Talousarvioesitys 2021
10. Poliisitoimi
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä.
Poliisihallitukselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Poliisi varmistaa laadukkaat palvelut valtakunnallisesti yhdenvertaisina kohdentamalla voimavarat toimintaympäristöä ja tehtäviä vastaavasti
- — Poliisi lisää turvallisuuden tunnetta ja kansalaisten luottamusta tuottamalla kiireelliset hälytyspalvelut luotettavasti ja vahvistamalla poliisin toiminnassa rikosten ennalta estämistä
- — Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, seksuaali- ja yhteiskunnalle haitallisimmat rikokset sekä niiden haitat vähenevät
- — Poliisin suorituskyky, turvallisuusviestintä sekä ennakoiva ja ajantasainen tilannekuva vastaavat toimintaympäristön vaatimuksia
- — Hyvinvoivan henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.
Keskeiset toimintaympäristömuutokset liittyvät kotimaiseen ja kansainväliseen turvallisuustilanteeseen sekä vuonna 2020 alkaneeseen koronapandemiaan ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuisesti, yhteiskunnallisesti ja poliisin toimialaan liittyen. Samaan aikaan toimintaympäristössä vaikuttavat edelleen aiemmat trendit: digitalisaation ja ICT:n sekä teknologian nopea kehittyminen sekä eriarvoistumisen vaikutukset erityisesti haavoittuviin ryhmiin. Lisäksi globaalin turvallisuusympäristön muutokset voivat olla nopeita. Tämä edellyttää varautumista, ennakointia ja riittävän suorituskyvyn varmistamista. Järjestäytynyt rikollisuus ja rikollisuuden kansainvälistyminen sekä virtuaalisten toimintaympäristöjen mahdollisuudet heijastuvat poliisin toimialaan edelleen moninaisesti. Toimintaa priorisoidaan taloudellisten resurssien puitteissa.
Suojelupoliisin tehtävänä on sisäministeriön ohjauksen mukaisesti hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä havaita, estää ja paljastaa sellaisia toimintoja, hankkeita ja rikoksia, jotka voivat uhata valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Sen tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavan toiminnan havaitsemiseksi ja estämiseksi.
Suojelupoliisille asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Siviilitiedustelu on järjestetty tehokkaasti
- — Kansallisen turvallisuuden uhat paljastetaan ja ennakoivan tiedustelutiedon merkitys päätöksenteon tukena kasvaa
- — Suorituskyky vastaa siviilitiedustelun tehtäviä ja turvallisuusympäristön vaatimuksia
- — Suojelupoliisin viestintä on vaikuttavaa ja luottamusta lisäävää sekä lisää kansalaisten, muiden viranomaisten ja päättäjien tietoisuutta kansallisen turvallisuuden teemoista.
| Tunnusluku/mittari | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
| Rikoslakirikosten määrä, enintään | 443 954 | 445 000 | 460 000 |
| Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)1) | 100,8 | 100,4 | 100,5 |
| Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)2) | 240,7 | 217,0 | 217,0 |
| Häiriöindeksin arvo, enintään3) | 88,0 | 86,0 | |
| Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—44) | - | 3,39 | - |
| Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—45) | - | 3,03 | - |
| Kansalaisten luottamus Suojelupoliisiin, %6) | 87 | 85 | 85 |
| Suojelupoliisin toiminnan onnistuminen, %7) | 80 | 80 | 80 |
1) Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne on verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999.
2) Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla.
3) Häiriöindeksissä painotetaan tiettyjen poliisille ilmoitettujen henkeen ja terveyteen sekä omaisuuteen kohdistuneiden rikosten ja tehtävien lukumäärät, jotka lasketaan yhteen. Näitä tiettyjä rikoksia ja tehtäviä on n. 40, Summa suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä korkeampi arvo on, sitä enemmän häiriöitä suhteutettuna asukaslukuun. Valtakunnallinen arvo 2014 = 100."
4) Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 = erittäin vähän, 2 = melko vähän, 3 = melko paljon, 4 = erittäin paljon. Lähde: Poliisibarometri. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu.
5) Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 = ei kovin vakava, 4 = ei lainkaan vakava. Lähde: Poliisibarometri
6) Lähde: Kantar TNS Oy
7) Lähde: Kantar TNS Oy
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 796 137 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle
2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
Selvitysosa:Poliisin tuloksellisella sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisellä toiminnalla vaikutetaan osaltaan siihen, että Suomi olisi maailman turvallisin maa. Poliisi tuottaa turvallisuuden tunnetta suorittamalla lakisääteiset tehtävänsä laadukkaasti ja oikea-aikaisesti, olemalla ihmisten arjessa näkyvä ja tavoitettavissa sekä säilyttämällä kansalaisten luottamus korkealla. Toimintavalmius ja varautumisen taso on hyvä. Tavoitteena on, että uhkaavat ilmiöt tunnistetaan ja ne kyetään paljastamaan ja estämään. Mahdollisimman moni rikos ehkäistään juurisyyt tunnistamalla. Laitonta maahantuloa ja maassaoloa torjutaan tehokkaasti. Poliisin suorituskykyä turvataan tavoittelemalla poliisin määrän kasvattamista ja ajoneuvo- sekä muilla hankinnoilla.
Poliisitoimessa painotetaan poliisin toimintavalmiutta myös alhaisemman palvelutason alueilla, ennalta estävyyttä sekä tehokasta rikostorjuntaa erityisesti yksilön ja yhteiskunnan kannalta haitallisimpien rikosten osalta. Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi pyritään torjumaan sellaiset hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Poliisi huolehtii kansainvälisen poliisiyhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä osallistumalla sitä varten perustettujen kahden- ja monenvälisten rakenteiden työhön.
Poliisin näkyvyyttä ja palvelujen esteetöntä saatavuutta lisätään digitalisaatiolla ja teknisillä ratkaisuilla. Samalla varmistetaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen nykytasolla.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)
| 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
| Henkilöstömenot | 70 | 70 | 70 |
| Toimitilamenot | 9 | 9 | 9 |
| ICT-menot | 8 | 8 | 8 |
| Muut menot | 13 | 13 | 13 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
|---|
Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus ja toimintavalmiusaika säilytetään vuoden 2019 tasolla. Poliisin näkyvyyttä ylläpidetään harvaan asutuilla ja alhaisemman palvelutason alueilla resurssien puitteissa. Poliisin toiminnassa painotetaan ennalta estävää toimintaa.
Liikennevalvonnassa lisätään ja laajennetaan automaattista liikennevalvontaa. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisen tasoa sekä raskaan liikenteen valvonnan tasoa parannetaan ja vaikutetaan liikenteen keskeisiin riskitekijöihin.
Laittoman maahantulon tilanne säilytetään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita.
| Valvonta | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
| Tuottavuus | |||
| Tuottavuus (ABC-tehtävät/htv) | 838 | 866 | 844 |
| Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv | 914 | 562 | 879 |
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 1 224 | 1 256 | 1 254 |
| Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa | 135 590 | 138 000 | 140 000 |
| Taloudellisuus (kustannukset/ABC-tehtävät), euroa | 132,4 | 127 | 132 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Onnistuminen lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | - | 2,84 | - |
| Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | - | 3,06 | - |
| Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | - | 2,9 | - |
| Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv | 471,1 | 463 | 490 |
| — josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv | 46,9 | 45,0 | 57,5 |
| Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl | 516 314 | 300 000 | 440 000 |
| Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl | 4 332 | 4 830 | 4 500 |
| Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl | 4 024 | 3 800 | 3 550 |
| Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl | 19 150 | 21 205 | 23 000 |
| Suoritteet | |||
|---|---|---|---|
| Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl | 1 024 398 | 1 088 159 | 1 058 000 |
| — josta oma-aloitteiset tehtävät, % | 38,7 | 37,1 | 38,0 |
| Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) | 9,2 | 8,3 | 9,0 |
| Hälytystoiminta | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|---|---|---|---|
| Tuottavuus | |||
| Tuottavuus (A- ja B-hälytystehtävät, määrä/htv) | 228 | 228 | 235 |
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 2 071 | 2 071 | 2 071 |
| Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa | 207 735 | 209 000 | 211 000 |
| Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa | 439,5 | 443 | 433 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min | 10,7 | 10,7 | 10,7 |
| Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min | 15,5 | 15,2 | 16,0 |
| Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä) | 75,9 | 76,6 | 76,5 |
| Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä) | 95,0 | 95,4 | 95,5 |
| Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | - | 3,19 | - |
| Suoritteet | |||
| Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl | 17 984 | 23 347 | 20 000 |
| A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl | 472 611 | 471 460 | 487 000 |
| A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl | 1 024 398 | 1 088 159 | 1 058 000 |
Rikostorjunnassa painotetaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen eli henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, seksuaalirikosten sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteita murentavien rikosten torjunnan suorituskyvyn varmistamista. Erityisesti huomioidaan lapsiin kohdistuvat rikokset ja perhe- ja lähisuhdeväkivallan torjunta sekä varmistetaan osapuolten ohjaus moniviranomaismalleihin ja tukipalveluihin. Toimintaympäristön muutos edellyttää resurssien kohdentamista ennalta estävään toimintaan ja erityisesti akuutteihin ja aikaa vieviin ilmiöihin, kuten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin sekä vihapuheen torjuntaan.
