Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2023

40. MaahanmuuttoPDF-versio

Selvitysosa:Maahanmuuttopolitiikalla pyritään aktiiviseen ja ennakoituun maahanmuuttoon. Suomen työikäisten määrä vähenee ja lisäystä tapahtuu yksinomaan maahanmuuton kautta. Ilman riittävää maahanmuuttoa työvoiman tarjonta ja pitemmällä aikavälillä työllisyys laskevat olennaisesti. Työ- ja koulutusperusteisella maahanmuutolla edistetään Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, innovaatiotoimintaa ja kansainvälisten investointien saamista Suomeen. Maahanmuuton hyötyjä tavoitellaan taloudellisen huoltosuhteen, kestävyysvajeen ja työllisyysasteen parantumisen kautta. Tarkoituksena on turvata osaavan työvoiman saatavuus ja ehkäistä turvallisuusriskejä. Maahanmuuttovirasto vastaa, että lupaprosessit ovat laadukkaita ja oikeusvarmoja ja hakemukset käsitellään niille asetetuissa määräajoissa. Tavoitteena työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupien osalta on yhden kuukauden enimmäiskäsittelyaika hallituskauden loppuun mennessä asteittain (v. 2022: 2 kk, v. 2023: 1 kk), sisältäen perheenjäsenet ja jatkoluvat. Erityisasiantuntijoiden ja start up -yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä osalta tavoitteena on kahden viikon käsittelyaika.

Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on oikeudenmukainen kansainvälisen suojelun järjestelmä, joka toteuttaa perus- ja ihmisoikeuksia. Vastaanottokeskusten palveluiden laadun ja toimintatapojen yhdenmukaisuus sekä keskusten turvallisuus pyritään varmistamaan. Vuonna 2023 varaudutaan keskimäärin noin 40 000 vastaanoton palvelun piirissä olevaan asiakkaaseen. Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneet ohjataan nopeasti työllistymiseen tähtääviin kotouttamispalveluihin. Palautukset toimeenpannaan tehokkaasti kunnioittaen palautuskiellon periaatetta ja palautuksia edistetään yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Kiintiöpakolaispolitiikkaa toteutetaan uudelleensijoittamalla Suomeen vuosittain kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä. Kiintiöpakolaisten määrä on 850 henkilöä vuonna 2023. Kansainvälisen suojelun järjestelmää koskeviin tavoitteisiin pyritään myös aktiivisella osallistumisella yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen.

Maahanmuuttovirastolle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Maahanmuuttovirasto on luotettava ja tuloksellinen lupaviranomainen, jolla on laaja-alainen yhteiskunnallinen palvelutehtävä.
  • — Oleskelulupa- ja kansalaisuusprosessit ovat asiakaslähtöisiä ja laadukkaita ja mahdollisimman pitkälle automatisoituja. Hakemukset käsitellään niille asetetuissa tavoiteajoissa. Maahanmuuttovirasto saavuttaa hallitusohjelmassa asetetut käsittelyaikatavoitteet.
  • — Kansainvälisen suojelun hakemukset käsitellään kuudessa kuukaudessa (HO 2019) yksilöllisesti kv- ja EU-oikeuden velvoitteiden mukaisesti. Menettelyssä taataan oikeusturva, noudatetaan palautuskieltoa ja edistetään lapsen etua. Maahanmuuttovirasto parantaa kykyään hankkia kaikki kansainvälisen suojelun kannalta olennaiset selvitykset. Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmä toimii yhdenmukaisesti ja laadukkaasti, ja edistää varhaista kotoutumista.
  • — Maahanmuuttovirasto on maahanmuuton asiantuntija julkisessa keskustelussa ja viestii luotettavasti ja ajantasaisesti viraston tehtävistä. Asiakaspalvelu on nopeaa ja läpinäkyvää ja on osa laadukasta päätöksentekoprosessia.
  • — Maahanmuuttovirasto tuottaa ajantasaista maahanmuuton tilannekuvaa ja vastaa ennakoivasti toimintaympäristön muutoksiin.

