Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
            20. Siviilipalvelus

Talousarvioesitys 2023

01. HallintoPDF-versio

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2023 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2023 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa toimenpiteitä, joilla tuetaan talouskasvua, jonka tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Talouskasvun perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen. Hallinnonalan toimijoiden tavoitteena on rakentaa toimintaympäristö, jolla luodaan toimintaedellytyksiä kilpailukyvyn ja talouden kasvun vahvistumiselle.

Suomen taloudellisen menestyksen ja suomalaisyritysten kasvuedellytysten kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Hallinnonalalla toteutetaan kokonaisvaltaisesti toimenpiteitä, joilla Suomi kehittyy houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää. Yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla niitä rajoittavaa tai hidastavaa sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan.

Innovaatiot ja toimiva aineettoman omaisuuden suojajärjestelmä ovat keskeisiä suomalaisyritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti.

Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen — työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava — työlainsäädäntö, osaava työvoima sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan mm. työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllisyysastetta. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.

Huoltovarmuuden ja varautumisen taso määritellään huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä (1048/2018). Kansallisen huoltovarmuuden strateginen tavoite on turvata kriittisten infrastruktuurien, tuotannon ja palveluiden toimivuus siten, että ne kykenevät täyttämään väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välttämättömimmät perustarpeet kaikissa olosuhteissa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat tavoitteet vuodelle 2023:

Tulosalueen tavoitteet

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Konsernin virastojen digivalmiudet kasvavat      
— Digikypsyysindeksi (1—5) 3,271) > 3,12) > 3,2

1) Itsearvio

2) Asiantuntija-arvio vuodesta 2022 lähtien

Henkilötyövuodet ja kokonaistyötyytyväisyys

  Henkilötyövuodet Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)
  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
             
Työ- ja elinkeinoministeriö 437 424 430 3,78 > 3,6 > 3,65
ELY-keskukset 3 153 3 231 3 200 3,8 > 3,6 > 3,6
Työ- ja elinkeinotoimistot 3 385 4 419 4 400 3,55 > 3,5 > 3,5
Geologian tutkimuskeskus 429 430 435 3,77 3,8 3,8
Business Finland 598 580 556 3,5 3,7 4,0
Kilpailu- ja kuluttajavirasto 222,2 226 226 3,9 > 3,8 3,8
Patentti- ja rekisterihallitus 419 423 437 4,0 3,9 4,0
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 250 266 273 3,7 3,8 3,8
Energiavirasto 92 100 100 3,9 > 3,9 > 3,9
Yhteensä 8 985 10 099 10 057 > 3,8 > 3,7 > 3,8

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 35 282 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Määrärahasta on varattu

1) 200 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1)

2) 200 000 euroa investointeihin uuteen energiateknologiaan (RRF pilari1)

3) 350 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen (RRF pilari1)

4) 70 000 euroa maahanmuuton digitaaliseen infrastruktuuriin (RRF pilari3)

5) 1 100 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3) ja

6) 50 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)

osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä, työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotouttamista.

Momentin määrärahasta 1 970 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia kokonaisuuksia. Rahoituksesta 1 100 000 euroa kohdentuu jatkuvan oppimisen uudistukseen, jolla tuetaan koulutusvalintoja, jotka lisäävät vihreän siirtymän ja digitaalisia taitoja. Rahoituksesta 870 000 euroa on EU:n elpymisvälineen eri osa-alueiden toimeenpanoon liittyviä hallinnollisia resursseja, joilla varmistetaan toimenpiteiden tehokas toimeenpano.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Hallituksen esitykset (kpl) 41 27 10
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 57 70 > 80
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 4,2 0 0
Valtioneuvoston asetukset (kpl) 44 30 20

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio

2023
esitys
       
Bruttomenot 52 063 46 707 43 782
Bruttotulot 14 194 8 500 8 500
Nettomenot 37 869 38 207 35 282
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 11 057    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 11 589    

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 35 252 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 30 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arkiston järjestämishanke (siirto momentille 23.01.01) -23
Avainalojen vauhdittaminen (RRF pilari3) 30
Harmaan talouden ohjelma (siirto momentilta 32.01.06) 100
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) -190
Jatkuvan oppimisen uudistus (RRF pilari3) -170
KEINO-osaamiskeskuksen toiminnan koordinaatiotehtävät (siirto momentille 32.30.40) -180
Kotoutumiseen liittyvät valtionavustustehtävät (siirto momentille 32.01.02) -70
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) -490
Palkkojen tarkistus (tekninen) 1
Tehoreservin hankintapäätösten oikeusturva -46
Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen (RRF pilari1) -80
Uudelleenkohdennus, digitalisaation kehittäminen (siirto momentille 32.01.10) -750
Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (RRF pilari1) -50
JTS-miljardin tuottavuussäästö -260
Matkustussäästö -800
Palkkausten tarkistukset 553
Uudelleenkohdennus -500
Yhteensä -2 925

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 35 282 000
2022 II lisätalousarvio 320 000
2022 talousarvio 38 207 000
2021 tilinpäätös 38 401 000

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 205 498 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.