Poliisin rikostorjunnan resursseja vahvistetaan. Resurssien lisäyksessä huomioidaan erityisesti ihmiskauppaan liittyvän rikostorjunnan ensivaiheen resurssit, talousrikostorjunta ja IT-rikostutkinta sekä valvonta- ja hälytystoiminta erityisesti harva-alueiden turvallisuuspalvelut huomioiden.
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) ja poliisin rikostorjunnan tuloksellisuus säilyvät nykytasolla. Rikosprosessiketjun nopeuttamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi jatketaan toiminnan kehittämistä myös syyttäjäyhteistyössä.
Sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain (754/2010) 1 §:ää on muutettu 1.1.2021 alkaen. Säännöksellä on rajattu sakkomenettelyn soveltamisalaa toistuvien sakkorangaistusten osalta. Tämän myötä ns. suppeaan esitutkintaan tulisi vuosittain n. 9 600 juttua, mikä vastaa 35 henkilötyövuoden työpanosta.
Vuonna 2021 jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten torjuntaa. Toimintaa vahvistetaan verkossa tapahtuvan rikollisuuden tutkinnan ja torjunnan alueella ml. lasten seksuaalinen hyväksikäyttö internetissä. Lisäksi jatketaan vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvyn ja tiedonkulun parantamista.
Talousrikostorjunnan vaikuttavuuden lisäämiseksi pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi—syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä ja tehokkailla rikoshyödyn jäljittämistoimenpiteillä. Yhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa kehitetään.
Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa pannaan täytäntöön kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset erityisesti ennalta estävän toiminnan osalta. Kyberrikostorjuntakeskuksen toimintakyvyn vahvistuessa vaikeutetaan vakavan ja järjestäytyneen tietoverkkorikollisuuden toimintamahdollisuuksia. Poliisi paljastaa edelleen törkeää huumausainerikollisuutta, kiinnittää huomiota käyttäjien tehokkaaseen hoitoonohjaukseen viranomaisyhteistyössä ja panostaa verkkotiedusteluun. Poliisi pyrkii vaikeuttamaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa ja integroitumista yhteiskuntarakenteisiin hallinnollisessa torjuntamenettelyssä sekä tukee henkilöiden irtautumista järjestäytyneen rikollisuuden ryhmistä (Exit-toimenpiteet).
| Rikostorjunta | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
| Tuottavuus | |||
| Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) | 72 | 77 | 70 |
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 3 759 | 3 822 | 3 859 |
| Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa | 376 955 | 381 000 | 385 000 |
| Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa | 1 400 | 1 298 | 1 426 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään | 49,1 | 48,6 | 49,1 |
| Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk | 136 | 137 | 136 |
| Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään | 37,8 | 37,4 | 37,8 |
| Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään | 63,4 | 64,0 | 80,0 |
| Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään | 503 | 474 | 450 |
| Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,99 | - |
| Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,81 | - |
| Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,91 | - |
| Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,74 | - |
| Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,67 | - |
| Onnistuminen viharikosten selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,89 | - |
| Onnistuminen tietoverkkorikollisuuden torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,8 | - |
| IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet | 46,2 | 49,6 | 50,0 |
| Suoritteet | |||
| Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset | 640 025 | 522 282 | 380 0002) |
| Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä | 269 082 | 293 459 | 270 000 |
| Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa | 44,1 | 40,83) | 44,0 |
| Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa | 34,5 | 36,73) | 34,0 |
| Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl | 1 909 | 2 064 | 2 000 |
| Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl | 2 741 | 2 643 | 2 600 |
| Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl | 518 | 726 | 600 |
| Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl | 33 866 | 31 994 | 34 000 |
| Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä | 1 109 | 809 | 1 000 |
1) Lähde: Poliisibarometri
2) Huomioitu 1.6.2020 voimaan tullut uusi tieliikennelaki ja sen vaikutukset.
