Talousarvioesitys 2024
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimi voi myös tuottaa ensihoitopalveluun kuuluvia palveluita siten kuin hyvinvointialue siitä päättää. Pelastustoimi parantaa yhteiskunnan turvallisuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, pelastustoiminnan ja siviilivalmiuden avulla. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja pelastustoimi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön.
- — Laadukkaat pelastustoimen palvelut turvataan koko maassa. Hallitus selvittää ja toteuttaa tarvittavat toimet pelastajapulan korjaamiseksi. Huolehditaan pelastusalan veto- ja pitovoimasta.
- — Pelastajien koulutusmäärää lisätään. Pelastusopiston pelastajakoulutusta vahvistetaan. Pelastusopisto seuraa koko Suomen pelastajatarvetta ja järjestää tarpeen vaatiessa myös alueellisia pelastajakursseja. Helsingin Pelastuskoulun toimintaa erityisesti Uudenmaan ja muun Etelä-Suomen tarpeisiin kehitetään. Ruotsinkielistä pelastajakoulutusta lisätään osana Helsingin Pelastuskoulun toimintaa.
- — Pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyö ja synergia varmistetaan.
- — Sopimuspalokuntien asema ja toimintakyky turvataan.
- — Väestönsuojelua vahvistetaan muun muassa uudistamalla väestönsuojeluun varautumista koskeva sääntely ja kehittämällä väestönsuojelutyön organisointia.
- — Omatoimisen varautumisen osaamista vahvistetaan kaikissa väestöryhmissä muun muassa ohjauksella, neuvonnalla ja valvontatoiminnalla.
- — Pelastusviranomaisten yhteiset johto- ja tilannekeskukset käynnistetään. Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja valvontaa kehitetään.
- — Hallitus toteuttaa pelastuslain uudistuksen toisen vaiheen. Toimintavalmiusohje päivitetään.
- — Hallitus käynnistää kansallisen hankkeen pelastusalan työturvallisuuden parantamiseksi. Rikoslakia muutetaan siten, että väkivallasta ensihoitohenkilöstöä kohtaan tai sillä uhkaamisesta seuraava rangaistus vastaa virkamiehen väkivaltaista vastustamista seuraavia rangaistuksia.
- — Pelastusalan työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Pelastusalan postraumatyöpajojen jatkuminen varmistetaan.
- — Pelastustoimen kansainvälisten toimintojen suorituskyky varmistetaan. Pelastustoimen kehittämisessä ja suorituskyvyssä huomioidaan lisäksi Nato-jäsenyyden vaikutukset.
Pelastustoimen toimialan tehtävistä vastaavat sisäministeriö, Aluehallintovirastot, hyvinvointialueen pelastustoimet, Helsingin kaupunki ja Pelastusopisto. Valtion talousarviosta, sisäministeriön pääluokasta, rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen ja siviilivalmiuden valtakunnallinen johtaminen, ohjaus ja kehittäminen sekä Pelastusopiston toiminta. Aluehallintovirastojen ja hyvinvointialueen pelastustoimien järjestämät palvelut rahoitetaan valtion talousarviosta, valtiovarainministeriön pääluokasta.
Pelastustoimi on veto- ja pitovoimainen ja arvostettu toimiala, jossa huolehditaan henkilöstön osaamisesta ja sen kehittymisestä, työhyvinvoinnista, jaksamisesta ja yhdenvertaisuudesta hyvällä henkilöstöpolitiikalla.
Hätäkeskustoimintaa kehitetään entistä modernimpaan suuntaan, jotta voidaan vastata tulevaisuuden toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Tavoitteena on kehittää eri viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen välistä yhteistyötä niin, että hätätilanteiden ennakointi ja hoitaminen olisi entistä tehokkaampaa. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen. Hätäkeskuslaitoksen tuottamat palvelut ovat ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuspalvelujen vaikutus kohdistuu suoraan väestöön sekä osaltaan pelastustoimen, poliisitoimen että sosiaali- ja terveystoimen palvelutasoon.
