Talousarvioesitys 2022
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.
Selvitysosa:
Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin, että yhteiskunnan vakauden kannalta. Tämä korostuu covid-19-pandemian myötä, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä yhteiskuntaan kaikilla tasoilla.
Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.
Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.
Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.
Hallituksen tavoitteena on osallistava ja osaava Suomi, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Yhteiskunnan uudistaminen ja tasa-arvon lisääminen ovat mahdollista vain vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmän toimintakykyyn. Tähän liittyen hallitus on antanut kuusi lupausta, jotka lunastamalla on mahdollista saavuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.
Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Talouden vakauden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä.
Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (32 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (17 %) ja sairausvakuutus (13 %).
Sosiaali- ja terveysministeriön strategian Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi 2030 mukaisesti ministeriön tavoitteena on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan säädösvalmistelun, monipuolisen ohjauksen sekä poikkihallinnollisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.
Vaikuttavuustavoitteet 2020—2023:
Toimintakyky
- — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
- — Toiminta- ja työkyky on parantunut
- — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt
Toimeentulo
- — Sosiaaliturva kannustaa työhön
- — Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt
Palvelut
- — Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden
- — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
- — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2020—2023 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (756/2021) sekä lakia alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan vuonna 2022 erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen sekä sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa, tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjemassa, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelmassa sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanossa.
Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi-strategiset kokonaisuudet asettavat rungon sosiaali- ja terveysministeriön toiminnalle. Sitä täydentävät ja tukevat muut hallitusohjelman strategiset kokonaisuudet. Merkittävinä uudistuksina valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja sosiaaliturvan uudistus. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lapsiperheiden tukemiseksi hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia ja jatketaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian vaikuttavuustavoitteiden seurantaindikaattoreissa on huomioitu sukupuolen mukainen erittely.
Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon valmistelu- ja koordinaatiotyö siirtyi valtioneuvoston kanslialta sosiaali- ja terveysministeriölle vuodesta 2020 alkaen. Joka toinen vuosi jaettavaan palkintoon on varattu 500 000 euroa ja se jaetaan seuraavan kerran vuonna 2023. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon on varattu 3,0 milj. euron määräraha vuodelle 2022. Valtion rahoitukseen turvakotitoiminnan menoihin varataan 24,55 milj. euroa. THL:n toimintamenoissa on varattu 250 000 euroa väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemiseen, 150 000 euroa naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan toimikunnalle ja 200 000 euroa SERI-keskusten satelliittikeskusten perustamisen arviointiin. Poikkihallinnollisen lapsistrategian valmisteluun on varattu 2,0 milj. euroa. Tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelman toteutusta jatketaan 0,5 milj. euron määrärahalla.
Elokuussa 2022 voimaantulevalla perhevapaauudistuksella pyritään entistä tasa-arvoisempaan perhevapaiden käyttöön. Vanhempainpäivärahakausi pitenee nykyisestä noin 12,5 kuukaudesta noin 14,5 kuukauteen, äitiysraha korvataan raskausrahalla ja isyysraha poistuu kokonaan. Vanhempainpäivärahapäivät kiintiöidään siten, että molemmilla vanhemmilla on oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä ja halutessaan luovuttaa osan omista vanhempainpäivärahapäivistään puolisonsa käytettäväksi. Vanhempainvapaan voi käyttää haluamanaan ajankohtana siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
Perhe-eläkeuudistuksen tavoitteena on ajanmukaistaa lakisääteisten eläkejärjestelmien perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Lasten oikeutta työeläkelakien mukaiseen perhe-eläkkeeseen pidennetään kahdella vuodella siihen asti, kun lapsi täyttää 20 vuotta. Lisäksi lesken perhe-eläkeosuus maksetaan lapseneläkkeenä lapselle, jos leskeneläkkeen saajaa ei ole. Avopuolisoiden asemaa parannetaan työeläkelakien ja kansaneläkelain perhe-eläkkeessä antamalla avopuolisoille oikeus leskeneläkkeeseen tietyin edellytyksin. Lisäksi leskeneläkkeen kesto rajataan 10 vuoden määräajaksi tai kunnes nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Näitä tavoitteita edistetään ja ne huomioidaan tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelmassa sekä hallitusohjelman mukaisissa uudistuksissa.