Maahanmuuttoviraston toiminnalliset tulostavoitteet

Tunnusluvut ja mittarit 2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Indeksi seuraavien keskeisten tulostavoitteiden osalta - 3 4
Tuottavuus (pts/htv, oleskelulupa, EU-rek, kansalaisuus, maastapoistamiset) 314 350 375
Käsittelyajat (kokonaiskäsittelyaika ka)      
Turvapaikkahakemus, vrk 310 250 180
Kansalaisuushakemus, vrk 350 270 200
Opiskelija 1. lupa, vrk 18 20 16
Perhe 1. lupa, vrk 106 100 80
Työ 1. lupa, vrk 59 35 25
Automaatioaste 32 40 50
Asiakastyytyväisyys 3,6 3,6 3,8
Vaikuttavuus      
Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa, laintulkinta- ja menettelyvirheet (%) 98,8 97 97
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa oleskelulupapäätöksestä laskien keskimäärin enintään (vrk) 73 70 60
Maahanmuuttovirastossa ratkaistut/vireille tulleet (%) 93 96 100
Sähköisesti vireytettyjen asioiden osuus (%) 84 87 90
Vastaanoton tunnuslukuja      
Vastaanottokeskusten käyttöaste keskimäärin (%) 69 80 75
Vastaanottokeskusten paikkaluku vuoden lopussa 3 335 18 700 17 300
Vastaanottokeskusten lukumäärä 27 95 85
Vastaanottojärjestelmässä asiakkaita keskimäärin 5 492 43 000 40 000
Vastaanottokeskuksiin majoitettuja keskimäärin 2 676 15 050 14 000
Säilöön otetut ulkomaalaiset keskimäärin 30 50 60
Yksityismajoituksessa keskimäärin 2 878 27 950 26 000

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 64 833 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 3 800 000 euroa maailmanluokan automaatiota hyödyntävä digitaalinen infrastruktuuri osaajien maahanmuuton tueksi -investointikokonaisuuteen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä. Työvoiman maahanmuuton ohjauksesta ja kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sisäministeriön kanssa.

Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Maahanmuuttoviraston organisaatioon kuuluvat myös Helsingin, Oulun ja Joutsenon vastaanottokeskukset. Helsingin ja Joutsenon keskusten yhteydessä toimivat ulkomaalaisten säilöönottoyksiköt. Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä toimii lisäksi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Virasto vastaa valtion vastaanottokeskuksissa majoittuneiden turvapaikanhakijoiden vastaanoton, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköiden ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän käytännön toiminnasta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta.

Momentin määrärahasta 3 800 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. Maailmanluokan automaatiota hyödyntävä digitaalinen infrastruktuuri osaajien maahanmuuton tueksi -investointikokonaisuus edistää elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta työllisyys- ja työmarkkinat (RRF pilari3).

Toimintamenojen kohdentuminen (1 000 euroa)1)

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Henkilöstömenot 54 453 62 715 66 286
Toimitilamenot 11 546 13 802 10 030
ICT-menot 10 657 19 552 8 916
Muut menot 9 770 14 952 26 747
Tulot -32 775 -29 673 -31 554
Yhteensä 53 651 81 348 80 425

1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön.

Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt

2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Tuotokset      
Ratkaistut asiat 155 149 170 346 174 328
Panokset      
Toimintamenot (1 000 euroa) Maahanmuuttovirasto ml. valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt 53 651 65 367 64 833
Henkilötyövuodet      
Maahanmuuttovirasto ml. valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt 1 010 1 142 1 142
Tehokkuus      
Toiminnallinen tuloksellisuus      
— oleskelulupa, EU-rek, kansalaisuus, maastapoistamiset/htv 314 350 375
— turvapaikkapäätökset / htv 22 23 23
— kansalaisuushakemuspäätökset / htv 246 249 269
— taloudellisuus (nettomenot euroa/päätös) 454 450 450
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 73 75 78

Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2021—2023

  2021 toteutuma
Vireille
tulevat
Ratkaistut 2022
ennuste
Vireille
tulevat
Ratkaistut 2023
tavoite
Vireille
tulevat
Ratkaistut
             
Oleskelulupa-asiat yhteensä, joista keskeisimmät 122 400 118 154 122 251 128 679 151 155 131 155
— työperusteiset1) oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) 28 197 27 842 28 163 30 322 34 821 30 905
— opiskelijoiden oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) 9 923 9 479 9 911 10 323 12 254 10 522
— perhesideperusteiset oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) 26 168 23 880 26 136 26 007 32 316 26 508
— muut asiat2) 58 112 56 953 58 041 62 027 71 764 63 220
Turvapaikkahakemukset 2 545 4 086 7 100 5 112 6 000 4 920
Tilapäinen suojelu - - 60 000 60 000 - -
Muu kansainvälinen suojelu 2 343 2 300 2 373 1 670 2 372 1 929
Maasta poistaminen 4 143 5 256 4 143 5 839 4 143 5 897
Kansalaisuusasiat 17 761 10 024 15 769 13 716 15 819 14 792
Passit ja matkustusasiakirjat 16 057 15 329 25 926 15 329 25 926 15 636
Yhteensä 165 249 155 149 237 562 230 345 205 415 174 329