3) Laskennallinen ennuste
Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut. Sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla.
Lupapalvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti turvaten maksullisen lupahallinnon riittävä palvelutaso, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien.
| Maksullinen lupahallinto (lupapalvelu) | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|---|---|---|---|
| Tuottavuus | |||
| Tuottavuus (poliisin käsittelemät maksulliset asiat/maksullinen lupa-htv) | 3 611 | 3 194 | 2 943 |
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet (maksullinen) | 370,5 | 360 | 402 |
| Lupahallinnon tuottoennuste/arvio, 1 000 euroa | 63 224 | 49 500 | 50 000 |
| Lupapalvelujen kustannukset (maksullinen), 1 000 euroa | 53 909 | 49 500 | 50 000 |
| Taloudellisuus (kustannukset/poliisin käsittelemät maksulliset asiat), euroa | 40,3 | 43 | 42 |
| Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % | 117,3 | 100 | 100 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41) | - | 3,39 | - |
| Sähköisen asioinnin toteutuma-aste (%) | 34,3 | 34,3 | 35,0 |
| Sähköisen asioinnin käyttöaste (%) | 73,4 | 75,0 | 80,0 |
| Ajanvarauksen käyttöaste (varausten määrä/asiakaskäyntimäärä), %2) | 41,3 | 45,0 | 45,0 |
| Käyntiasioinnin asiakasmäärän kehitys | 869 178 | 700 000 | 750 000 |
| Suoritteet | |||
| Poliisin käsittelemät maksulliset lupa-asiat yhteensä, kpl | 1 337 842 | 1 150 000 | 1 183 000 |
1) Lähde: Poliisibarometri
2) Ajanvarausten määrä/asiakaskäyntimäärä
Poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen vastataan molemmilla kansalliskielillä annettavalla tutkinto- ja täydennyskoulutuksella. Poliisiammattikorkeakoulussa voi myös suorittaa pelastusalan päällystötutkinnon, jota toteutetaan yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Koulutusta järjestetään myös eri sidosryhmille sekä yksityisille toimijoille.
Tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmia kehitetään jatkuvasti toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisiksi. Koulutusten sisällöissä ja tavoitteissa painotetaan mm. kansainvälisen poliisiyhteistyön, monikulttuurisuuden ja uusien tietojärjestelmien edellyttämiä tietoja ja taitoa. Koulutusten tuottavuutta ja saavutettavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen tarjontaa. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.
| Poliisikoulutus | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
| Taloudellisuus | |||
| Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1 000 euroa | 27 475 | 26 500 | 26 500 |
| Henkilötyövuodet | 191 | 189 | 190 |
| Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa | 182 | 190 | 190 |
| Poliisi (ylempi AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa | 221 | 250 | 250 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Poliisi (AMK) -tutkinnosta tavoiteajassa valmistuneet, % | 96 | 92 | 92 |
| Suoritteet | |||
| Poliisi (AMK) koulutukseen hakevien lukumäärä aloituspaikkaa kohden | 12,7 | 10 | 10 |
| Poliisi (AMK) koulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä | 376 | 400 | 400 |
| Poliisi (AMK) koulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä | 320 | 380 | 375 |
| Julkaisut, kpl | 24 | 38 | 40 |
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät
| 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
| Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1) | |||
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 1 592 | 1 578 | 1 551 |
| Yhteiset palvelut - muut tehtävät2) | |||
| Taloudellisuus | |||
| Henkilötyövuodet | 729 | 729 | 721 |
| Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa | 67 866 | 69 000 | 70 000 |
1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut, ohjaustoiminnot
2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat, lupahallinnon erillistoiminnot
Poliisin henkilöstön osaaminen vastaa toimintaympäristön tarvetta. Erityistä huomiota kiinnitetään vartijoiden ja rikostutkinnassa työskentelevien henkilöiden työhyvinvoinnin edistämiseen. Sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista edistetään. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti jatketaan toimenpiteitä, joilla pyritään turvamaan henkilöstölle terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset tilat.