Seurantaindikaattorit 2017—2022
2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
Toimintakyky | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet | ||||||
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta / 100 000 asukasta | ||||||
— Miehet | 8 740 | 8 572 | 8 395 | 8 2751) | 8 270 | 8 265 |
— Naiset | 4 375 | 4 299 | 4 237 | 4 2501) | 4 250 | 4 245 |
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20—64-vuotiaat | ||||||
— Miehet | 29,0 | 28,1 | 27,01) | 33,01) | 33,0 | 32,0 |
— Naiset | 27,4 | 27,0 | 26,01) | 32,01) | 32,0 | 31,0 |
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista | ||||||
— Pojat | 13,9 | 14,01) | 14,7 | 15,51) | 15,6 | 15,4 |
— Tytöt | 23,4 | 25,01) | 26,8 | 27,81) | 27,9 | 27,7 |
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20—64-vuotiaat | ||||||
— Miehet | 54,5 | 60,9 | 62,01) | 56,01) | 56,5 | 57,0 |
— Naiset | 60,5 | 66,1 | 67,01) | 57,01) | 57,5 | 58,0 |
Toiminta- ja työkyky on parantunut | ||||||
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, lkm | ||||||
— Kokoaikaiselle | 15 145 | 16 560 | 14 665 | 13 8301) | 13 800 | 13 650 |
— Osa-aikaiselle | 5 594 | 5 585 | 5 683 | 5 4301) | 5 430 | 5 420 |
— Alle 25-v. | 1 933 | 2 145 | 2 255 | 2 0401) | 2 030 | 2 020 |
Niiden osuus, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), 20—64-v. | ||||||
— Miehet | 26,2 | 24,5 | 24,5 | 26,01) | 26,0 | 25,5 |
— Naiset | 23,4 | 21,9 | 21,9 | 27,01) | 27,0 | 26,5 |
Itsestä huolehtimisesta vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet | ||||||
— Miehet | 12,3 | 10,5 | 10,5 | 10,01) | 10,0 | 10,5 |
— Naiset | 12,2 | 11,5 | 11,5 | 9,01) | 9,0 | 9,5 |
Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt | ||||||
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolleisuus / 100 000 asukasta | 42 | 42 | 401) | 401) | 41 | 41 |
Työpaikkatapaturmataajuus | 29,0 | 29,0 | 28,7 | 25,0 | 25,5 | 26,0 |
Vesiepidemioiden lkm | 1 | 2 | 4 | 2 | 2 | 3 |
Poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset | ||||||
— Yhteensä, lkm | 9 546 | 9 886 | 9 850 | 10 5501) | 10 550 | 10 000 |
— Uhrina mies, % | 29,8 | 30,9 | 30,0 | 23,01) | 23,0 | 25,0 |
— Uhrina nainen, % | 70,2 | 69,1 | 70,0 | 77,01) | 77,0 | 75,0 |
Toimeentulo | ||||||
Sosiaaliturva kannustaa työhön | ||||||
Työllisyysaste | ||||||
20—29-v. | 66,0 | 67,5 | 68,5 | 65,9 | 66,0 | 66,0 |
20—70-v. | 67,6 | 69,6 | 70,6 | 69,9 | 70,0 | 70,0 |
55—64-v. | 62,6 | 65,4 | 66,8 | 67,5 | 68,0 | 68,0 |
Pitkäaikaistyöttömät, %-työvoimasta | 4,0 | 2,9 | 2,4 | 2,9 | 3,0 | 3,0 |
Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle | 61,2 | 61,3 | 61,5 | 61,9 | 62,1 | 62,1 |
Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt | ||||||
Pienituloisten osuus, % | ||||||
— Koko väestö | 12,1 | 11,8 | 12,31) | 12,51) | 12,4 | 12,3 |
— Alle 18-v. | 11,1 | 10,5 | 10,61) | 10,71) | 10,6 | 10,6 |
— Palkansaajat | 1,7 | 1,5 | 1,91) | 1,91) | 1,9 | 1,8 |
— 65+ | 13,3 | 13,31) | 14,61) | 14,71) | 14,7 | 14,6 |
— Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä | 17,0 | 17,0 | 17,0 | 17,01) | 17,5 | 17,0 |
