Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Koronaviruksen aiheuttama kriisi on kasvattanut julkisen talouden alijäämiä merkittävästi kaikkialla. Sen taustalla ovat muun muassa viruksen leviämisen vuoksi vaimentunut taloudellinen toimeliaisuus ja kriisiin reagointi. Kriisiin on reagoitu esimerkiksi voimakkailla toimilla ihmisten ja yritysten tukemiseksi, taloustilanteen edellyttämällä merkittävällä finanssipoliittisella elvytyksellä sekä turvaamalla terveydenhuollon ja viranomaisten toimintakyky. Ihmisten vastuullisen toiminnan ja harjoitetun politiikan seurauksena kriisistä syntyneet taloudelliset ja sosiaaliset vauriot ovat Suomessa jääneet huomattavasti aiemmin ennakoitua pienemmiksi, ja bruttokansantuote supistui Suomessa vuonna 2020 huomattavasti kesällä 2020 ennakoitua vähemmän. Kriisin pitkäaikaisia vaikutuksia on kuitenkin vielä vaikea ennakoida ja viruksen leviämiseen liittyvä epävarmuus ja riskit ovat globaalisti yhä suuria.

Suomen julkinen velka kasvoi vuonna 2020 noin 10 prosenttiyksikköä noin 69 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euromaissa vastaava kasvu oli keskimäärin noin 14 prosenttiyksikköä ja julkinen velka oli keskimäärin noin 98 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomen ja muiden maiden velanhoitoa on helpottanut poikkeuksellisen matala korkotaso ja muu harjoitettu voimakas rahapoliittinen elvytys. Muun muassa siksi koronaviruspandemian aiheuttamaan kriisiin on ollut mahdollista reagoida sen edellyttämällä tavalla ml. voimakas finanssipoliittinen elvytys, kuten muissakin maissa on tehty. Suomen suhteellinen asema rahoituksen saatavuuden näkökulmasta ei ole heikentynyt.

Globalisoituneessa ja digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa neljä keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Ilmastonmuutoksen hillintä
  • — Väestön ikääntyminen vähentää talouden työpanosta ja lisää julkisia menoja
  • — Maailmantalouden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen talouden kasvuun
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Suomessa ilmastonmuutosta hillitään tavoittelemalla hiilineutraalia ja resurssiviisasta Suomea. Kulutukseen ja päästöihin voidaan vaikuttaa muun muassa verotuksen keinoin.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin. Uusien teknologioiden, digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia Suomen julkiselle taloudelle.

Koronakriisi lisäsi huomattavasti etätyöskentelyä julkisessa hallinnossa, mikä luo mahdollisuuksia vähentää virkamatkustamista. Etätyö, paikkariippumattomuus ja yhteiskäyttöiset tilat vähentävät julkisen hallinnon tilatarpeita tulevina vuosina. Valtion toimitilaverkkoa uudistetaan muun muassa alueellisen läsnäolon suunnitelmalla, valtion toimitilastrategiassa, kiinteistöstrategiassa sekä valtion palvelu- ja toimitila-verkkohankkeessa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Taloudellisesti kestävä julkinen talous
  • — Kestävyysvaje pienenee
  • — Valtionhallinnon nettorahoitusvarat/BKT-suhde nousee
  • — Julkisen talouden nimellinen alijäämä on alle 3 % suhteessa BKT:hen
  • — Verovaje on alhainen.
Sosiaalisesti kestävä talouskasvu
  • — Työllisyysaste nousee
  • — Tuloerot pienenevät.
Ekologisesti kestävä kasvu
  • — Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.
Valtionhallinto toimii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti
  • — Valtionhallinto toimii kansalaislähtöisesti
  • — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita.
Sukupuolten tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen siten, että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,6 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Vuosina 2020 ja 2021 voimaan astuneilla tai astuvilla seuraavilla uudistuksilla voidaan arvioida olevan sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia. Lastensuojelulain jälkihuollon laajentaminen koskee suurilta osin poikia, koska hallituksen esityksen mukaan poikien osuus jälkihuollon piirissä olevista on noin 89 %. Oppivelvollisuuden laajentaminen edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa pienentämällä erityisesti vailla toisen asteen tutkintoa jäävien nuorten miesten osuutta. Vanhuspalvelulain muutokset koskevat ympärivuorokautista hoitoa, jonka piirissä naisten osuus on miehiä suurempi, samoin asiaan liittyvä työllisyysvaikutus koskee suurilta osin naisia.

