Talousarvioesitys 2022
20. Liikenteen ja viestinnän palvelut
Selvitysosa:Liikenteen ja viestinnän viranomaispalveluilla turvataan liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä luodaan edellytyksiä liikennejärjestelmän ja siihen liittyvien palvelujen innovatiiviseen kehittämiseen. Viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödynnetään merkittävässä osassa yhteiskunnan palveluiden tuottamisessa ja kulutuksessa. Digitalisaatiokehityksen myötä luodaan uusia liikenteen ja viestinnän palveluja, joille viestintäverkot luovat edellytykset.
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 89 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen omistajalle tai aluksella varustamotoimintaa harjoittavalle työnantajalle.
Selvitysosa:Kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen omistajalle tai aluksella varustamotoimintaa harjoittavalle työnantajalle maksettava tuki vastaa ennakonpidätyksenalaista merityötuloa saaneiden yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisten merenkulkijoiden osalta merenkulkijan kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta saamasta merityötulosta toimitettujen ennakonpidätysten sekä työnantajan merimieseläkevakuutusmaksun ja tapaturmavakuutusmaksun määrää. Muiden rajoitetusti verovelvollisten eli lähdeverotuksessa olevien merenkulkijoiden osalta tuki vastaa merenkulkijan alukselta saamasta palkkatulosta toimitetun lähdeveron ja työnantajan maksaman sairausvakuutusmaksun määrää
Vuonna 2022 tukea maksetaan 1.7.2021—30.6.2022 välisenä aikana syntyneistä kustannuksista. Matkustaja-aluksilla, jotka saavat kuljettaa enemmän kuin 120 matkustajaa, tuki vastaa verohallinnolle maksettujen työnantajasuoritusten osalta ennakonpidätysten, työnantajan sairausvakuutusmaksujen sekä lähdeveron määrää ajalta 1.11.2021—31.10.2022.
Vuonna 2020 tukea maksettiin 74,3 milj. euroa. Kauppa-alusluettelossa arvioidaan vuonna 2022 olevan 116 tuen piiriin kuuluvaa alusta, joista 100 on lastialuksia ja 16 matkustaja-aluksia. Luetteloon merkittyjen alusten bruttovetoisuuden arvioidaan olevan yhteensä noin 1 500 000 tonnia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 1 000 |
| Yhteensä | 1 000 |
| 2022 talousarvio | 89 000 000 |
| 2021 talousarvio | 88 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 74 371 138 |
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määräraha on varattu viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämiseen (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä määräaikaista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Aiempina vuosina budjetoituja määrärahoja saa käyttää:
1) laajakaistarakentamisen tuesta annetussa laissa (1262/2020) tarkoitetun Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen
2) laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.
Liikenne- ja viestintävirasto saa käyttää aiempien vuosien talousarvioissa myönnettyjä valtuuksia uuden lain mukaisiin sopimuksiin siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.
Selvitysosa:Määräraha aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. Neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa ja päätös on tullut voimaan 1.6.2021.
Määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta kehittää viestintäyhteyksien laatua ja saatavuutta Suomessa myös niillä alueilla, joille edistykselliset viestintäyhteydet eivät kaupallisesti rakennu sekä koordinoida laajakaistarahoitusten yhteensovittamista ja tiedottaa laajakaistasta aktiivisesti. Tavoite liittyy laajempaan tavoitteeseen viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämisestä, jolla pyritään turvaamaan nopeiden ja laadukkaiden viestintäyhteyksien saatavuus kaikille suomalaisille.
Määrärahalla täydennetään kansallista laajakaistatukiohjelmaa osoittaen julkista tukea laajakaistalain nojalla viestintäinfrastruktuurin rakentamiseen sekä osoitetaan rahaa kansallisen laajakaistatoimiston väliaikaisen koordinaattorin toimeen, jonka tehtävänä on suunnitella niin kansallisten kuin EU:n laajakaistarahoitusten yhteensovittamista ja aktiivisesti tiedottamalla lisätä tietoutta yhteyksien rakentamisesta ja hyödyistä.
Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki voi olla enintään 100 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset | 4 251 | 2 500 | 6 751 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Laajakaistaohjelman jatkaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -5 000 |
| Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden parantaminen (RRF pilari2) | 15 000 |
| Yhteensä | 10 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 15 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 50 000 |
| 2021 talousarvio | 5 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 10 605 000 |
51. Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 20 241 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleiseen tieliikenteen turvallisuustoimintaan sekä kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja turvallisuustutkimukseen tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1207/2016) mukaisesti
2) vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annettavan lain mukaisen avustuksen maksamiseen
3) valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin
4) Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan kohtien 1) ja 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahasta on varattu 1 500 000 euroa Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittäminen -hankkeelle (RRF pilari3) ja 2 500 000 euroa hankinta- ja konversiotukeen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittämiseen varattua määrärahaa saa käyttää enintään yhtä määräaikaista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Hankinta- ja konversiotuki | 6 000 000 |
| Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemi | 1 500 000 |
| Tieliikenteen turvallisuustoiminta | 8 100 000 |
| Rautatieliikenteen ammattikoulutus | 841 000 |
| Saimaan alueen luotsauksen hintatuki | 3 800 000 |
| Yhteensä | 20 241 000 |
|---|
Selvitysosa:Määrärahasta 4 000 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista.
Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittäminen liittyy elpymis- ja palautumissuunnitelman sisältämään investointikokonaisuuteen Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat (RRF pilari3). Määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tuottavuuden kasvun tavoitetta. Investointikokonaisuuden tavoitteena on muun muassa luoda Suomeen useita yritysvetoisia kasvuekosysteemejä, joiden kohteena ovat kansainväliset kasvumarkkinat. Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemiä kehitetään myöntämällä toimialan yrityksille tukea sähköisen raskaan liikenteen hankkeisiin siten, että yrityksiltä edellytetään myös omarahoitusosuutta. Toimenpiteelle ei ole määritelty tavoitteita vihreästä tai digitaalisesta siirtymästä.
Määrärahan lisäyksen ja momentin perustelujen täydentämisen johdosta käyttösuunnitelmaan on lisätty uusi kohta Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittäminen.
Hankintatuki liittyy elpymis- ja palautumissuunnitelman investointikokonaisuuteen koronakriisistä kärsineet alat ja kansainvälisen kasvun kärjet (RRF pilari3). Toimenpiteellä edistetään siirtymää vaihtoehtoisiin, vähähiilisiä polttoaineita käyttäviin ajoneuvoihin ja tuodaan energiatehokkuushyötyjä liikenteeseen tukemalla vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa ja yleistymistä sekä niiden osuuden kasvua autokannassa. Liikenne- ja viestintävirasto myöntää tuet hakemuksesta. Toimenpide liittyy EU:n elpymisvälineen Suomen suunnitelman pilariin 3.
Tieliikenteen turvallisuustoiminnan määrärahalla edistetään tieliikenteen turvallisuutta koskevien liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Määräraha perustuu vakuutusyhtiöiltä kerättävään liikenneturvallisuusmaksuun, joka tuloutetaan momentille 11.19.05.
Hallitusohjelman mukaan kotimaan tieliikenteen päästöt tulee saada puolitettua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on kuvattu toimenpiteet, joilla tavoitteeseen päästään.
Rautatiealan koulutuksen määräraha on tarkoitettu rautatiealan toimijoista riippumattomalle ja laaja-alaista rautatiealan ammatillista koulutusta eri tehtäviin tarjoavalle oppilaitokselle tai osakeyhtiölle.
Luotsauslain mukaan Saimaan kanavalla ja Saimaan vesistöalueella peritään alennettuun yksikköhintaan perustuvaa luotsausmaksua. Alennettu yksikköhinta on enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta yksikköhinnasta. Tämän johdosta liiketaloudellisesti kannattamatonta Saimaan alueen lakisääteistä luotsausta varten on tarkoitus maksaa momentin mukaista hintatukea luotsauspalveluja tuottavalle yhtiölle. Luotsausmatkat ovat Saimaan alueella huomattavasti pidemmät kuin meriliikenteessä. Yleisen luotsausmaksun ja Saimaan luotsausmaksun välistä erotusta korvataan siten, että se on enintään Saimaan alueen (ml. kanava) alijäämän suuruinen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hankinta- ja konversiotuki (RRF pilari3) | 2 500 |
| Konversiotuki | -6 000 |
| Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittäminen (RRF pilari3) | 1 500 |
| Sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatuki (fossiilittoman liikenteen tiekartta) | 1 500 |
| Sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki (fossiilittoman liikenteen tiekartta) | 2 000 |
| Yhteensä | 1 500 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 20 241 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 26 650 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 23 150 000 |
| 2021 talousarvio | 18 741 000 |
| 2020 tilinpäätös | 61 041 000 |
54. Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 20 386 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä selvityksiin ja tiedottamiseen
2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen
3) yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen
4) aikaisempina vuosina myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein.
Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan vuonna 2022 viisivuotinen kokonaispalvelusopimus sekä jatkamaan kolmea sopimusta saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta enintään 7 500 000 euron kokonaiskustannusten määrästä.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakituisella väestöllä on käytettävissä kuljetuspalvelut.
Yhteysalusliikenne on Liikenne- ja viestintäviraston vastuulla olevaa liikennettä ja se kattaa lähes kaikki Saaristomeren ja Suomenlahden vakituisesti asutut saaret, joihin ei ole tieyhteyttä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hankkii yhteysalusliikennepalvelut kilpailuttamalla. Yhteysalusliikenteen matkustajamäärän vuonna 2022 arvioidaan olevan n. 230 000. Kokonaispalvelusopimuksista aiheutuvat menot matkustajaa kohden ovat noin 75 euroa/matka ja yhteysalusreittien varrella olevaa vakinaista asukasta kohden n. 30 000 euroa vuodessa.
Avustuksilla pyritään säilyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten saaristoalueiden asukkaille, joilla ei ole käytettävissä kiinteää tieyhteyttä tai varsinaista yhteysalusliikennettä. Avustus kohdistuu lähinnä Suomenlahden sekä Turunmaan saariston henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on voimassa oleva sopimus liikennepalveluiden tuottamisesta Rymättylän yhteysalusreittialueella vuosina 2020—2023 sekä Hiittisten ja Kotka—Pyhtään reittialueilla vuosina 2014—2023. Uuden sopimuksen hankinta Rymättylän reittialueelle toteutetaan vuoden 2022 aikana. Hiittisten ja Kotka—Pyhtään alueiden sopimusten uusimiseen on vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetty valtuus ajalle 1.5.2024—30.4.2029. Nykyisiä sopimuksia on jatkettava ajalle 1.1.—30.4.2024.
Uusilla valtuuksilla turvataan yhteysalusliikennepalvelujen ostaminen kokonaispalveluna, jossa palveluntuottaja vastaa reiteillä liikennöivien alusten hankinnasta ja ylläpidosta. Sopimusten mukainen kokonaispalvelu Rymättylän reitillä koskisi ajanjaksoja 1.1.2024—30.4.2024 ja 1.5.2024—30.4.2029 sekä Kotka—Pyhtään ja Hiittisten yhteysalusreiteillä ajanjaksoa 1.1.2024—30.4.2024. Yhteysalusliikennepalvelusta arvioidaan aiheutuvan menoja noin 5 000 000 euroa vuodessa vuosina 2024—2029. Tarvittavan valtuuden suuruus perustuu nykyisten sopimusten hintatasoon sekä pääosin nykyiseen toimintamalliin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Yhteysalusliikenteen laiturien korjaukset | 1 250 |
| Yhteensä | 1 250 |
| 2022 talousarvio | 20 386 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 19 136 000 |
| 2020 tilinpäätös | 19 136 000 |
55. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 105 724 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
6) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
7) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
8) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen osoitettaviin menoihin.
Valtio korvaa alueellisia ostoja pääsääntöisesti suoraan liikenteenharjoittajille. Kunnat maksavat osuutensa kustannuksista. Bruttomallilla järjestettävän liikenteen osalta valtio saa lipputulot, jotka budjetoidaan valtion talousarvion tuloihin. Näiden tulojen lisäksi budjetoidaan myös valtakunnalliseen lippu- ja maksujärjestelmään liittyviä muita tuloja. Vuoden 2022 osalta momentin mitoituksessa on otettu huomioon 1 500 000 euroa lipputuloina, jotka on budjetoitu tuloarviona momentille 12.31.10.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Junaliikenteen ostot | 30 170 |
| Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot ja kehittäminen | 32 329 |
| Suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 12 250 |
| Ilmastoperusteiset toimenpiteet | 20 000 |
| Keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 8 625 |
| Lentoliikenteen ostot | 1 000 |
| Kehittämishankkeet | 750 |
| Liikkumisen ohjaus | 600 |
| Yhteensä | 105 724 |
|---|
Valtakunnallisen henkilöjunaliikenteen palvelutason turvaamiseksi, laadun ja määrän kehittämiseksi sekä sopimuskonstruktion uudistamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt VR-Yhtymä Oy:n kanssa sopimuksen junaliikenteen hankinnasta vuosille 2022—2030. Sopimuksen arvo yhdeksänvuotisella sopimuskaudella on 289 530 000 euroa. Valtuuden käytöstä aiheutuva määrärahatarve/vuosi on 32,17 milj. euroa (sisältäen osuuden ilmastoperusteisten toimenpiteiden rahoituksesta).