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25—64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä | ||||||
— Yhteensä | 2,8 | 2,9 | 2,7 | 2,81) | 2,9 | 2,9 |
— Tulottomat kotitaloudet, lkm | 41 377 | 39 158 | 38 474 | 39 0001) | 39 500 | 39 200 |
Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat, % ulkomaalaisten työvoimasta | ||||||
— Miehet | 19,0 | 19,01) | 19,01) | 22,01) | 22,0 | 21,5 |
— Naiset | 27,8 | 25,01) | 25,01) | 28,01) | 28,0 | 28,0 |
Palvelut | ||||||
Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden | ||||||
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä | 1,4 | 1,5 | 1,6 | 1,61) | 1,6 | 1,5 |
Lapsiperhepalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista | .. | 36,6 | 37,01) | 31,01) | 32,0 | 31,5 |
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17—24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä2) | ||||||
— Miehet | 9,4 | 9,21) | 9,21) | 9,01) | 8,5 | 8,0 |
— Naiset | 6,7 | 6,71) | 6,71) | 7,01) | 6,5 | 6,0 |
Osasairauspäivärahan saajat, % kaikista sairauspäivärahan saajista | ||||||
— Miehet | 4,2 | 4,4 | 4,9 | 4,91) | 5,0 | 4,9 |
— Naiset | 8,2 | 8,6 | 9,4 | 9,41) | 9,5 | 9,4 |
Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet | ||||||
— Miehet | 7,9 | 9,0 | 9,01) | 9,01) | 9,5 | 9,0 |
— Naiset | 10,7 | 11,6 | 12,01) | 10,01) | 10,5 | 10,0 |
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet | ||||||
— Miehet | 57,3 | 50,6 | 52,01) | 55,01) | 55,0 | 55,5 |
— Naiset | 54,9 | 51,6 | 53,01) | 58,01) | 58,0 | 58,5 |
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä | ||||||
— Miehet | 93,6 | 93,8 | 93,91) | 94,01) | 94,1 | 94,0 |
— Naiset | 89,5 | 89,7 | 89,81) | 90,01) | 90,0 | 90,1 |
Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin | ||||||
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä | ||||||
— Yhteensä | 55,0 | 55,9 | 59,2 | 55,43) | 57,23) | 57,5 |
— Miehet | 53,9 | 55,4 | 58,5 | 55,63) | 57,03) | 57,5 |
— Naiset | 55,8 | 56,2 | 59,7 | 55,23) | 56,03) | 56,5 |
Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista | ||||||
— Yhteensä | ..4) | 15,8 | 15,01) | 19,01) | 19,5 | 19,0 |
— Miehet | ..4) | 13,9 | 14,01) | 18,01) | 18,5 | 18,0 |
— Naiset | ..4) | 17,3 | 17,01) | 20,01) | 20,5 | 20,5 |
— Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12./10 000 asukasta | 2,4 | 3,2 | 5,1 | 12,93) | 12,73) | 12,5 |
— 1.10.—31.3. aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, % | 93,6 | 93,1 | 94,3 | 94,9 | 94,8 | 94,5 |
1) Arvio.
2) Suomen oppivelvollisuus laajenee ja uusi oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021. Oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen. Tästä syystä ”koulutuksen ulkopuolelle jääneitä” on tässä kohdin vaikea estimoida vuosien 2021 ja 2022 osalta.
3) Kiireettömän terveydenhuollon hoitoon pääsy vaikeutui merkittävästi koronaepidemian sekä Suomessa vallinneiden poikkeusolojen vuoksi. Koronavirusepidemian takia sairaanhoitopiirit joutuivat siirtämään kiireettömiä hoitoja, joka näkyy merkittävänä poikkeamana tilastoissa erityisesti vuosien 2020 ja 2021 kohdalla.
4) Ei dataa saatavilla.