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 613 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:lle.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastustoimen kykyä toimia kaikissa olosuhteissa paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena yhteentoimivana kokonaisuutena vahvistetaan. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmällä on oltava kyky kaikissa turvallisuustilanteissa viivytyksettä käynnistää tehokas pelastustoiminta ja sen johtaminen, tilannekuvan kokoaminen, analysointi, ennakointi, johtopäätösten tekeminen ja jakaminen valtakunnallisella ja alueellisella tasolla ajankohdasta riippumatta. Hyvinvointialueiden etukäteen suunnitellulla yhteistyöllä voidaan koota pelastustoiminnan resurssit suurissa tai alueellisesti laajoissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Pelastustoimen valvonnalla ja ohjauksella varmistetaan, että pelastustoimen palvelutaso toteutuu uhkia ja riskejä vastaavasti, yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 1 | 10 | 13 |
| ICT-menot | 31 | 52 | 52 |
| Muut menot2) | 68 | 38 | 35 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
1) Pelastusopiston toimintamenot on siirretty 1.1.2023 alkaen omaksi momentikseen 26.30.03. Tässä taulukossa ei esitetä Pelastusopiston menoja. Luvut sisältävät siirrettyjen määrärahojen käytön.
2) Sisältää asiantuntija- ja tutkimuspalvelut.
Tavoitteena on onnettomuuksien määrän vähentäminen ja onnettomuuksien seurannaisvaikutusten pienentäminen. Tulipalojen määrä puolitetaan vuoden 2030 loppuun mennessä. Asumisen paloturvallisuuden edistämisen tavoitteena on palokuolemien, henkilövahinkojen ja aineellisten vahinkojen vähentäminen. Tavoitteena on vahvistaa omatoimisen varautumisen osaamista kaikissa väestöryhmissä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuuksien seurannaisvaikutusten vähentämiseksi.
Onnettomuuksien ehkäisy
| Tavoite | 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 tavoite |
| Hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien tarkastustehtävien määrä (kpl), enintään | 12 146 | 12 000 | 10 000 |
| Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) | 87 | 100 | 100 |
| Rakennuspalot (kpl), enintään | 1 889 | 1 850 | 1 750 |
| Rakennuspalovaarat (kpl), enintään | 3 195 | 3 100 | 3 000 |
| Omaisuusvahingot (milj. euroa), enintään | 157,5 | 140 | 130 |
1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.
Pelastustoimen järjestelmä varmistaa riskejä ja uhkia vastaavat, yhdenvertaiset ja kustannusvaikuttavat pelastustoimen palvelut. Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna.
Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistavat väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa. Erityisesti uhkien arviointi sekä väestön varoittamisen, väestönsuojien käytön ja väestön evakuointien suunnittelu ja muut järjestelyt on toteutettu hallinnonalojen viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoimintana. Pelastustoimen viranomaisten koordinoimana varmistetaan, että toimijoiden välinen työnjako on selkeä.
Pelastustoimi selvittää ja yhdenmukaistaa pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän suorituskykyä ja kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeisiin.
Pelastustoimen kansainvälinen toiminta kytkeytyy pelastustoimen kansallisiin rakenteisiin ja tukee siviilivalmiuden ja varautumisen vahvistamista. Kansainvälisellä yhteistyöllä lisätään edellytyksiä vastata laajoihin, esimerkiksi säiden ääri-ilmiöiden aiheuttamiin uhkiin sekä erilaisiin valtioiden rajat ylittäviin uhka- ja kriisitilanteisiin.
Pelastustoimi ja varautuminen
| Tavoite | 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 tavoite |
| Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien (ensimmäisen yksikön) toimintavalmiusaika (mediaani) (m:ss), enintään | 7:28 | 7:30 | 7:30 |
Aluehallinnon yhteisen varautumisen keskushallinnon tehtäviin kuuluvat keskushallinnon horisontaalisen koordinaation toiminnot ja alueellisten toimijoiden ohjaus, koordinaatio ja valtakunnallisen kehittämisen toiminnot. Yhteisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Bruttomenot | 23 219 | 4 507 | 4 613 |
| Bruttotulot | 1 952 | - | - |
| Nettomenot | 21 267 | 4 507 | 4 613 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 636 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 605 |
1) Pelastusopiston toimintamenot on siirretty 1.1.2023 alkaen omaksi momentiksi 26.30.03. Vuoden 2022 lukuihin sisältyvät myös Pelastusopiston menot ja tulot.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän PRS-palvelun kansallinen käyttöönotto | -50 |
| Virve 2.0 käyttöönotto | 93 |
| Palkkausten tarkistukset | 63 |
| Yhteensä | 106 |
| 2024 talousarvio | 4 613 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 39 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 500 000 |
| 2023 talousarvio | 4 507 000 |
| 2022 tilinpäätös | 24 236 000 |
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 77 057 000 euroa.
Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalvelut koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on ottaa vastaan hätätilanteita koskevia ja muita vastaavia pelastustoimen, poliisin, Rajavartiolaitoksen sekä sosiaali- ja terveystoimen välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja välittää ne edelleen asianomaisille viranomaisille ja yhteistyökumppaneille.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 55 | 51 | 53 |
| Toimitilamenot | 6 | 5 | 5 |
| ICT-menot | 34 | 38 | 37 |
| Muut menot | 5 | 6 | 5 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön.
Hätäkeskuslaitokselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Hätäkeskuslaitoksen resurssit varmistetaan ja sen toimintaa kehitetään. Hallitus arvioi hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärän lisäämistarpeen. Selvitetään tarvittavat toimet, joilla Hätäkeskuslaitoksen veto- ja pitovoimaa työnantajana parannetaan.
- — Vaaratiedotejärjestelmä uudistetaan. Hätäkeskuslaitoksen mahdollisuudet huolehtia Erica-tietojärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä turvataan. Viittomakielisten palvelut huomioidaan ja niiden saavutettavuutta parannetaan.
- — Säännönmukaisen kaksikielisen alueellisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestäminen selvitetään osana Helsingin Pelastuskoulun kehittämistä.
Tuloksellisuustavoitteet
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 tavoite |
|
| Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti | |||
| Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) | 90 | 90 | 90 |
| Hätäpuheluun vastataan 30 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) | 99 | 95 | 95 |
| Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin | |||
| Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään | - | 4,0 | - |
| Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus | |||
| Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%) | 99,9 | 100 | 100 |
Hätäkeskuslaitos
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 tavoite |
|
| Tuotokset | |||
| Hätäilmoitusten määrä, kpl, josta | 2 920 020 | 2 930 000 | 2 930 000 |
| — vastatut hätäpuhelut, kpl | 2 891 400 | 2 892 000 | 2 892 000 |
| — välitettyjen tehtävien määrä, kpl | 1 508 160 | 1 512 000 | 1 512 000 |
| Panokset | |||
| Henkilötyövuodet | 588 | 615 | 630 |
| — josta päivystyshenkilöstö (päivystäjät, ylipäivystäjät, vuoromestarit ja johtokeskuspäivystäjät) | 452 | 478 | 500 |
| Toiminnan tehokkuus | |||
| Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö | 6 670 | 6 700 | 6 700 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään | 12,3 | 13,0 | 13,0 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään | 23,3 | 23,5 | 23,5 |
| Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
| Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) | 3,74 | - | 3,8 |
| Henkiset voimavarat | |||
| Henkilöstön määrä (31.12.) | 592 | 620 | 635 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)1) | 3,25 | 3,43 | - |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 19,0 | 17,0 | 15,0 |
1) Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Bruttomenot | 70 515 | 74 428 | 81 057 |
| Bruttotulot | 4 139 | 4 000 | 4 000 |
| Nettomenot | 66 376 | 70 428 | 77 057 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 5 059 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 8 050 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hätäkeskuksesta annetun lain ja siihen liittyvien lakien ml. esteettömyysdirektiivin toimeenpanosta aiheutuvat muutokset | 935 |
| Hätäkeskusjärjestelmän tallenninjärjestelmän (NEO) uudistaminen | 1 500 |
| Hätäkeskuslaitoksen ydintoiminnan turvaavan htv-tason varmistaminen | 1 000 |
| Hätäviestijärjestelmän uudistamisprojekti hätäkeskustoiminnan kyberturvallisuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi (kyber) | -200 |
| Kertaerän poistuminen (siirto momentilta 26.30.03) | 350 |
| Ulkoministeriön kansalaispalvelujen avustavat tehtävät Hätäkeskuslaitoksessa (siirto momentilta 24.01.01) | 18 |
| Valtorin laskutuksen muutos | 165 |
| Valtorin tuotteistettujen palveluiden tietoturva | 10 |
| Virve 2.0 käyttöönotto | 589 |
| Palkkausten tarkistukset | 2 262 |
| Yhteensä | 6 629 |
| 2024 talousarvio | 77 057 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 1 461 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 350 000 |
| 2023 talousarvio | 70 428 000 |
| 2022 tilinpäätös | 69 367 000 |
03. Pelastusopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 345 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös Pelastusopistosta annetun lain (607/2003) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten korvaamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastusopisto on valtakunnallinen pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammattilaisia kouluttava oppilaitos, jonka tehtävänä on tutkintokoulutusten kehittäminen ja koulutustarpeisiin vastaaminen. Pelastusopiston lakisääteisenä tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa pelastustoimen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 43 | 42 | 44 |
| Toimitilamenot | 23 | 19 | 22 |
| ICT-menot | 6 | 7 | 7 |
| Muut menot | 28 | 32 | 27 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
1) Momentti on perustettu 1.1.2023 alkaen. Taulukossa on huomioitu momentin 26.30.01 pelastustoimen toimintamenot käyttö Pelastusopistossa. Luvut sisältävät siirrettyjen määrärahojen käytön.