| Henkiset voimavarat | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
| Henkilötyövuodet1) | 9 982 | 10 058 | 10 024 |
| Naisia, %-osuus | 30,4 | 30,6 | 30,8 |
| Poliisimiehet, htv | 7 279 | 7 380 | 7 380 |
| Naisia, %-osuus | 18,4 | 18,6 | 18,8 |
| Opiskelijat, htv2) | 274 | 314 | 280 |
| Naisia, %-osuus | 31,5 | 31,7 | 31,9 |
| Muu henkilöstö, htv | 2 429 | 2 364 | 2 364 |
| Naisia, %-osuus3) | |||
| Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla | 13,2 | 13,4 | 13,6 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 9,8 | 9,8 | 9,5 |
| Työtyytyväisyysindeksi4) | - | - | 3,3 |
1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2019 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 9 945,7 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 37,2 htv. Vuoden 2020 arvioissa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 40 htv. Vuoden 2021 tavoitteessa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 40 htv.
2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.
3) Tieto saadaan ja lisätään myöhemmin.
4) Työtyytyväisyysindeksi mitataan poliisin henkilöstöbarometrissä. Seuraava poliisin henkilöstöbarometri toteutetaan vuonna 2021.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 843 347 | 829 138 | 866 137 |
| Bruttotulot | 81 314 | 65 986 | 70 000 |
| Nettomenot | 762 033 | 763 152 | 796 137 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 44 348 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 41 890 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 71 136 | 57 247 | 57 247 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 61 102 | 57 247 | 57 247 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 10 034 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 116 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | 465 |
| Operatiivisen toimintakyvyn turvaaminen | 10 000 |
| Poliisin resurssien vahvistaminen (rikostorjunta erit. ihmiskauppa, talousrikostorjunta, IT-rikostutkinta, harva-alueiden turvallisuus) | 4 100 |
| Poliisin toimitilahankkeet (vuoden 2020 kertaluonteisen lisäyksen poisto) | -1 500 |
| Toimitilat | 1 500 |
| Turvallisuusverkon palvelumaksujen hinnankorotus | -810 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -1 963 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 2 560 |
| Palkkausten tarkistukset | 18 633 |
| Yhteensä | 32 985 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 796 137 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 11 800 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 300 000 |
| 2020 I lisätalousarvio | 5 553 000 |
| 2020 talousarvio | 763 152 000 |
| 2019 tilinpäätös | 759 575 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 798 761 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 796 137 000 euroon nähden on 2 624 000 euroa, josta 1 181 000 euroa aiheutuu Poliisin toimitilahankkeisiin liittyvistä vuokravaikutuksista, 1 000 000 euroa telekuuntelujärjestelmän uudistamisesta (TELA) ja 443 000 euroa SIS-asetusmuutoksen rahoitustarpeesta.
| 2021 talousarvio | 798 761 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 21 561 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 11 800 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 300 000 |
| 2020 I lisätalousarvio | 5 553 000 |
| 2020 talousarvio | 763 152 000 |
| 2019 tilinpäätös | 759 575 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentille esitetään 798,761 milj. euroa, joka on noin 35,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi osa vuodelle 2020 lisätalousarvioiden kautta myönnetystä lähes 40 milj. euron rahoituksesta on edelleen käytettävissä.
Kehyspäätöksen mukaisesti vuodelle 2021 esitetään 10 milj. euron lisäys poliisin operatiivisen toimintakyvyn turvaamiseen. Samaan tarkoitukseen myönnettiin vastaava summa vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa. Lisäykset käytetään ajoneuvoinvestointien korjausvelan pysäyttämiseen sekä muihin operatiivista suorituskykyä turvaaviin investointeihin. Lisäksi kehyspäätöksen mukaisesti esitetään 0,465 milj. euron korotusta harmaan talouden torjunnan laajentamiseen ja vauhdittamiseen. Myös tähän tarkoitukseen myönnettiin lisärahoitusta (0,185 milj. euroa) vuoden 2020 lisätalousarviossa (VII).
Talousarvioesitykseen sisältyy kehyksen ylittävänä esityksenä poliisin resurssien vahvistaminen 4,1 milj. eurolla. Lisäys on tarkoitus kohdentaa erityisesti ihmiskauppa-, talousrikos- ja verkoissa tapahtuvien rikosten torjuntaan sekä valvonta- ja hälytystoimintaan erityisesti harva-alueilla.