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos/Sotkanet, Tilastokeskus, Kela, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2020—2022
v. 2020 tilinpäätös 1000 € |
v. 2021 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2022 esitys 1000 € |
Muutos 2021—2022 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 121 152 | 122 877 | 130 469 | 7 592 | 6 |
01. | Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 33 811 | 36 018 | 34 168 | -1 850 | -5 |
04. | Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 283 | 980 | 978 | -2 | 0 |
05. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 536 | 1 848 | 2 098 | 250 | 14 |
06. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 20 291 | 20 155 | 19 088 | -1 067 | -5 |
07. | Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | 8 532 | 8 714 | 8 755 | 41 | 0 |
08. | Vankiterveydenhuollon yksikön ulkopuoliset terveyspalvelut (arviomääräraha) | — | — | 1 700 | 1 700 | 0 |
25. | Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta (siirtomääräraha 3 v) | 22 400 | 30 400 | 36 600 | 6 200 | 20 |
29. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 19 754 | 19 500 | 20 729 | 1 229 | 6 |
66. | Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 14 545 | 5 262 | 6 353 | 1 091 | 21 |
02. | Valvonta | 76 743 | 82 367 | 82 416 | 49 | 0 |
03. | Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 14 278 | 14 794 | 16 952 | 2 158 | 15 |
05. | Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 12 797 | 14 272 | 14 738 | 466 | 3 |
06. | Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 6 011 | 5 351 | 4 744 | -607 | -11 |
07. | Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 26 267 | 27 909 | 27 941 | 32 | 0 |
08. | Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 200 | 3 200 | 2 200 | -1 000 | -31 |
09. | Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano (siirtomääräraha 3 v) | — | 5 000 | 4 000 | -1 000 | -20 |
20. | Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) | 12 190 | 11 841 | 11 841 | — | 0 |
03. | Tutkimus- ja kehittämistoiminta | 125 942 | 136 656 | 115 800 | -20 856 | -15 |
04. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 74 098 | 62 072 | 60 756 | -1 316 | -2 |
25. | Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v) | 7 000 | 6 500 | 1 500 | -5 000 | -77 |
31. | Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 10 000 | 24 000 | 20 000 | -4 000 | -17 |
50. | Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 24 442 | 29 042 | 28 042 | -1 000 | -3 |
63. | Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 10 402 | 7 042 | 5 502 | -1 540 | -22 |
(87.) | Rokotetutkimuksen yhtiöittäminen (siirtomääräraha 3 v) | — | 8 000 | — | -8 000 | -100 |
10. | Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut | 4 539 373 | 4 500 057 | 4 509 834 | 9 777 | 0 |
50. | Perhe-etuudet (arviomääräraha) | 1 595 351 | 1 596 500 | 1 593 000 | -3 500 | 0 |
53. | Sotilasavustus (arviomääräraha) | 16 100 | 16 500 | 17 000 | 500 | 3 |
54. | Asumistuki (arviomääräraha) | 1 582 400 | 1 580 400 | 1 638 300 | 57 900 | 4 |
56. | Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha) | 40 222 | 56 500 | 58 700 | 2 200 | 4 |
57. | Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) | 750 000 | 768 800 | 712 300 | -56 500 | -7 |
(58.) | Määräaikainen Covid-19 epidemiakorvaus (siirtomääräraha 2 v) | 60 000 | — | — | — | 0 |
60. | Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) | 495 300 | 481 357 | 490 534 | 9 177 | 2 |
20. | Työttömyysturva | 3 036 045 | 2 872 649 | 2 585 037 | -287 612 | -10 |
31. | Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) | 13 953 | 28 366 | 30 484 | 2 118 | 7 |
50. | Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) | 1 272 275 | 1 037 490 | 1 082 034 | 44 544 | 4 |
52. | Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha) | 1 747 176 | 1 802 990 | 1 468 679 | -334 311 | -19 |
55. | Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha) | 2 641 | 3 803 | 3 840 | 37 | 1 |
30. | Sairausvakuutus | 1 981 208 | 2 185 300 | 2 145 750 | -39 550 | -2 |
60. | Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 1 981 208 | 2 185 300 | 2 145 750 | -39 550 | -2 |
40. | Eläkkeet | 4 911 593 | 5 044 200 | 5 042 955 | -1 245 | 0 |
50. | Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) | 61 224 | 58 400 | 60 555 | 2 155 | 4 |
51. | Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 718 200 | 737 500 | 735 500 | -2 000 | 0 |
52. | Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 370 950 | 418 000 | 431 000 | 13 000 | 3 |
53. | Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) | 11 647 | 13 900 | 17 300 | 3 400 | 24 |
54. | Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) | 14 350 | 13 400 | 13 100 | -300 | -2 |
60. | Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 3 735 223 | 3 803 000 | 3 785 500 | -17 500 | 0 |
50. | Veteraanien tukeminen | 315 492 | 241 334 | 192 720 | -48 614 | -20 |
30. | Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) | 683 | 1 050 | 1 050 | — | 0 |
50. | Rintamalisät (arviomääräraha) | 11 605 | 9 900 | 7 700 | -2 200 | -22 |
51. | Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) | 55 075 | 48 600 | 43 648 | -4 952 | -10 |
52. | Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 25 000 | 16 000 | 20 000 | 4 000 | 25 |
53. | Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 2 500 | 2 080 | 1 690 | -390 | -19 |
54. | Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) | 20 | 16 | 24 | 8 | 50 |
55. | Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 2 500 | 1 260 | 400 | -860 | -68 |
56. | Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 38 000 | 30 400 | 23 000 | -7 400 | -24 |
57. | Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 8 | 8 | 8 | — | 0 |
58. | Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (arviomääräraha) | 180 100 | 132 020 | 95 200 | -36 820 | -28 |
60. | Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto | 517 869 | 2 014 497 | 541 682 | -1 472 815 | -73 |
30. | Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 2 150 | 350 | 350 | — | 0 |
31. | Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 1 600 | 2 800 | 2 800 | — | 0 |
32. | Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) | 25 000 | 25 000 | 25 000 | — | 0 |
33. | Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha) | 91 369 | 96 000 | 96 000 | — | 0 |
34. | Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) | 13 204 | 15 200 | 15 200 | — | 0 |
35. | Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v) | 6 400 | 65 800 | 65 800 | — | 0 |
36. | Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) | 480 | 562 | 562 | — | 0 |
37. | Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha) | 1 216 | 2 000 | 1 500 | -500 | -25 |
(38.) | Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 206 000 | 1 615 000 | — | -1 615 000 | -100 |
39. | Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 108 910 | 128 300 | 132 820 | 4 520 | 4 |
40. | Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) | 28 990 | 27 835 | 33 000 | 5 165 | 19 |
52. | Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) | 22 550 | 25 550 | 24 550 | -1 000 | -4 |
61. | Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 134 000 | 134 000 | 0 |
63. | Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) | 3 050 | 3 000 | 3 000 | — | 0 |
64. | Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 6 950 | 7 100 | 7 100 | — | 0 |
70. | Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen | 910 573 | 37 773 | 37 773 | — | 0 |
20. | Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 243 740 | 30 940 | 30 940 | — | 0 |
21. | Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) | 545 | 545 | 545 | — | 0 |
22. | Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) | 660 460 | 460 | 460 | — | 0 |
50. | Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 2 000 | 2 000 | 2 000 | — | 0 |
51. | Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 2 900 | 2 900 | 2 900 | — | 0 |
52. | Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (kiinteä määräraha) | 928 | 928 | 928 | — | 0 |
80. | Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta | 137 514 | 138 390 | 135 440 | -2 950 | -2 |
40. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) | 117 064 | 117 000 | 114 000 | -3 000 | -3 |
41. | Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 1 900 | 1 900 | 1 900 | — | 0 |
42. | Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 410 | 350 | 400 | 50 | 14 |
50. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v) | 18 140 | 19 140 | 19 140 | — | 0 |
90. | Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen | 380 770 | 362 440 | 332 710 | -29 730 | -8 |
50. | Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) | 380 770 | 362 440 | 332 710 | -29 730 | -8 |
Yhteensä | 17 054 274 | 17 738 540 | 15 852 586 | -1 885 954 | -11 |