Määrärahasta on varattu

1) 200 000 euroa öljylämmityksestä luopumiseen (RRF pilari1)

2) 60 000 euroa Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen (RRF pilari3)

3) 1 875 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3) ja

4) 70 000 euroa kasvun kiihdyttämisohjelmaan (RRF pilari3)

osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskuksia on 15 ja ne toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). Lisäksi ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla on valtakunnallinen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto (KEHA-keskus).

Momentin määrärahasta 2 205 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta. Jatkuvan oppimisen uudistuksen 1 875 000 euron määrärahasta 5 % kohdennetaan vihreitä taitoja vahvistavaan koulutukseen ja 15 % digitalisaatiovalmiuksia parantavaan koulutukseen. Rahoituksesta 330 000 euroa on EU:n elpymisvälineen eri osa-alueiden toimeenpanoon liittyviä hallinnollisia resursseja, joilla varmistetaan toimenpiteiden tehokas toimeenpano.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) 4,4 > 4,0 > 4,0
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) 4,5 - > 4,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 221 702 225 857 236 498
Bruttotulot 36 216 31 000 31 000
Nettomenot 185 486 194 857 205 498
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 31 145    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 34 329    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 9 077 8 500 8 700
— muut tuotot -73 - -
Tuotot yhteensä 9 004 8 500 8 700
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 6 668 6 500 6 400
— osuus yhteiskustannuksista 2 803 2 000 2 300
Kustannukset yhteensä 9 471 8 500 8 700
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -467 - -
Kustannusvastaavuus, % 95 100 100

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 4 712 8 000 8 000
— EU:lta saatava rahoitus 1 917 - -
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 198 - -
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 1 140 3 000 3 000
Tuotot yhteensä 7 967 11 000 11 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 9 291 12 000 12 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -1 324 -1 000 -1 000
Omarahoitusosuus, % 14 8 8

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.51, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.31, 31.20.54 ja 55, 32.01.03, 20 ja 51, 32.20.41, 32.30.42, 51, 52 ja 64, 32.50.30, 33.20.31, 50 ja 52, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.56 ja 64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ilmastolain toimeenpano: maankäyttösektori ja sopeutuminen (12 htv) 1 200
Jatkuvan oppimisen uudistus (RRF pilari3) -130
Joutoaluiden metsitystuen hallinnointi (siirto momentille 30.40.22) (HO 2019) -595
Jätelain rekisterisääntelyn muutokset ja SUP-direktiivin toimeenpano (siirto momentilta 35.01.01) 634
Kotoutumiseen liittyvät valtionavustukset (1 htv) (siirto momentilta 32.01.01) 70
Kuntakokeilujen asiakastuki (siirto momentilta 32.01.03) 210
Luonnonsuojelulain uudistus (22,5 htv) 1 575
Maahanmuuttajien kotoutuminen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen -200
Monitorointi (CAP27) (22,5 htv) 1 700
Oikeudellinen tuki (siirto momentille 32.01.03) -195
Perhevapaalta töihin -hanke (siirto momentille 32.30.51) -220
Pientalojen öljylämmityksestä luopumisen avustusten käsittely 3 000
Pitkään perhevapailla olevien työllistymisen parantaminen -340
Pk-yritysten rekrytointitukikokeilu (HO 2019 kertaluonteinen) -450
Siviilipalveluskeskus (3 htv) 210
Turvealan romutuspalkkion toimeenpano -210
Uudelleenkohdennus, digitalisaation kehittäminen (siirto momentille 32.01.10) -2 000
Vihreän siirtymän investointien lupamenettelyjen vauhdittaminen (60 htv) 4 100
Ympäristösopimusten käsittely (CAP27) (30 htv) 1 600
Öljylämmityksestä luopuminen -250
Öljylämmityksestä luopuminen (RRF pilari1) -900
Matkustussäästö -820
Palkkausten tarkistukset 3 274
Toimistotilasäästö -622
Yhteensä 10 641

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 205 498 000
2022 II lisätalousarvio 6 566 000
2022 talousarvio 194 857 000
2021 tilinpäätös 188 670 000

03. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 262 769 000 euroa.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. TE-toimistot toimivat ELY-keskusten alaisina paikallishallinnon viranomaisena.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Työnantaja-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) 4,1 > 4,0 > 4,0
Työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) 4,1 > 4,0 > 4,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio

2023
esitys
       
Bruttomenot 226 220 268 329 263 169
Bruttotulot 468 400 400
Nettomenot 225 752 267 929 262 769
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 54 680    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 39 444    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kohti oppisopimusta -malli -200
Kuntakokeilujen asiakastuki (siirto momentille 32.01.02) -210
Kuntakokeilujen vuosien 2023—2024 jatkon rahoitus (siirto momentilta 32.30.51) 2 133
Maahanmuuttajien palvelut (siirto momentille 32.50.03) -1 400
Oikeudellinen tuki (siirto momentilta 32.01.02) 195
ONNI-hanke -1 000
ONNI-hankkeen vakinaistaminen (siirto momentilta 32.30.51) 2 500
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) -1 410
Turvealan ohjaus- ja neuvontapalvelut -180
Työllisyyden edistäminen ja palvelujen kehittäminen, kehittämisraha -5 000
Työllisyyden kuntakokeilu -1 084
Työllisyyspalveluiden hallinnon kehittäminen, kuntien roolin vahvistaminen työvoimapalveluiden tuottamisessa (HO 2019 kertaluonteinen) -1 000
Uudelleenkohdennus, digitalisaation kehittäminen (siirto momentille 32.01.10) -2 000
Väliinputoajat työmarkkinoilla -palvelu -200
Matkustussäästö -400
Palkkausten tarkistukset 4 803
Toimistotilasäästö -706
Tasomuutos -1
Yhteensä -5 160