Valiokunta toteaa, että jo myönnetyillä ja käsiteltävän talousarvioesityksen lisäyksillä kyetään valiokunnan saaman selvityksen mukaan turvaamaan poliisin resurssit ja vuonna 2021 rahoituksen tilanne on kohtuullinen. Poliisien määrää pystytään nostamaan arviolta 7 450 henkilöön, joten hallituksen asettama 7 500 henkilötyövuoden taso on mahdollista saavuttaa lähivuosina. Myönteisen kehityksen myötä poliisilla on selvästi paremmat edellytykset hoitaa sille kuuluvat lakisääteiset tehtävät.
Myös toimitila-asioissa on edistytty siten, että poliisin toimitilahankkeista (vireillä yhteensä 55 hanketta) aiheutuvat kasvavat vuokramenot on otettu huomioon viraston toimintamenoissa (3,7 milj. euron korotus vuonna 2021) sekä Senaatti-kiinteistöjen vuotuisissa investointi- ja lainanottovaltuuksissa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2021 kustannuspaineita kohdistuu kuitenkin edelleen ICT-menoihin, jotka kasvavat entisestään kehitettäessä lainsäädäntömuutosten edellyttämiä uusia sähköisiä palveluita ja järjestelmiä sekä ylläpidettäessä jo olemassa olevia järjestelmiä. Näin pystytään tehostamaan operatiivista toimintaa ja tuottavuutta. Huomioon on otettava, että operatiivisen toiminnan kustannukset eivät kuitenkaan laske, koska samanaikaisesti poliisin tehtävät ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet. Rikollisuus on myös raaistunut ja muuttunut suunnitelmallisemmaksi.
Valiokunta on huolissaan erityisesti alaikäisten tekemistä rikoksista. Tähän on reagoitava nopeasti mm. tehostamalla viranomaisten välistä yhteistyötä ja vahvistamalla nuorten syrjäytymistä estävän ns. Ankkuri-toiminnan resursointia sekä oma poliisi -toimintamallia. Nuorta koskevat asiat on tarkoituksenmukaista keskittää yhdelle tutkijalle, käyttää ripeitä ja monipuolisia keinoja rikoskierteen katkaisemiseksi sekä pitää yhteyttä nuoreen myös esitutkinnan jälkeen. Tällä hetkellä esimerkiksi esitutkinnan jälkeen tapahtuvaa ennaltaehkäisevää ylläpitävää työtä ei kyetä tekemään aktiivisesti.
Valiokunta korostaa muutenkin ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeää merkitystä. Poliisin ja kansalaisten välinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus vahvistaa luottamusta poliisiin ja yhteiskuntaan laajemminkin ja vähentää vastakkainasettelua. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitos toteuttaa aktiivisesti lähiöissä näkyvää poliisitoimintaa ja ylläpitää vuorovaikutusta paikallisyhteisöjen kanssa. Samalla poliisin tietoisuus asuinalueiden tapahtumista kasvaa. Tärkeää on myös poliisin antama yleinen monimuotoinen informaatio mm. väkivallan, radikalisoitumisen ja vihapuheen torjumiseksi yhteiskunnassa.
Tarpeen on lisäksi kiirehtiä poliisin tilannekuvatoiminnan kehittämistä nettirikollisuudesta. Tietoverkkorikollisuuden jatkuva kasvu on poliisille mittava haaste. Varsinkin lapsiin kohdistuvat rikokset, laiton huume- ja asekauppa ja moninainen petosrikollisuus lisääntyvät verkossa kansainvälisesti. Tilannekuvan ja analyysin kehittäminen tukee poliisiyksiköiden toiminnan suuntaamista erityisen haitallisiin ja alueellisesti vaikuttaviin kohteisiin.
Tärkeää on myös edelleen huolehtia riittävästä liikenteen valvonnasta ja erityisesti raskaan liikenteen valvonnasta. On myönteistä, että tähän toimintaan voidaan käyttää vuonna 2021 hieman enemmän resursseja kuin vuonna 2020.
Valiokunta nostaa lisäksi esiin eläinsuojelupoliisimallin ja pitää hyvänä, että eläinsuojelurikosten tutkintaa suorittavat asiaan perehtyneet poliisit kaikilla poliisilaitoksilla aluevastuuperiaatteen mukaisesti. Mallin valtakunnallinen käyttöönotto on parantanut eläinsuojelua ja helpottaa eläinsuojeluvalvontaa.