Henkilöjunaliikenteen hankinnan tavoitteena on ylläpitää junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti ja siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Ostoilla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin pelkät suorat lipputulot antaisivat mahdollisuuden.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista julkista henkilöliikennettä. Lisäksi ne hankkivat alueensa liikennettä kilpailutetuilla sopimuksilla, joiden rahoitukseen kunnat voivat osallistua. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteista säädetään liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Lisäksi rahoitusta käytetään lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin.
Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat liikenteen suunnittelu ja henkilökuljetusten koordinoinnin edistäminen ja kehittäminen.
Valtio avustaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen liikennepalveluja MAL-sopimuksissa sovittujen liikenteen palvelujen kehittämistoimien osalta. Lisäksi valtio rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen julkisen henkilöliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa.
Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Määrärahalla edistetään joukkoliikenteen myönteisiä ilmastovaikutuksia.
Ilmastoperusteisen tuen 20 milj. euron määrärahasta on kohdennettu 2 milj. euroa junaliikenteen ostoihin. Lisäksi määrärahaa käytetään MAL-sopimusten mukaisiin ilmastoperustaisiin joukkoliikenneavustuksiin sekä muihin ilmastoperustaisiin toimenpiteisiin.
Valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen liikennepalveluja Jyväskylän, Kuopion ja Lahden MAL-sopimuksissa sovittujen liikenteen palvelujen kehittämistoimien osalta ja muita keskisuuria kaupunkiseutuja edellyttäen, että ne ovat laatineet aiesopimuksen liikenteen palvelujen kehittämisestä. Valtio avustaa keskisuuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Säännöllisen lentoliikenteen ostoilla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten yhteysvälien rahoittamiseen. Vuonna 2019 Helsingin ja Savonlinnan välisessä ostoliikenteessä matkusti noin 10 500 matkustajaa. Helsinki—Savonlinna -reitin säännöllisen lentoliikenteen sopimus oli voimassa 8.1.2018—18.12.2020, mutta 3.4.2020 allekirjoitetun sopimusmuutoksen perusteella ja koronaviruksen (covid-19) aiheuttaman pandemian johdosta liikenne keskeytettiin toistaiseksi. Pandemian vuoksi vuoden 2020 matkustajamäärät olivat vähäiset. Uuden Helsinki—Savonlinna lentoliikenneyhteyden hankinnan valmistelu vuosille 2021—2024 on käynnissä.
Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään edistämään julkisen henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeiden valtion avustuksen edellytyksenä on, että valtionavustuksen saajat osallistuvat vähintään yhtä suurella panostuksella kustannuksiin ja että kehittämishankkeiden tulokset palvelevat myös valtakunnallisia kehittämistavoitteita.
Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan julkisen henkilöliikenteen ohella myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina on muun muassa informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 34 milj. euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 72 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet | -5 500 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -11 500 |
| Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen avustus (fossiilittoman liikenteen tiekartta) | 3 000 |
| Yhteensä | -14 000 |
| 2022 talousarvio | 105 724 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 33 800 000 |
| 2021 talousarvio | 119 724 000 |
| 2020 tilinpäätös | 319 474 000 |
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 556 868 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.
Selvitysosa:Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n mukaan rahastolle suoritetaan korvaus valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 §:n mukaan rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen vuosittain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä. Varoja voidaan käyttää myös Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun ennakkoarvioinnin laatimisesta aiheutuvien palkkioiden maksamiseen ja rahaston hallinnoimiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.
Rahastoon tehtävä siirto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi rahoitetaan yleisradioverolla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Indeksitarkistus | 13 582 |
| Yhteensä | 13 582 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 556 868 000 |
| 2021 talousarvio | 543 286 000 |
| 2020 tilinpäätös | 532 112 000 |