2023 talousarvio 262 769 000
2022 II lisätalousarvio -764 000
2022 talousarvio 267 929 000
2021 tilinpäätös 210 516 000

04. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 515 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n rakennerahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa, koota ja hyödyntää geotieteellistä tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskusta kehitetään geotiedon tuottajana, kokoajana ja hyödyntämisen edistäjänä sekä eurooppalaisena geotieteellisen tutkimuksen huippuosaajana.

GTK tuottaa tieteellisiä tuloksia ja innovaatioita vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan sekä syventää tutkimuslaitosten, yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Tulosalueen osuus ydintoiminnasta (%)      
— asiakasratkaisut 12,6 20 20
— tiede ja innovaatiot 29,7 35 35
— geotieto 27,2 25 25
— muu ydintoiminta 30,5 20 20
Yhteisrahoitteinen toiminta      
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä (%) 25,0 25 25

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio

2023
esitys
       
Bruttomenot 48 545 45 845 45 015
Bruttotulot 15 579 13 000 13 500
Nettomenot 32 966 32 845 31 515
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 840    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 221    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio

2023
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 7 917 8 000 8 000
— muut tuotot 34 - -
Tuotot yhteensä 7 951 8 000 8 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 3 395 5 650 3 800
— osuus yhteiskustannuksista 3 668 1 750 3 640
Kustannukset yhteensä 7 063 7 400 7 440
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 888 600 560
Kustannusvastaavuus, % 113 108 108

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio

2023
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 3 854 2 800 2 800
— EU:lta saatava rahoitus 990 1 000 1 000
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 305 1 200 1 700
Tuotot yhteensä 7 149 5 000 5 500
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 12 062 10 000 11 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -4 913 -5 000 -5 500
Omarahoitusosuus, % 41 50 50

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Uudelleenkohdennus (siirto momentille 32.01.10) -750
JTS-miljardin tuottavuussäästö -135
Matkustussäästö -760
Palkkausten tarkistukset 410
Toimistotilasäästö -95
Yhteensä -1 330

2023 talousarvio 31 515 000
2022 II lisätalousarvio 228 000
2022 talousarvio 32 845 000
2021 tilinpäätös 33 347 000

05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 103 892 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää enintään 1 000 000 euroa Business Finland -yhtiön toiminnasta aiheutuvien sanktioluonteisten menojen, vahingonkorvausten, oikeudenkäyntikulujen, viivästyskorkojen, kurssitappioiden ja muiden näihin rinnastettavien menojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan suorittaa myös ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.

Määrärahasta on varattu

1) 610 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen (RRF pilari1)

2) 600 000 euroa keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen (RRF pilari1)

3) 1 300 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1)

4) 100 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2)

5) 300 000 euroa innovaatio-ja tutkimusinfrastruktuuriin (RRF pilari3)

6) 500 000 euroa veturihankkeisiin (RRF pilari3)

7) 50 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)

8) 50 000 euroa innovatiivisiin kasvuyrityksiin (RRF pilari3)

9) 20 000 euroa teollisuuden vähähiilisyyteen, kiertotalouteen, digitaalisuuteen ja teolliseen palveluvientiin (RRF pilari3)

10) 400 000 euroa terveys- ja hyvinvointiosaamiseen ja -teknologiaan (RRF pilari3)

11) 260 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3) ja

12) 4 000 000 euroa matkailualan kestävään ja digitaalisen kasvuun (RRF pilari3)

osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Business Finland -kokonaisuus muodostuu Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä.

Business Finland edistää elinkeinojen kestävää kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta, lisää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä, parantaa työelämän laatua sekä luo näin työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisellä, joihin Business Finland kannustaa rahoituksella, ohjelmatoiminnalla sekä kansainvälistymis- ja muilla neuvontapalveluilla hyödyntäen myös kansainvälisiä kumppanuuksia. Business Finland edistää toiminnallaan myös Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia sekä Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua. Business Finland tukee kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä yritysten kasvussa, kansainvälistymisessä ja uudistumisessa sekä investointien kasvussa.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa asiakkaita ovat yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Kansainvälistymispalveluja Suomessa ja ulkomailla suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamiseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Yhteistyö ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa vahvistaa Team Finland -verkoston palvelukykyä maailmalla.

Ulkomaisten investointien ja pääomien hankinnassa kohteena ovat erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäarvon tuotanto sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja kehitetään Suomen matkailumaakuvaa, matkailupalvelujen vientiä ja kysyntää yhdessä matkailualojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä tuetaan matkailuyritysten kansainvälistymistä.