Valiokunta pitää välttämättömänä poliisitoimen pitkäjänteistä rahoittamista ja viittaa samalla pääluokan alussa olevaan mietintöosioon. Poliisitoimen haasteena on ollut jo pitkään pysyväisluonteisten menojen kattaminen määräaikaisilla määrärahalisäyksillä. Saadut lisäykset helpottavat tilannetta väliaikaisesti, mutta ne eivät ratkaise perusrahoituksen riittämättömyyden aiheuttavia ongelmia pidemmällä aikavälillä. Toimintatapa vaikeuttaa pitkän aikavälin strategista suunnittelua, ja erityisesti harva-alueella on vaikea palkata määräaikaista poliisihenkilöstöä. Lisäksi edelleen on syytä korostaa, että uusien lainsäädäntövelvoitteiden täytäntöönpanoon osoitetaan riittävät pysyvät resurssit.
Valiokunta lisää momentille yhteensä 600 000 euroa, josta osoitetaan 200 000 euroa eläinsuojelupoliisitoiminnan vahvistamiseen, 200 000 euroa Keskusrikospoliisille tilannekuvan kehittämiseen tietoverkkorikollisuudesta ja 200 000 euroa ratsupoliisin hankintoihin.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 799 361 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle
2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 6 733 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 71 000 euroa tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseen (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Selvitysosa:Lisäys 71 000 euroa ja perustelujen täydennys aiheutuvat EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavasta tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamisesta.
EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.
Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 823 000 euroa covid-19-pandemiasta aiheutuviin kuluihin, 1 800 000 euroa rikosteknisen laboratorion palvelukyvyn turvaamiseen, 3 000 000 euroa kertamenona poliisin ennaltaehkäisevään toimintaan, 482 000 euroa EU-yhteentoimivuuden (IO) edellyttämiin muutoksiin ja 685 000 euroa siirtona momentilta 26.10.02 operatiivisen toiminnan kuluihin sekä vähennyksenä 128 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.
| 2021 III lisätalousarvio | 6 733 000 |
| 2021 talousarvio | 799 361 000 |
| 2020 tilinpäätös | 802 366 000 |
| 2019 tilinpäätös | 759 575 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 6 733 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 71 000 euroa tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseen (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 32 440 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 30 000 000 euroa aiheutuu poliisin toiminnan turvaamisesta, 1 830 000 euroa koronapandemian kustannuksista, 400 000 euroa poliisin lisäresurssitarpeista kriittisiin toimialoihin kohdistuvien rikosten torjumiseksi ja 210 000 euroa korruptiorikollisuuden paljastamisen ja tutkinnan tukemisen tehostamisen menoista.
| 2021 IV lisätalousarvio | 32 440 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 6 733 000 |
| 2021 talousarvio | 799 361 000 |
| 2020 tilinpäätös | 802 366 000 |
| 2019 tilinpäätös | 759 575 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 32 440 000 euroa.
02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 44 553 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
Selvitysosa:Uusi siviilitiedustelulainsäädäntö tuli voimaan 1.6.2019. Lainsäädäntö toi Suojelupoliisille uusia toimivaltuuksia ja tehtäviä. Viraston henkilöstömäärä on kasvanut nopeaan tahtiin. Suojelupoliisille ehdotetaan voimavaroja, joilla toteutetaan uuden lainsäädännön mukaiset toimivaltuudet ja lainsäädännön tehokas sekä asianmukainen soveltaminen. Niillä varmistetaan Suojelupoliisin kyky vastata toimintaympäristön nopeaan muutokseen.
Suojelupoliisin tehtävänä on havaita ennalta kansallista turvallisuutta uhkaavat ilmiöt ja ennakoida niiden vaikutuksia Suomeen. Suojelupoliisi tuottaa valtionjohdolle ja muille viranomaisille ennakoivaa ja merkityksellistä tiedustelutietoa päätöksenteon tueksi ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Suojelupoliisi on kotimaan turvallisuuspalvelu ja ulkomaan tiedustelupalvelu. Suojelupoliisilla on oikeus tiedonhankintaan ulkomailla ja oikeus hankkia tietoa Suomen rajan ylittävästä tietoliikenteestä tietoverkoissa. Lisäksi Suojelupoliisi tuottaa kaikki suomalaiset turvallisuusselvitykset puolustushallinnon turvallisuusselvityksiä lukuun ottamatta.