Valtion työskentelytapojen digitalisointi ja mahdollisuus monipaikkaisen työn tekemiseen tukevat esimerkiksi kotoa tehtävää työtä. Joustavat työn tekemisen muodot tukevat etenkin pienten lasten vanhempien työllistymistä vähentämällä tarvetta perhevapaisiin. Tämän arvioidaan vaikuttavan sukupuolten tasa-arvon kehittymiseen myönteisesti.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Valtiovarainministeriö edistää hallituksen toimintasuunnitelman mukaisesti sukupuolitietoista budjetointia.

Kestävä kehitys

Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraaliuden tavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Vaikka niitä voidaan kokonaisuutena pitää hiilineutraaliustavoitteiden mukaisina veroina, niihin voi sisältyä tavoitteen vastaisia yksittäisiä verotusrakenteita.

Progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotuksen tärkein tehtävä on turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus, joka mahdollistaa panostukset myös sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden edistämiseen.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukee kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tekee koulutukseen, sosiaaliturvaan, tulonjakoon, verotukseen ja ympäristöön liittyvää tutkimusta ja tukee siten päätöksentekijöiden mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista tehokkailla ja hyvin kohdistetuilla politiikkatoimilla.

Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle.

Valtion palveluiden ja työskentelytapojen digitalisoinnilla vähennetään ihmisten tarvetta matkustaa palveluiden ja työn vuoksi ja vähennetään toimitilatarpeita. Matkustamisen väheneminen ja vähäisemmät toimitilatarpeet pienentävät hiilijalanjälkeä. Lisäksi toiminnan digitalisointi vähentää tarvetta tulostamiselle ja paperin käytölle.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2021
varsinainen
talousarvio

2022
esitys
       
28.10.02 Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — sopimusvaltuus - 118,3
28.30.04 Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 20,0 32,0
28.92 EU ja kansainväliset järjestöt    
  — sopimusvaltuus 4 586,0 4 586,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2020—2022

    v. 2020
tilinpäätös
1000 €
v. 2021
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2022
esitys
1000 €
 