Momentin määrärahasta 8 190 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta. Rahoituksesta 4 000 000 euroa kohdentuu matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen, ja sillä tuetaan yrityksiä tiedolla johtamisen ja kestävän matkailun valmennuskokonaisuuksilla tavoitteena matkailualan kestävä ja digitaalinen kasvu. Toimenpiteet luovat edellytyksiä kestävälle yritystoiminnalle niin matkailuyrityksissä kuin matkailualaa tukevilla toimialoilla. Matkailualan toimenpiteet tukevat digitaalista ulottuvuutta (40 %). Kehittämistoimenpiteillä tuetaan digitaalisten toimintatapojen käyttöönottoa matkailun kestävyyden (ml. hiilijalanjälki) seurannassa, tiedolla johtamisessa ja matkailupalveluiden myynnin edistämisessä. Määrärahasta 4 190 000 euroa on EU:n elpymisvälineen muiden osa-alueiden toimeenpanoon liittyviä markkinointi-, selvitys-, tuki- ja muita hallinnollisia resursseja, joilla varmistetaan toimenpiteiden tehokas toimeenpano.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Business Finlandin asiakkaiden lukumäärä1)/yhteenlasketut toimintamenot (asiakasta / milj. euroa) 62 > 66 > 67
Business Finlandin asiakkaiden suositteluhalukkuus (-100—100) 59 > 60 > 62

1) Asiakkaiden lukumäärässä ei ole otettu huomioon koronarahoitusasiakkaita, sillä koronarahoitus on ollut Business Finlandin tavanomaisesta toiminnasta poikkeava erillistehtävä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Innovaatiotoiminnan edistäminen, kansainvälistymispalvelut, hanke- ja ohjelmatoiminta sekä Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten edistäminen 79 902 000
Talent-toiminta (sisältäen Work in Finland -rakenteen perustamisen) 3 500 000
Osakan maailmannäyttely 2025 2 500 000
RRF-toiminta 8 190 000
Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen 9 800 000
Yhteensä 103 892 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio

2023
esitys
       
Bruttomenot 99 936 108 863 103 992
Bruttotulot 456 100 100
Nettomenot 99 480 108 763 103 892
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 32 608    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 40 396    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöt (RRF pilari2) -100
Audiovisuaalisen tuotantotuen hallinnointi ja markkinointikulut (HO 2019 kertaluonteinen) -500
Avainalojen vauhdittaminen (RRF pilari3) -220
Innovatiiviset kasvuyritykset (RRF pilari3) -150
Maahanmuuton digitaalinen infrastruktuuri (RRF pilari3) -1 320
Mikroelektroniikan arvoketju (RRF pilari2) -50
Sopimuskorotukset Business Finland Oy:lle 1 036
Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen (RRF pilari1) -400
Teollisuuden vähähiilisyys, kiertotalous, digitaalisuus ja teollinen palveluvienti (RRF pilari3) -780
Tuki luovien alojen ja tapahtuma-alan yrityksille pilottien toteuttamiseksi (RRF pilari3) -320
Uudelleenkohdennus, digitalisaation kehittäminen (siirto momentille 32.01.10) -1 500
Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen (HO 2019) 2 000
Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (RRF pilari1) 10
JTS-miljardin tuottavuussäästö -184
Matkustussäästö -600
Palkkausten tarkistukset 230
Toimistotilasäästö -23
Uudelleenkohdennus -2 000
Yhteensä -4 871

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 103 892 000
2022 II lisätalousarvio 523 000
2022 talousarvio 108 763 000
2021 tilinpäätös 107 268 000

06. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 961 000 euroa.

Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajavirasto luo edellytyksiä talouskasvulle edistämällä markkinoiden toimivuutta. Hyvin toimivat markkinat kiihdyttävät tuottavuutta ja innovointia muodostaen edellytyksen menestyvälle kotimaiselle yritystoiminnalle ja kuluttajien hyvinvoinnille. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla vahvistaa yksityistä kysyntää.

Virasto ehkäisee kotimarkkinoiden liiallista keskittymistä yrityskauppavalvonnalla ja puuttuu jälkikäteen kartelleihin ja muihin kuluttajille haitallisiin kilpailunrajoituksiin. Kuluttajavastuualueen ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajansuojalla edistetään kuluttajien tietoisia valintoja sekä torjutaan harhaanjohtavia ja sopimattomia menettelyjä. Virasto hoitaa myös kuluttajaneuvonnan tehtäviä ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien aseman turvaamiseen.

Virasto tuottaa selvityksiä ja laskelmia eri sääntelyvaihtoehdoista ja vaihtoehtojen vaikutuksista markkinoiden toimivuuteen ja kuluttajiin. Tämä vaikutusarviointityö tukee valtionhallinnon yhteistä tavoitetta vahvistaa julkisen sektorin tietopohjaista päätöksentekoa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Kilpailu- ja kuluttajavirasto tuottaa yhteiskunnallista lisäarvoa kansantaloudelle ja kuluttajille      
— Sidosryhmien arvio (1—5) 4,2 > 3,9 > 3,9
Kilpailu- ja kuluttajaviraston henkilöstön asiantuntijuus on vahvaa      
— Sidosryhmien arvio (1—5) 4,2 > 3,9 > 3,9

Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Markkinoiden toimivuuden edistäminen 29,1 28,5 28,5
Kilpailuvalvonta 76,6 79,5 79,5
Kuluttaja-asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja 49,9 50,5 50,5
Kuluttajaneuvonta 50,3 50,0 50,0
Hallintopalvelut 16,3 17,5 17,5
Yhteensä 222,2 226,0 226,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio

2023
esitys
       
Bruttomenot 18 401 19 328 19 361
Bruttotulot 411 400 400
Nettomenot 17 990 18 928 18 961
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 876    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 346    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Harmaan talouden ohjelma (siirto momentille 32.01.01) -100
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) -1
Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistaminen (HO 2019) 150
Uudelleenkohdennus (siirto momentille 32.01.10) -100
JTS-miljardin tuottavuussäästö -42
Matkustussäästö -50
Palkkausten tarkistukset 304
Toimistotilasäästö -128
Yhteensä 33

2023 talousarvio 18 961 000
2022 II lisätalousarvio 168 000
2022 talousarvio 18 928 000
2021 tilinpäätös 18 460 000

07. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 392 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteisena.

Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuoden 2023 alusta lukien.

Momentilta maksetaan 650 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 260 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Patentti- ja rekisterihallitukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Asiakastyytyväisyys (1—5) 4,0 4,0 4,0

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 53 596 49 286 49 220
— muut tuotot 732 - 885
Tuotot yhteensä 54 328 49 286 50 105
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 48 391 48 054 51 370
— osuus yhteiskustannuksista 12 066 13 329 13 682
Kustannukset yhteensä 60 457 61 383 65 052
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -6 129 -12 097 -14 947
Kustannusvastaavuus, % 90 80 77

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 59 371 62 222 60 508
Bruttotulot 54 357 49 286 50 116
Nettomenot 5 014 12 936 10 392
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 515    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 13 728    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) -350
Kaupparekisterin maksuttoman tietopalvelun tulokompensaatio 1 000
Uudelleenkohdennus (siirto momentille 32.01.10) -3 000
Matkustussäästö -70
Toimistotilasäästö -124
Yhteensä -2 544

2023 talousarvio 10 392 000
2022 talousarvio 12 936 000
2021 tilinpäätös 6 227 112

08. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 625 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa:Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta keskeisillä toimialoilla toimiva lupa- ja valvontaviranomainen. Tukesin tehtävänä on valvoa ja edistää palveluiden, teollisen toiminnan ja tuotteiden turvallisuutta ja luotettavuutta. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa ja toimii kansallisena akkreditointielimenä. Tavoitteena on toimijoiden vastuullisuuden ja riskienhallinnan parantaminen turvallisuuden edistämiseksi ja henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi, kemikaalien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi. Toiminta kohdistuu riski- ja tietoperusteisesti markkinoilla oleviin tuotteisiin, kemikaaleihin, tuotantolaitoksiin, laitteistoihin, palveluihin sekä yritysten ja kuluttajien toimintatapoihin.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen juomavesidirektiivin toimeenpanosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kaivoslain muuttamisesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö pelastustoimen laitteiden valvonnan osalta sekä maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kemikaalien tuotevalvonnan osalta asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
— Asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyys (1—5) 4,0 > 4,0 > 4,0
— Yrityksen itsearvio tehdyistä turvallisuutta edistävistä muutoksista 69 > 71 > 71

Osa maksullisen toiminnan tuloista on budjetoitu momentille 12.32.20.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 7 455 7 000 7 000
Tuotot yhteensä 7 455 7 000 7 000
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 3 187 3 000 3 744
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 4 564 4 200 3 900
— osuus yhteiskustannuksista 3 738 2 800 3 100
Kustannukset yhteensä 8 302 7 000 7 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -847 - -
Kustannusvastaavuus, % 90 100 100

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 25 403 27 365 27 766
Bruttotulot 5 722 4 870 5 141
Nettomenot 19 681 22 495 22 625
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 198    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 223    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biosidien ja kasvinsuojeluaineiden riskinarviointi- ja lupatehtävät, kertaluonteinen (4 htv) 400
Kaivoslain toimeenpanoon liittyvät tehtävät 160
Palkkausten tarkistukset (tekninen) -1
SUP-direktiivin toimeenpano (siirto momentilta 35.01.01) 20
Tukesin toiminnan turvaaminen -1 000
Uudelleenkohdennus (siirto momentille 32.01.10) -500
Uudet markkinavalvontatehtävät (2 htv) 242
Uudet markkinavalvontatehtävät (siirto momentilta 35.01.01) 240
Vihreän siirtymän investointien lupamenettelyjen vauhdittaminen 500
Matkustussäästö -200
Palkkausten tarkistukset 289
Toimistotilasäästö -20
Yhteensä 130

2023 talousarvio 22 625 000
2022 II lisätalousarvio 610 000
2022 talousarvio 22 495 000
2021 tilinpäätös 21 706 000

09. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 117 000 euroa.

Määrärahasta on varattu 100 000 euroa julkiseen latausinfrastruktuuriin ja kaasutankkausverkkoon (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta.

Energiavirasto hoitaa energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä, joita ovat energiamarkkinoiden sekä ilmastotavoitteiden politiikkatoimien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen liittyvät virastolle lainsäädännössä asetetut tehtävät. Energiaviraston vastuulle kuuluvat energiamarkkinoiden eli sähkön ja maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden sekä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta ja edistäminen. Ilmastotavoitteiden politiikkatoimien osalta viraston vastuulle kuuluvat päästökaupan, uusiutuvan energian tukijärjestelmien, biopolttoaineiden kestävyyskriteerien sekä energiatehokkuuden valvonta ja edistäminen. Energiavirastolle kuuluu myös muita energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä.

