Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimi voi myös tuottaa ensihoitopalveluun kuuluvia palveluita siten kuin hyvinvointialue siitä päättää. Pelastustoimi parantaa yhteiskunnan turvallisuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, pelastustoiminnan ja siviilivalmiuden avulla. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja pelastustoimi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön.

Pelastustoimea koskevat keskeisimmät hallitusohjelmatavoitteet:
  • — Laadukkaat pelastustoimen palvelut turvataan koko maassa. Hallitus selvittää ja toteuttaa tarvittavat toimet pelastajapulan korjaamiseksi. Huolehditaan pelastusalan veto- ja pitovoimasta.
  • — Pelastajien koulutusmäärää lisätään. Pelastusopiston pelastajakoulutusta vahvistetaan. Pelastusopisto seuraa koko Suomen pelastajatarvetta ja järjestää tarpeen vaatiessa myös alueellisia pelastajakursseja. Helsingin Pelastuskoulun toimintaa erityisesti Uudenmaan ja muun Etelä-Suomen tarpeisiin kehitetään. Ruotsinkielistä pelastajakoulutusta lisätään osana Helsingin Pelastuskoulun toimintaa.
  • — Pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyö ja synergia varmistetaan.
  • — Sopimuspalokuntien asema ja toimintakyky turvataan.
  • — Väestönsuojelua vahvistetaan muun muassa uudistamalla väestönsuojeluun varautumista koskeva sääntely ja kehittämällä väestönsuojelutyön organisointia.
  • — Omatoimisen varautumisen osaamista vahvistetaan kaikissa väestöryhmissä muun muassa ohjauksella, neuvonnalla ja valvontatoiminnalla.
  • — Pelastusviranomaisten yhteiset johto- ja tilannekeskukset käynnistetään. Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja valvontaa kehitetään.
  • — Hallitus toteuttaa pelastuslain uudistuksen toisen vaiheen. Toimintavalmiusohje päivitetään.
  • — Hallitus käynnistää kansallisen hankkeen pelastusalan työturvallisuuden parantamiseksi. Rikoslakia muutetaan siten, että väkivallasta ensihoitohenkilöstöä kohtaan tai sillä uhkaamisesta seuraava rangaistus vastaa virkamiehen väkivaltaista vastustamista seuraavia rangaistuksia.
  • — Pelastusalan työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Pelastusalan postraumatyöpajojen jatkuminen varmistetaan.
  • — Pelastustoimen kansainvälisten toimintojen suorituskyky varmistetaan. Pelastustoimen kehittämisessä ja suorituskyvyssä huomioidaan lisäksi Nato-jäsenyyden vaikutukset.

Pelastustoimen toimialan tehtävistä vastaavat sisäministeriö, Aluehallintovirastot, hyvinvointialueen pelastustoimet, Helsingin kaupunki ja Pelastusopisto. Valtion talousarviosta, sisäministeriön pääluokasta, rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen ja siviilivalmiuden valtakunnallinen johtaminen, ohjaus ja kehittäminen sekä Pelastusopiston toiminta. Aluehallintovirastojen ja hyvinvointialueen pelastustoimien järjestämät palvelut rahoitetaan valtion talousarviosta, valtiovarainministeriön pääluokasta.

Pelastustoimi on veto- ja pitovoimainen ja arvostettu toimiala, jossa huolehditaan henkilöstön osaamisesta ja sen kehittymisestä, työhyvinvoinnista, jaksamisesta ja yhdenvertaisuudesta hyvällä henkilöstöpolitiikalla.

Hätäkeskustoimintaa kehitetään entistä modernimpaan suuntaan, jotta voidaan vastata tulevaisuuden toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Tavoitteena on kehittää eri viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen välistä yhteistyötä niin, että hätätilanteiden ennakointi ja hoitaminen olisi entistä tehokkaampaa. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen. Hätäkeskuslaitoksen tuottamat palvelut ovat ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuspalvelujen vaikutus kohdistuu suoraan väestöön sekä osaltaan pelastustoimen, poliisitoimen että sosiaali- ja terveystoimen palvelutasoon.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 613 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:lle.

Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Pelastustoimen kykyä toimia kaikissa olosuhteissa paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena yhteentoimivana kokonaisuutena vahvistetaan. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmällä on oltava kyky kaikissa turvallisuustilanteissa viivytyksettä käynnistää tehokas pelastustoiminta ja sen johtaminen, tilannekuvan kokoaminen, analysointi, ennakointi, johtopäätösten tekeminen ja jakaminen valtakunnallisella ja alueellisella tasolla ajankohdasta riippumatta. Hyvinvointialueiden etukäteen suunnitellulla yhteistyöllä voidaan koota pelastustoiminnan resurssit suurissa tai alueellisesti laajoissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Pelastustoimen valvonnalla ja ohjauksella varmistetaan, että pelastustoimen palvelutaso toteutuu uhkia ja riskejä vastaavasti, yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
       
Henkilöstömenot 1 10 13
ICT-menot 31 52 52
Muut menot2) 68 38 35
Yhteensä 100 100 100

1) Pelastusopiston toimintamenot on siirretty 1.1.2023 alkaen omaksi momentikseen 26.30.03. Tässä taulukossa ei esitetä Pelastusopiston menoja. Luvut sisältävät siirrettyjen määrärahojen käytön.

2) Sisältää asiantuntija- ja tutkimuspalvelut.

Onnettomuuksien ehkäisy

Tavoitteena on onnettomuuksien määrän vähentäminen ja onnettomuuksien seurannaisvaikutusten pienentäminen. Tulipalojen määrä puolitetaan vuoden 2030 loppuun mennessä. Asumisen paloturvallisuuden edistämisen tavoitteena on palokuolemien, henkilövahinkojen ja aineellisten vahinkojen vähentäminen. Tavoitteena on vahvistaa omatoimisen varautumisen osaamista kaikissa väestöryhmissä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuuksien seurannaisvaikutusten vähentämiseksi.

Onnettomuuksien ehkäisy

Tavoite 2022
toteutuma
2023
arvio
2024
tavoite
       
Hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien tarkastustehtävien määrä (kpl), enintään 12 146 12 000 10 000
Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) 87 100 100
Rakennuspalot (kpl), enintään 1 889 1 850 1 750
Rakennuspalovaarat (kpl), enintään 3 195 3 100 3 000
Omaisuusvahingot (milj. euroa), enintään 157,5 140 130

1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.

Pelastustoimi ja varautuminen

Pelastustoimen järjestelmä varmistaa riskejä ja uhkia vastaavat, yhdenvertaiset ja kustannusvaikuttavat pelastustoimen palvelut. Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna.

Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistavat väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa. Erityisesti uhkien arviointi sekä väestön varoittamisen, väestönsuojien käytön ja väestön evakuointien suunnittelu ja muut järjestelyt on toteutettu hallinnonalojen viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoimintana. Pelastustoimen viranomaisten koordinoimana varmistetaan, että toimijoiden välinen työnjako on selkeä.

Pelastustoimi selvittää ja yhdenmukaistaa pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän suorituskykyä ja kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeisiin.

Pelastustoimen kansainvälinen toiminta kytkeytyy pelastustoimen kansallisiin rakenteisiin ja tukee siviilivalmiuden ja varautumisen vahvistamista. Kansainvälisellä yhteistyöllä lisätään edellytyksiä vastata laajoihin, esimerkiksi säiden ääri-ilmiöiden aiheuttamiin uhkiin sekä erilaisiin valtioiden rajat ylittäviin uhka- ja kriisitilanteisiin.

Pelastustoimi ja varautuminen

Tavoite 2022
toteutuma
2023
arvio
2024
tavoite
       
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien (ensimmäisen yksikön) toimintavalmiusaika (mediaani) (m:ss), enintään 7:28 7:30 7:30
Aluehallinnon yhteisen varautumisen keskushallinnon tehtävät

Aluehallinnon yhteisen varautumisen keskushallinnon tehtäviin kuuluvat keskushallinnon horisontaalisen koordinaation toiminnot ja alueellisten toimijoiden ohjaus, koordinaatio ja valtakunnallisen kehittämisen toiminnot. Yhteisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 23 219 4 507 4 613
Bruttotulot 1 952 - -
Nettomenot 21 267 4 507 4 613
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 636    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 605    

1) Pelastusopiston toimintamenot on siirretty 1.1.2023 alkaen omaksi momentiksi 26.30.03. Vuoden 2022 lukuihin sisältyvät myös Pelastusopiston menot ja tulot.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän PRS-palvelun kansallinen käyttöönotto -50
Virve 2.0 käyttöönotto 93
Palkkausten tarkistukset 63
Yhteensä 106

2024 talousarvio 4 613 000
2023 II lisätalousarvio 39 000
2023 I lisätalousarvio 500 000
2023 talousarvio 4 507 000
2022 tilinpäätös 24 236 000

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 77 057 000 euroa.

Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalvelut koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on ottaa vastaan hätätilanteita koskevia ja muita vastaavia pelastustoimen, poliisin, Rajavartiolaitoksen sekä sosiaali- ja terveystoimen välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja välittää ne edelleen asianomaisille viranomaisille ja yhteistyökumppaneille.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
       
Henkilöstömenot 55 51 53
Toimitilamenot 6 5 5
ICT-menot 34 38 37
Muut menot 5 6 5
Yhteensä 100 100 100

1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön.

Hätäkeskuslaitokselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Hätäkeskuslaitoksen resurssit varmistetaan ja sen toimintaa kehitetään. Hallitus arvioi hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärän lisäämistarpeen. Selvitetään tarvittavat toimet, joilla Hätäkeskuslaitoksen veto- ja pitovoimaa työnantajana parannetaan.
  • — Vaaratiedotejärjestelmä uudistetaan. Hätäkeskuslaitoksen mahdollisuudet huolehtia Erica-tietojärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä turvataan. Viittomakielisten palvelut huomioidaan ja niiden saavutettavuutta parannetaan.
  • — Säännönmukaisen kaksikielisen alueellisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestäminen selvitetään osana Helsingin Pelastuskoulun kehittämistä.

Tuloksellisuustavoitteet

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
tavoite
       
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti      
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) 90 90 90
Hätäpuheluun vastataan 30 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) 99 95 95
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin      
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään - 4,0 -
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus      
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%) 99,9 100 100

Hätäkeskuslaitos

2022
toteutuma
2023
arvio
2024
tavoite
       
Tuotokset      
Hätäilmoitusten määrä, kpl, josta 2 920 020 2 930 000 2 930 000
— vastatut hätäpuhelut, kpl 2 891 400 2 892 000 2 892 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl 1 508 160 1 512 000 1 512 000
Panokset      
Henkilötyövuodet 588 615 630
— josta päivystyshenkilöstö (päivystäjät, ylipäivystäjät, vuoromestarit ja johtokeskuspäivystäjät) 452 478 500
Toiminnan tehokkuus      
Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö 6 670 6 700 6 700
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään 12,3 13,0 13,0
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään 23,3 23,5 23,5
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) 3,74 - 3,8
       
Henkiset voimavarat      
Henkilöstön määrä (31.12.) 592 620 635
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)1) 3,25 3,43 -
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 19,0 17,0 15,0

1) Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 70 515 74 428 81 057
Bruttotulot 4 139 4 000 4 000
Nettomenot 66 376 70 428 77 057
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 059    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 050    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hätäkeskuksesta annetun lain ja siihen liittyvien lakien ml. esteettömyysdirektiivin toimeenpanosta aiheutuvat muutokset 935
Hätäkeskusjärjestelmän tallenninjärjestelmän (NEO) uudistaminen 1 500
Hätäkeskuslaitoksen ydintoiminnan turvaavan htv-tason varmistaminen 1 000
Hätäviestijärjestelmän uudistamisprojekti hätäkeskustoiminnan kyberturvallisuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi (kyber) -200
Kertaerän poistuminen (siirto momentilta 26.30.03) 350
Ulkoministeriön kansalaispalvelujen avustavat tehtävät Hätäkeskuslaitoksessa (siirto momentilta 24.01.01) 18
Valtorin laskutuksen muutos 165
Valtorin tuotteistettujen palveluiden tietoturva 10
Virve 2.0 käyttöönotto 589
Palkkausten tarkistukset 2 262
Yhteensä 6 629

2024 talousarvio 77 057 000
2023 II lisätalousarvio 1 461 000
2023 I lisätalousarvio 350 000
2023 talousarvio 70 428 000
2022 tilinpäätös 69 367 000

03. Pelastusopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 345 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Pelastusopistosta annetun lain (607/2003) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten korvaamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Pelastusopisto on valtakunnallinen pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammattilaisia kouluttava oppilaitos, jonka tehtävänä on tutkintokoulutusten kehittäminen ja koulutustarpeisiin vastaaminen. Pelastusopiston lakisääteisenä tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa pelastustoimen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
       
Henkilöstömenot 43 42 44
Toimitilamenot 23 19 22
ICT-menot 6 7 7
Muut menot 28 32 27
Yhteensä 100 100 100

1) Momentti on perustettu 1.1.2023 alkaen. Taulukossa on huomioitu momentin 26.30.01 pelastustoimen toimintamenot käyttö Pelastusopistossa. Luvut sisältävät siirrettyjen määrärahojen käytön.

Pelastusopistolle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Pelastusopiston koulutus ja TKI-toiminta on laadukasta ja vastaa tarvetta.
  • — Pelastustoimen koulutusjärjestelmä vastaa turvallisuusympäristön haasteisiin.
  • — Kansainvälisen pelastustoiminnan valmius on hyvällä tasolla.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastajatutkintojen määrä, kpl, vähintään 137 144 144
Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään 66 48 48
Alipäällystötutkintojen määrä, kpl, vähintään 19 40 20
AMK-tutkintojen määrä, kpl 33 30 30
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm 495 520 520
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm 15 15 15
Varautumiskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, vähintään 4 907 5 100 5 100
Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien lukumäärä, vähintään 157 150 150
Panokset      
Henkilötyövuodet 127 127 127
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 13 982 14 000 14 000
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet (htv sisältää koulutuksen ja tukipalvelut) 1 177 1 177 1 177
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 27 756 28 000 28 000
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,24 3,11 3,11
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat      
— AMK-tutkinnot 3,26 5 5
— ammatilliset tutkinnot 6,67 5 5
Pelastusopiston henkilöstön määrä 134 134 134
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,29 3,52 3,55
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 7,6 7 6,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)

  2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
     
Bruttomenot 20 276 22 391
Bruttotulot 2 250 2 046
Nettomenot 18 026 20 345

1) Momentti on perustettu 1.1.2023. Pelastusopiston vuoden 2022 toteutumat sisältyvät momentille 26.30.01.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kaksikielisen hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen toteuttaminen 120
Kertaerän poistuminen (siirto momentille 26.01.01) -100
Kertaerän poistuminen (siirto momentille 26.10.02) -350
Kertaerän poistuminen (siirto momentille 26.20.01) -1 250
Kertaerän poistuminen (siirto momentille 26.30.02) -350
Kertaerän poistuminen (siirto momentille 26.40.01) -250
Kohonneet kustannukset, kertaerän poistuminen -80
Pelastajakoulutettavamäärän lisäyksen suunnittelu, kertaerän poistuminen -600
Pelastajakoulutettavamäärän lisäyksen valmistelu, kertaerän poistuminen -510
Pelastajakoulutettavamäärän lisäys 2 500
Pelastusalan tutkintojen sisällöllinen kehittäminen, kertaerän poistuminen -80
Pelastusopiston koulutuksen kehittäminen vastaamaan sisäisen turvallisuuden toimintaympäristön muutoksia 2 400
Valtorin laskutuksen muutos 17
Virve 2.0 käyttöönotto 420
Palkkausten tarkistukset 432
Yhteensä 2 319

2024 talousarvio 20 345 000
2023 II lisätalousarvio 267 000
2023 talousarvio 18 026 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen

2) pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen tai tuen antamiseen toiselle viranomaiselle sekä pelastustoimeen kuuluvan asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta ulkomaille, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun ja siviilivalmiuden asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Korvaukset kuljetuskustannuksista on budjetoitu momentille 12.39.10.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin 600 000
Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen 1 100 000
Metsäpalojen tähystystoiminta 1 300 000
Yhteensä 3 000 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 2 300 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 700 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -5 000
Yhteensä -5 000

2024 talousarvio 3 000 000
2023 I lisätalousarvio 3 000 000
2023 talousarvio 8 000 000
2022 tilinpäätös 3 875 821