1) Mm. elinkeinon harjoittaminen, osaratkaisua edellyttävä työnteko, tieteellinen tutkimus, harjoittelija, urheilu ja valmentaminen, erityisasiantuntija, muu työnteko, kausityö, start up-yrittäjä.

2) Mm. EU-oleskeluoikeus, ihmiskaupan uhreille myönnettävä harkinta-aika, oleskelutodistukset ja -ilmoitukset, pysyvät oleskeluluvat, voimassa olevaa lupaa koskevat asiat.

Käsittelylle asetetussa tavoiteajassa ratkaistut hakemukset

  2021
Tavoite
(vrk)
2021
Ratkaistu
tavoiteajassa
(%)
2022
Tavoite
(vrk)
2022
Ratkaistu
tavoiteajassa
(%)
2023
Tavoite
(vrk)
2023
Ratkaistu
tavoiteajassa (%)
             
— 1. työntekijän oleskelulupa, (sis. TE-toimiston osapäätöksen) 901) 79 601) 100 30 100
josta käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa 45 80 30 100 15 100
— 1. opiskelijan oleskelulupa 90 99 60 100 30 100
Kansainvälinen suojelu1) 1801) 40 1801) 100 1801) 100
Kansalaisuus 365 54 365 100 365 100

1) Lakisääteinen

Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto ml. valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Henkilötyövuodet 1 010 1 142 1 142
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 8,1 7,1 7,1
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,6 3,6 3,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 86 426 95 040 96 437
Bruttotulot 32 775 29 673 31 554
Nettomenot 53 651 65 367 64 883
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 943    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 28 114    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
ennuste
2023
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 27 397 27 368 27 637
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 14 003 14 700 15 000
— osuus yhteiskustannuksista 23 579 22 000 20 500
Kustannukset yhteensä 37 582 36 700 35 500
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -10 185 -9 332 -7 863
Kustannusvastaavuus, % 73 75 78

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU tietojärjestelmien yhteentoimivuus (interoperability -hanke, IO) ml. SIS recast 2 645
Helsingin säilöönottoyksikön korvaava yksikkö 3 110
Henkilöstöresurssit -1 750
Henkilötunnusten uudistaminen (HETU-hanke) 300
Maailmanluokan automaatiota hyödyntävä digitaalinen infrastruktuuri osaajien maahanmuuton tueksi (RRF pilari3) -4 035
Muukalaispassien ja matkustusasiakirjojen siirtäminen UMA-järjestelmään -hanke, kertaerän poistuminen -210
Pakolaiskiintiö 850 henkilön tasoon -611
Pikakaistan toimeenpano, kertaerän poistuminen -1 000
Pääkaupunkiseudun säilöhankkeen siirtyminen -3 100
Pääkaupunkiseudun säilöhankkeen siirtyminen, erotus -10
Rajanylitystietojärjestelmän (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset 1 009
Siirto momentille 26.30.03 -250
Toiminnan turvaaminen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen, kertaerän poistuminen -2 000
Työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten ruuhkan purku sekä automaatiokehitys, kertaerän poistuminen -2 250
Ukrainasta pakenevien vaikutukset Migrin resursseihin (maahanmuuttokokonaisuus) 6 142
UMA-järjestelmän pien- ja jatkokehitys 1 000
JTS-miljardin tuottavuussäästö -168
Matkustussäästö -117
Palkkausten tarkistukset 800
Toimistotilasäästö -39
Yhteensä -534

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 64 833 000
2022 II lisätalousarvio 9 394 000
2022 talousarvio 65 367 000
2021 tilinpäätös 70 822 000

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 462 444 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja EU:n rahoittamiin hankkeisiin koskien EU:n sisäisiä siirtoja sekä vastaanottojärjestelmän kapasiteetin lisäämistä

5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin

6) perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

8) erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi ulkomaalaislain (301/2004) 93 §:n mukaisesti Suomeen otettavien henkilöiden vastaanottopalveluiden järjestämisestä sekä näiden henkilöiden majoittamista varten vuokrattavista lisätiloista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen

9) tilapäisen suojelun direktiivin 2001/55/EY perusteella suoritettavien (tilapäistä suojelua saavien) siirtojen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Määräraha budjetoidaan ennakkomaksujen ja niiden tasausten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Vuoden 2023 pakolaiskiintiö on 850 henkilöä.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain (746/2011) 13 §:n nojalla. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kuitenkin siten, että sopimuksista voidaan irrottautua nopeasti ja joustavasti.