Momentin määrärahasta 100 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavaa ja kohdentuu julkisen latausinfrastruktuurin ja kaasutankkausverkon tukemisen hallinnollisiin resursseihin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2023:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Viraston asianhallintaprosessin digitalisointi      
— Sähköisesti tuotettujen kirjaustapahtumien osuus kaikista kirjaustapahtumista (%) 65 > 70 > 70
Viraston lupaprosessien sujuvoittaminen      
— Verkkolupien käsittelyaika (pv) 79 < 50 < 50
— Hankelupien käsittelyaika (pv) 29 < 40 < 40
— Päästölupien käsittelyaika (pv) 80 < 50 < 50
Energiamarkkinoiden valvonnan taloudellisuus      
— Sähkö- ja maakaasuvalvonnan toimintakulut/sähkön ja maakaasun kulutus (c/kWh) 0,0042 < 0,0050 < 0,0050
Ilmastotavoitteiden edistämisen taloudellisuus      
— Päästökaupan hallinnoinnin toimintakustannukset päästökaupan piiriin kuuluvaa laitosta kohden (euroa/laitos) 5 116 < 4 000 < 4 000
— Uusiutuvan energian tuotantotukien hallinnointikustannukset järjestelmässä mukana olevilla laitoksilla tuotettua sähköä kohden (euroa/MWh) 0,35 < 0,30 < 0,30

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 10 274 10 306 10 837
Bruttotulot 2 563 1 720 1 720
Nettomenot 7 711 8 586 9 117
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 984    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 349    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alueelliset energianeuvontatehtävät (siirto momentilta 32.01.40) 80
Sijaintitietopalvelu 300
Uudelleenkohdennus (siirto momentille 32.01.10) -100
Viraston kyberturvallisuutta edistävät toimenpiteet 215
JTS-miljardin tuottavuussäästö -37
Matkustussäästö -60
Palkkausten tarkistukset 133
Yhteensä 531

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 9 117 000
2022 II lisätalousarvio 73 000
2022 talousarvio 8 586 000
2021 tilinpäätös 8 076 000

10. Digitalisaation kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 40 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja kehittämisen aikaiseen ylläpitoon

2) digitalisaatiohankkeiden toimeenpanon tukemiseen ja arviointiin

3) enintään 50 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja vakinaisen henkilöstön palkkausmenoihin.

Määrärahasta on varattu

1) 4 000 000 euroa yritysten digitaloushankkeelle (RRF pilari2)

2) 800 000 euroa tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseen (RRF pilari2)

3) 7 000 000 euroa pohjoismaisen työvoimapalvelumallin digitalisaatiohankkeelle (RRF pilari3)

osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Määrärahalla rahoitetaan keskeisiä digitaalisuutta edistäviä uudistuksia, joita toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tai yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa.

Momentin määrärahasta 11 800 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta. Reaaliaikataloushankkeen tavoitteena on vauhdittaa datataloutta ja digitalisaatiokehitystä. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanolla tuetaan digitaalista ulottuvuutta kehittämällä asiakaslähtöisen toimintatavan edellyttämiä laadukkaita sähköisiä palveluja ja työvoimapalvelujen toimintaa tukevia järjestelmiä. Digitalisaatiorahoituksen tavoitteena on varmistaa, että merkittävä osa pohjoismaisen työvoimapalvelumallin edellyttämistä digitaalisista toiminnoista on rakennettu TE-palveluiden tietojärjestelmään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Luvat ja valvonta -hanke 1 500 000
Reaaliaikataloushanke (RRF pilari2) 4 000 000
Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonta ja täytäntöönpano (RRF pilari2) 800 000
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli (RRF pilari3) 7 000 000
TE-digi -hanke 15 000 000
Work in Finland 1 000 000
Hallinnonalan digitalisaation kehittäminen 11 200 000
Yhteensä 40 500 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Luvat ja valvonta -hanke -680
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli (RRF pilari3) -6 000
TE-digi -hanke -5 800
Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen (RRF pilari2) -2 600
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.01) 750
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.02) 2 000
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.03) 2 000
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.04) 750
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.05) 1 500
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.06) 100
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.07) 3 000
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.08) 500
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.01.09) 100
Uudelleenkohdennus (siirto momentilta 32.30.51) 15 000
Yritysten digitalous (RRF pilari2) -3 000
Yhteensä 7 620

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 40 500 000
2022 II lisätalousarvio 5 000 000
2022 talousarvio 32 880 000
2021 tilinpäätös 21 200 000

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 139 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) Siviilipalveluskeskuksessa työpalvelusta suorittavien siviilipalvelusvelvollisten ylläpidosta ja etuuksista aiheutuvien kustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Siviilipalveluskeskus toimii siviilipalvelusta toimeenpanevana viranomaisena. Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelusvelvolliset palvelukseen ja täydennyspalvelukseen, järjestää velvollisten koulutusjaksot sekä valvoo ja huolehtii, että siviilipalvelustoiminta järjestetään siviilipalveluslain ja -ohjeiden mukaisesti.

Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta, johon kuuluu 28 vuorokauden mittainen koulutusjakso ja loppuajan käsittävä työpalvelus, jonka suurin osa velvollisista suorittaa palveluspaikoissa ja arviolta noin 40 velvollista Siviilipalveluskeskuksessa.

Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena.

Siviilipalveluksen tunnuslukuja

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) 2 022 2 200 2 200
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) 1 186 1 200 1 200
Siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) 22 40 40
Täydennyspalvelukseen hakeutuneet (hlöä) 435 3 400 1 500
— koulutetut (hlöt) 230 800 1 320

Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Täydennyspalveluskeskukseen hakeutuneiden määrän kasvu 1 200
Yhteensä 1 200

2023 talousarvio 6 139 000
2022 talousarvio 4 939 000
2021 tilinpäätös 4 470 821

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 62 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää momentilta 32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.


2023 talousarvio 62 072 000
2022 talousarvio 62 072 000
2021 tilinpäätös 54 322 355

40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 171 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:

1) yrityksille ja muille yhteisöille kestävän kasvupolitiikan edistämiseen

2) valtioneuvoston asetuksen avustuksesta kestävää kasvupolitiikkaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille (104/2021) mukaisiin yleisavustuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtionavustusten myöntämiseen Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Avustusta voidaan käyttää yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen, yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, julkisten hankintojen neuvontapalveluiden tuottamiseen, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen, suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen sekä kansainvälistymispalvelut 2 341 000
Julkisten hankintojen neuvontapalvelut 500 000
Standardointitoiminta 1 330 000
Yhteensä 4 171 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alueelliset energianeuvontatehtävät (siirto momentille 32.01.09) -80
Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelman koordinaatiohanke (siirto momentille 32.30.51) -26
Kansainvälinen teknologiapalkinto -1 000
Kertaluonteisten lisäysten poisto -1 000
Omistajavaihdosten tukeminen (HO 2019 kertaluonteinen) -250
Uudelleenkohdennus -500
Yhteensä -2 856

2023 talousarvio 4 171 000
2022 talousarvio 7 027 000
2021 tilinpäätös 9 401 000

41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 850 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2023 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 2 600 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) kvanttitietokoneen hankinnan ja laitteen rakentamisen kustannuksiin

2) kvanttisalaustekniikoita hyödyntävän verkkoinfrastruktuurin rakentamiseen (EuroQCI)

3) VTT:n kyberturvallisuuden kehittämisinvestointeihin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2023 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kvanttitietokone 5 700
Kvanttisalaustekniikoita hyödyntävän verkkoinfrastruktuurin rakentamiseen 400
Kyberturvallisuuden kehittämisinvestoinnit 750
Yhteensä 6 850

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026 Yhteensä
vuodesta 2023
lähtien
           
Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset 6 100 5 750 - - 11 850
Vuoden 2023 sitoumukset 750 750 750 350 2 600
Menot yhteensä 6 850 6 500 750 350 14 450

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kvanttisalausta hyödyntävä viestintäverkko 300
Kvanttitietokone 200
Kyberturvallisuuden kehittämisinvestoinnit (kyber) 750
Maksatusten tarkistukset -500
Yhteensä 750

2023 talousarvio 6 850 000
2022 talousarvio 6 100 000
2021 tilinpäätös 4 400 000

49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 97 020 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

Selvitysosa:Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tehtävänä on riippumattomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö harjoittaa soveltavaa tutkimusta ja teknologian kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa, toimii kansallisena metrologialaitoksena, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista tutkimusta.

Määrärahaa kohdennetaan Suomen elinkeinorakennetta uudistavien alojen sekä kansainvälisesti merkittävien innovaatioekosysteemien kehittämiseen. VTT:n tavoitteena on ratkaista yhdessä asiakkaiden ja muiden tutkimuskumppanien kanssa aikamme suurimpia yhteiskunnallisia haasteita ja luoda siten kestävää kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia. Näitä haasteita ovat ilmastonmuutos, resurssien riittävyys, yhteiskunnan kokonaisturvallisuus, teollisuuden uudistuminen sekä terveellisen elämän ja hyvinvoinnin edellytykset.

Määrärahalla tuetaan VTT:n kyberturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi sitä käytetään Digitaalinen Eurooppa -ohjelman EuroQCI ja EuroHPC -hakuihin osallistumiseen kansallisena vastinrahoituksena sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vastinrahoituksena.

Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.

Vaikuttavuus

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
— Suomalaiset innovaatiot, joiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa VTT:llä merkittävä rooli (%, 5 v. liukuva ka.) 29 26 26
— VTT:n kanssa toteutettu hanke edisti asiakkaiden kytkeytymistä kansainvälisiin verkostoihin (%) 45 45 45

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
— Tuottavuus (kokonaistuotot/htv, 1 000 euroa) 126 125 125
— Maksullisen toiminnan tuotot (milj. euroa) 67,7 67,7 71

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleisavustus perusrahoitukseen 79 785
Arvonlisäveromenot 17 000
Yleisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) fuusiotutkimuksen koordinaatiotehtävä 160
Yleisavustus jäsenmaksuihin 75
Yhteensä 97 020

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EuroQCI-hankkeen vastinrahoitus (siirto momentille 29.40.20) -163
Kertaluonteinen lisäpanostus ilmastoneutraalisuuden vauhdittamiseen -5 000
Kvanttisalausta hyödyntävä viestintäverkko 200
Kyberturvallisuuden parantaminen (kyber) 480
Yhteensä -4 483

2023 talousarvio 97 020 000
2022 II lisätalousarvio 78 000
2022 talousarvio 101 503 000
2021 tilinpäätös 109 303 000

50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 322 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, joka neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.


