheuttaman muuttoliikkeen laajuus ja luonne ovat vaikeasti ennakoitavissa. Ministeriö toimii edelleen aktiivisesti EU-tasolla muuttoliikkeiden hallintaan liittyvissä asioissa.

Toimintaympäristön muutoksesta huolimatta rajatilanne on säilynyt suhteellisen rauhallisena ja vakaana. Merkkejä luvattoman tai rikollisen toiminnan lisääntymisestä raja-alueilla tai rajanylityspaikoilla on kuitenkin nähtävissä. Rajavartiolaitos on lisännyt tilanteen mukaisesti rajojen valvontaa ja osoittanut siihen lisähenkilöstöä sisäisin toimenpitein. Euroopan ulkorajoilla laiton maahantulo on kasvussa. Laajamittaisen maahantulon riski on noussut Suomessa ja siirtolaisuutta käytetään yhä enemmän hybridivaikuttamisen välineenä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt ihmisten huolia entisestään ja osalla on myös toimeentulovaikeuksia inflaation ja energiaepävarmuuden takia. Tällä kehityksellä voi olla vaikutusta perheiden hyvinvoinnin kautta myös sisäiseen turvallisuuteen keskipitkällä aikavälillä. Väestön luottamus viranomaisiin ja turvallisuuden tunne ovat kuitenkin pysyneet korkealla tasolla. Positiivisena asiana voidaan pitää myös sitä, että ihmiset ovat viime aikoina kiinnostuneet aiempaa enemmän omatoimisesta varautumisesta ja muun muassa kotivaran hankkimisesta. Rikollisuuskehityksessä korostuu väkivallan, ampuma-aseiden sekä huumausaineiden lisääntyminen sekä kokonaan tai osin tietoverkossa toteutetun ja rajat ylittävän rikollisuuden kasvaminen, koveneminen ja monimuotoistuminen. Alaikäisten väkivaltarikollisuuden kasvu ja katujengit ovat vakavia ongelmia, joiden juurisyihin tulee puuttua määrätietoisesti.

Sisäministeriössä on laadittu henkilöstöpoliittinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille 2022—2024. Suunnitelmassa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ministeriö kehittää henkilöstönsä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Henkilöstöpoliittisella tasa-arvolla tarkoitetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistämistä ministeriössä osana henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstön kehittämistä. Suunnitelmaan valitut tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuivat tasa-arvoselvityksessä sekä henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyssä esiin nousseisiin kehittämiskohteisiin. Suunnitelman toimenpiteiden toteutumisesta laaditaan vuosittain raportti. Toimenpiteitä päivitetään tarvittaessa. Tärkeimmät seurantamekanismit ovat ministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely, VMBaro-työtyytyväisyyskysely sekä tasa-arvoselvitys ja palkkakartoitus.

Sisäministeriön hallinnonalan virastot ovat laatineet ministeriön ohjeistuksen mukaan omat yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat. Sisäministeriö on tukenut suunnitelmien laadinnassa hallinnonalan virastoja ja hallinnonalojen tulossopimuksissa on tavoite suunnitelman päivittämisestä. Sisäministeriö on ohjannut hallinnonaloja korostamaan toiminnallisen suunnitelman merkitystä ja ohjannut käyttämään yhdenvertaisuusvaltuutetun ohjeita.

Uudistetaan hallinnonalan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kokonaisuus ja ylläpidetään tilannekuvaa ja arviota velvoitteiden saavuttamisen kannalta riittävistä toimista.

Toiminnalla tähdätään kestävän kehityksen painoarvon lisäämiseen hankinnoissa, hälytyspalveluiden yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä uusintarikollisuuden vähentämiseen. Hallinnonalan virastot ovat tehneet myös omia toimenpidesitoumuksiaan, jotka täydentävät ja joiden tavoitteita toimeenpannaan hallinnonalan yhteisen tavoitteen lisäksi.