Pelastusopistolle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Pelastusopiston koulutus ja TKI-toiminta on laadukasta ja vastaa tarvetta.
- — Pelastustoimen koulutusjärjestelmä vastaa turvallisuusympäristön haasteisiin.
- — Kansainvälisen pelastustoiminnan valmius on hyvällä tasolla.
Koulutus- ja tutkimustoiminta
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 tavoite |
|
| Tuotokset | |||
| Pelastajatutkintojen määrä, kpl, vähintään | 137 | 144 | 144 |
| Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään | 66 | 48 | 48 |
| Alipäällystötutkintojen määrä, kpl, vähintään | 19 | 40 | 20 |
| AMK-tutkintojen määrä, kpl | 33 | 30 | 30 |
| Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm | 495 | 520 | 520 |
| Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm | 15 | 15 | 15 |
| Varautumiskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, vähintään | 4 907 | 5 100 | 5 100 |
| Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien lukumäärä, vähintään | 157 | 150 | 150 |
| Panokset | |||
| Henkilötyövuodet | 127 | 127 | 127 |
| Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) | 13 982 | 14 000 | 14 000 |
| Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet (htv sisältää koulutuksen ja tukipalvelut) | 1 177 | 1 177 | 1 177 |
| Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään | 27 756 | 28 000 | 28 000 |
| Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) | 3,24 | 3,11 | 3,11 |
| Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat | |||
| — AMK-tutkinnot | 3,26 | 5 | 5 |
| — ammatilliset tutkinnot | 6,67 | 5 | 5 |
| Pelastusopiston henkilöstön määrä | 134 | 134 | 134 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,29 | 3,52 | 3,55 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 7,6 | 7 | 6,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)
| 2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Bruttomenot | 20 276 | 22 391 |
|---|---|---|
| Bruttotulot | 2 250 | 2 046 |
| Nettomenot | 18 026 | 20 345 |
1) Momentti on perustettu 1.1.2023. Pelastusopiston vuoden 2022 toteutumat sisältyvät momentille 26.30.01.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kaksikielisen hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen toteuttaminen | 120 |
| Kertaerän poistuminen (siirto momentille 26.01.01) | -100 |
| Kertaerän poistuminen (siirto momentille 26.10.02) | -350 |
| Kertaerän poistuminen (siirto momentille 26.20.01) | -1 250 |
| Kertaerän poistuminen (siirto momentille 26.30.02) | -350 |
| Kertaerän poistuminen (siirto momentille 26.40.01) | -250 |
| Kohonneet kustannukset, kertaerän poistuminen | -80 |
| Pelastajakoulutettavamäärän lisäyksen suunnittelu, kertaerän poistuminen | -600 |
| Pelastajakoulutettavamäärän lisäyksen valmistelu, kertaerän poistuminen | -510 |
| Pelastajakoulutettavamäärän lisäys | 2 500 |
| Pelastusalan tutkintojen sisällöllinen kehittäminen, kertaerän poistuminen | -80 |
| Pelastusopiston koulutuksen kehittäminen vastaamaan sisäisen turvallisuuden toimintaympäristön muutoksia | 2 400 |
| Valtorin laskutuksen muutos | 17 |
| Virve 2.0 käyttöönotto | 420 |
| Palkkausten tarkistukset | 432 |
| Yhteensä | 2 319 |
| 2024 talousarvio | 20 345 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 267 000 |
| 2023 talousarvio | 18 026 000 |
20. Erityismenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen
2) pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen tai tuen antamiseen toiselle viranomaiselle sekä pelastustoimeen kuuluvan asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta ulkomaille, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun ja siviilivalmiuden asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Määrärahaa saa käyttää siirtomenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Korvaukset kuljetuskustannuksista on budjetoitu momentille 12.39.10.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin | 600 000 |
| Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen | 1 100 000 |
| Metsäpalojen tähystystoiminta | 1 300 000 |
| Yhteensä | 3 000 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 2 300 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 700 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -5 000 |
| Yhteensä | -5 000 |
| 2024 talousarvio | 3 000 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2023 talousarvio | 8 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 3 875 821 |