Muutos 2021—2022
    1000 € %
 
01. Hallinto 211 180 186 535 200 540 14 005 8
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 924 33 544 35 336 1 792 5
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) 845 345 345 0
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 3 306 3 306 3 306 0
25. Metallirahamenot (arviomääräraha) 1 403 890 4 400 3 510 394
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 146 332 134 000 153 773 19 773 15
(40.) Valtionavustus rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin Finavia Oyj:lle (siirtomääräraha 2 v) 3 000 -3 000 -100
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 1 000 0
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v) 23 370 10 450 2 380 -8 070 -77
(88.) Suomen Kaasuverkko Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) 0
10. Verotus ja tulli 675 043 662 690 648 665 -14 025 -2
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 426 600 432 688 404 604 -28 084 -6
02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 171 856 186 252 187 831 1 579 1
03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 12 245 17 750 28 030 10 280 58
63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 36 049 3 000 2 000 -1 000 -33
95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 18 656 15 000 18 200 3 200 21
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 9 637 8 000 8 000 0
20. Palvelut valtioyhteisölle 54 372 53 044 58 091 5 047 10
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 454 28 444 33 491 5 047 18
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) 996 600 600 0
03. Huoltovarmuuspankin palvelumaksu (arviomääräraha) 1 500 1 500 0
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 1 430 2 000 2 000 0
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 991 5 000 5 000 0
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 15 000 15 000 15 000 0
11. Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v) 500 500 500 0
88. Senaatti-konsernin liikelaitokset 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 115 928 112 776 120 195 7 419 7
01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 48 738 50 932 53 287 2 355 5
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 784 3 850 3 853 3 0
03. Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 56 206 50 994 55 055 4 061 8
04. Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha) 7 200 7 000 8 000 1 000 14
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 59 807 64 772 62 100 -2 672 -4
01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 59 585 64 552 61 782 -2 770 -4
03. Palvelurakenteiden ja valtion hallintorakenteiden kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 222 220 318 98 45
50. Eläkkeet ja korvaukset 5 142 297 5 206 483 5 339 026 132 543 3
15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 836 825 4 869 142 4 984 980 115 838 2
16. Ylimääräiset eläkkeet ja muut eläkemenot (arviomääräraha) 1 487 3 925 3 388 -537 -14
50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 35 078 37 540 38 740 1 200 3
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 250 513 275 546 290 143 14 597 5
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) 18 393 20 330 21 775 1 445 7
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 13 670 21 400 18 440 -2 960 -14
02. Erikseen budjetoidut henkilöstömenot (arviomääräraha) 4 2 500 2 500 0
10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 850 900 940 40 4
12. Osaamisen kehittäminen (arviomääräraha) 12 816 18 000 15 000 -3 000 -17
70. Valtionhallinnon kehittäminen 81 375 59 342 252 932 193 590 326
01. Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 40 200 8 700 14 700 6 000 69
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 10 500 8 600 11 600 3 000 35
05. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v) 1 900 175 300 173 400 9126
20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 10 172 27 662 42 540 14 878 54
(21.) Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) 1 000 0
(22.) Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v) 5 783 0
23. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (siirtomääräraha 3 v) 5 620 4 380 692 -3 688 -84
40. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 8 100 8 100 8 100 0
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 244 089 295 388 298 995 3 607 1
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 219 781 190 288 202 195 11 907 6
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 7 293 12 000 12 000 0
(32.) Erityinen avustus Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) 5 000 0
(33.) Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 12 015 10 000 -10 000 -100
34. Ahvenanmaan verotasoitus (arviomääräraha) 83 100 84 800 1 700 2
89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus 14 973 927 638 912 665 6095
30. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sekä Helsingin kaupungin eräiden tehtävien rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 14 973 47 146 32 173 215
31. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus (arviomääräraha) 880 492 880 492 0
90. Kuntien tukeminen 11 444 985 10 078 060 10 666 900 588 840 6
(20.) Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 000 0
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 8 649 950 7 697 660 7 984 500 286 840 4
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 34 10 400 20 400 10 000 96
32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v) 10 000 10 000 10 000 0
(34.) Valtionavustus sairaanhoitopiireille koronaviruspandemiasta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 400 000 0
35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha) 2 383 000 2 360 000 2 652 000 292 000 12
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 261 437 260 000 106 000 -154 000 -59
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 261 437 260 000 106 000 -154 000 -59
92. EU ja kansainväliset järjestöt 2 130 256 2 460 700 2 664 295 203 595 8
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 633 3 397 3 388 -9 0
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 3 000 2 500 1 800 -700 -28
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 12 599 12 950 13 237 287 2
(60.) Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 9 174 -9 174 -100
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 0 170 170 0
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 12 969 14 509 13 200 -1 309 -9
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 2 087 000 2 417 000 2 605 000 188 000 8
(87.) Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha) 11 056 0
95. Valtion takaus- ja takuusuoritukset (arviomääräraha) 1 000 27 500 26 500 2650
(99.) Elpymis- ja palautumistukivälineen menot 0
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 78 758 21 000 27 300 6 300 30
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 14 804 300 300 0
96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 12 000 2 000 2 000 0
97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 147 300 300 0
98. Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha) 51 807 18 400 24 700 6 300 34
(99.) Kehysvaraukset 0
Yhteensä 20 513 196 19 497 163 21 391 117 1 893 954 10
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 12 571 12 347 12 454