Majoituskapasiteetti pyritään mitoittamaan siten, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään parantamaan entisestään kustannustehokkuutta mm. majoitusvuorokauden hinnassa.

Vastaanottolain 6 §:ssä säädetään erityistarpeiden huomioon ottamisesta hakemuksen käsittelyn ajan ja lisäksi vastaanottolain 19 §:ssä täydentävästä vastaanottorahasta kattamaan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia tarpeellisiksi harkittuja menoja.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkinnassa ja turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Ulkomaalaislain 6 b §:ssä säädetään oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Turvapaikanhakijoille ja perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään muun muassa, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat järjestetään ostopalveluna. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Vastaanotto- ja säilöönottoyksiköiden kustannukset1) / euroa / vuosi

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Vastaanoton kokonaiskustannukset2) 91 930 363 632 051 000 584 635 000
— turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskimääräiset kokonaiskustannukset/ hlö/vrk (ilman alv) 45 44 44
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö/vrk (ilman alv) 52 54 54
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö/vrk (ilman alv) 225 300 300
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö/vrk (ilman alv) 72 180 180
— säilöön otetun kustannus / hlö/vrk 528 340 340
— yksityismajoituksen kustannus / hlö/vrk (ilman alv) 17 16 16

1) Vastaanoton asiakasmenot (mom. 26.40.01 ja 26.40.21), vastaanoton ostopalvelut (mom. 26.40.01 ja 26.40.21), valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt (mom. 26.40.01), vastaanottoraha (mom. 26.40.63).

2) Muut paitsi vastaanoton kokonaiskustannukset on laskettu ilman tilapäisen suojelun piirissä olevia.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vastaanoton asiakasmenot yhteensä 456 412 000
Lasten edustaminen 112 000
Muut maahantuloon liittyvät menot 2 626 000
Ihmiskaupan uhrien auttamispalvelut 1 609 000
Kiintiöpakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 1 685 000
Yhteensä 462 444 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvioidun turvapaikanhakijamäärän mukainen mitoitus -7 602
Pakolaiskiintiö, kertaerän poistuminen -1 235
Ukrainasta pakenevien vastaanottomenot (maahanmuuttokokonaisuus) 399 190
Yhteensä 390 353

Momentin määrärahalaji on muutettu.


2023 talousarvio 462 444 000
2022 II lisätalousarvio 400 216 000
2022 talousarvio 72 091 000
2021 tilinpäätös 83 935 000

22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 318 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen

3) vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

4) vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

5) vapaaehtoisen paluun ohjaukseen, suunnitteluun ja neuvontaan enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Vapaaehtoisesta paluusta säädetään ulkomaalaislain 147 a §:ssä. Lain kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 31 §:n nojalla vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle, korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Tilapäistä suojelua saava tai ihmiskaupan uhri voi olla myös unionin kansalainen tai tähän rinnastettava.

Vapaaehtoisen paluun järjestäminen toteutetaan ostopalveluna.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Matka- ja muut avustukset 1 188
Ostopalvelut 1 130
Yhteensä 2 318

2023 talousarvio 2 318 000
2022 talousarvio 2 318 000
2021 tilinpäätös 2 570 000

63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 108 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n, säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n ja erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi ulkomaalaislain (301/2004) 93 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vastaanottoraha 102 448 00
Täydentävä vastaanottoraha (ml. toimeentulotuki) 6 500 000
Yhteensä 108 948 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maahanmuutto-oletusten tarkistus -800
Ukrainasta pakenevien vastaanottomenot (maahanmuuttokokonaisuus) 88 320
Yhteensä 87 520

2023 talousarvio 108 948 000
2022 II lisätalousarvio 95 157 000
2022 talousarvio 21 428 000
2021 tilinpäätös 15 590 955