2023 talousarvio 1 322 000
2022 talousarvio 1 322 000
2021 tilinpäätös 1 222 000

51. Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen

2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin

3) merimiespalveluihin, joiden rahoitus muodostuu merimiespalvelulain (447/2007) 6 §:ssä tarkoitetusta valtio-osuudesta ja lakkautettua lästimaksujärjestelmää vastaavasta maksuosuudesta.

Selvitysosa:Merimiespalvelutoimisto toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla, joiden molempien suuruus on 1/1000 alukselta saaduista ja maksetuista tuloista. Valtion osuus merimiespalvelutoimiston rahoituksesta on 50 %. Valtion osuus merimiespalvelutoimiston rahoituksesta vastaa työnantajien ja työntekijöiden maksuosuutta. Tämän lisäksi valtion varoista katetaan erillinen maksuosuus, jonka määrä vastaa kumotusta laivalästimaksujärjestelmästä merimiespalvelutoimistolle maksettua osuutta (492 000 euroa).

Toimiston tehtävänä on kerätä palvelumaksut sekä edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa sekä merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.

Valtio korvaa suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneistä kustannuksista 50 %. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 1 072 000
Valtion osuus merimiesten matkakustannuksista 1 500 000
Yhteensä 2 572 000

2023 talousarvio 2 572 000
2022 talousarvio 2 572 000
2021 tilinpäätös 2 268 993

53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtio korvaa matkustajien paluukuljetuksia ja maksaa korvauksia, mikäli matkapalveluyhdistelmien tarjoaja on maksukyvytön. Valtio voi maksaa paluukuljetusten kustannukset, mikäli se on matkustajien nopean paluukuljetuksen vuoksi välttämätöntä. Lisäksi valtio voi maksaa myös muita matkustajien saatavia, jos matkapalveluyhdistelmien tarjoajan asettama vakuus ei riitä kaikkien saatavien maksamiseen tai niiden maksaminen vakuuksista kestää kohtuuttoman kauan. Paluukuljetusten kustannukset ja matkustajille maksetut korvaukset korvataan valtiolle matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annetun lain (922/2017) mukaisesti asetetuista vakuuksista, niihin perustuvista kiinteistä maksuista sekä matkanjärjestäjiltä kerättävällä veroluontoisella maksulla, jonka suuruus on 0,024 % matkapalveluyhdistelmien myynnin liikevaihdosta. Maksuilla varaudutaan tilanteisiin, joissa valtio tulee korvausvelvolliseksi eikä valtion maksamia korvauksia saada perittyä takaisin vakuuksista. Lisäksi peritään vakuusmäärään perustuvaa kiinteää maksua. Maksut tuloutuvat momentille 11.19.09, jolle arvioidaan kertyvän 650 000 euroa v. 2023.


2023 talousarvio 400 000
2022 talousarvio 400 000
2021 tilinpäätös 400 000

(54.) Korvaukset matkustajille matkapakettien peruuntumisesta (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2022 talousarvio 3 000 000
2021 tilinpäätös 400

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 18 590 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

4) kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 360 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 1 220 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 753 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 434 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) IPPAS tarkastus 130 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista 4 809 000
Suomen maksuosuus ESA:n tiedeohjelmasta 7 882 000
Guianan avaruuskeskuksen maksut 794 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 1 700 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu 110 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 354 000
Yhteensä 18 590 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 18 385 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 205 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Euroopan avaruusjärjestön maksut (siirto momentilta 32.20.40) 876
Yhteensä 876

2023 talousarvio 18 590 000
2022 talousarvio 17 714 000
2021 tilinpäätös 17 219 000

95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain (661/2012) mukaisesta kuluttaja-asiamiehen avustustoiminnosta tai kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain (566/2020) mukaisista oikeusprosesseista aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (587/2017) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

4) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetussa säätiövalvonnan oikeusprosessissa Patentti- ja rekisterihallituksen vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

5) eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (954/2012), pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetussa laissa (387/2013), tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetussa laissa (1005/2008), jätelaissa (646/2011), jalometallituotteista annetussa laissa (1029/2000), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011), kemikaalilaissa (599/2013), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011), kosmeettisista valmisteista annetussa laissa (492/2013), ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun laissa (390/2005), kaivoslaissa (621/2011), painelaitelaissa (1144/2016), hissiturvallisuuslaissa (1134/2016), sähköturvallisuuslaissa (1135/2016), vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005), konttilaissa (762/1998) sekä mittauslaitelaissa (707/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan ryhmäkanneprosessista valtiolle aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, joita syntyy jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen. Lisäksi momentilta voidaan maksaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Energiaviraston, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontatehtävien hoitamisesta aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, jotka on määrätty maksettavaksi vastapuolelle silloin, kun valvontaviranomainen on hävinnyt asian.


2023 talousarvio 50 000
2022 talousarvio 50 000
2021 tilinpäätös 94 233