Suojelupoliisi toteuttaa henkilöstöstrategiaa, jonka avulla varmistetaan viraston toimintaedellytykset nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Virasto panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin ja perehdytykseen. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)
| 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
| Henkilöstömenot | 52 | 53 | 57 |
| Toimitilamenot | 8 | 7 | 7 |
| ICT-menot | 25 | 28 | 25 |
| Muut menot | 15 | 12 | 11 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
|---|
| Suojelupoliisi | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
| Toiminnan tuloksellisuus | |||
|---|---|---|---|
| Tuotetut raportit | 111 | 120 | 120 |
| Turvallisuusinformaatiotilaisuudet | 342 | 170 | 320 |
| Turvallisuusselvitykset, kpl1) | 68 895 | 75 300 | 68 900 |
| — Perusmuotoiset ja laajat | 33 692 | 33 900 | 33 700 |
| — Suppeat | 35 203 | 41 400 | 35 200 |
| Kansalaisuusasialausunnot | 85 | 50 | 85 |
| Oleskelu- ja työlupa-asioita koskevat lausunnot | 1 334 | 1 300 | 1 300 |
| Viisumihakemuksia koskevat lausunnot | 2 335 | 500 | 2 300 |
| Turvapaikkalausunnot2) | 20 | 5 | 20 |
| Voimavarojen hallinta | |||
| Toimintamenorahoitus | 39 069 | 49 000 | 47 303 |
| Henkilötyövuodet | 425 | 480 | 500 |
| Poliisit, htv | 200 | 226 | 235 |
| Muu henkilöstö, htv | 225 | 254 | 265 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 7,3 | 7,3 | 7,3 |
| Työtyytyväisyysindeksi3) | - | 3,6 | 3,6 |
1) Lukuun on laskettu myös valmiisiin turvallisuusselvityksiin tehdyt turvallisuusselvitykset. Suoritteiden kokonaismäärät sisältävät sekä maksulliset että maksuttomat suoritteet.
2) Luvut eivät sisällä UNHCR-lausuntoja ja EU:n sisäisiä siirtoja.
3) Vuonna 2019 ei toteutettu henkilöstöbarometriä.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 50 921 | 55 700 | 51 253 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 11 852 | 6 700 | 6 700 |
| Nettomenot | 39 069 | 49 000 | 44 553 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 8 443 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 13 289 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — suoritteiden myyntituotot | 5 621 | 6 000 | 6 000 |
| — muut tuotot | 255 | 255 | 255 |
| Tuotot yhteensä | 5 876 | 6 255 | 6 255 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 4 034 | 4 555 | 4 555 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 583 | 1 700 | 1 700 |
| Kustannukset yhteensä | 5 617 | 6 255 | 6 255 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 259 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 105 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Operatiivisen toiminnan kulut | 40 |
| Siviilitiedustelun tietojärjestelmä | -5 000 |
| Suojelupoliisin toimitilahanke | 200 |
| Supon toimitilahankkeen toteuttaminen sekä lisä- ja väistötilat | -500 |
| Varakonesali | -350 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -58 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 358 |
| Palkkausten tarkistukset | 863 |
| Yhteensä | -4 447 |
| 2021 talousarvio | 44 553 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 49 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 43 915 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentille esitetään 44,553 milj. euroa, joka on noin 4,4 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.
Valiokunta toteaa, että suojelupoliisin resursointia on vuonna 2019 voimaan tulleeseen siviilitiedustelulainsäädäntöön liittyen vahvistettu pysyvällä toimintamenojen 10 milj. euron lisäyksellä sekä kertaluonteisilla operatiivisen toiminnan kuluihin ja siviilitiedustelun tietojärjestelmän kustannuksiin liittyvillä määrärahalisäyksillä. Lisäykset ovat mahdollistaneet henkilöstön rekrytointeja, kouluttamista sekä siviililainsäädännön edellyttämän teknisen infrastruktuurin rakentamista. Kuluvan vuoden aikana varmistui myös suojelupoliisin uuden toimitalon rakentaminen ja valtuus uuden vuokrasopimuksen tekemiseen (IV LTA).
Valiokunnan saaman selvityksen perusteella valiokunta pitää hallituksen esitystä hyvänä pohjana viraston toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle muuttuvassa toimintaympäristössä ja siviilitiedustelulainsäädännön vaatimukset huomioon ottaen.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 44 553 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentilta vähennetään 658 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 27 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa ja vähennyksenä 685 000 euroa siirtona momentille 26.10.01 operatiivisen toiminnan kuluihin.
| 2021 III lisätalousarvio | -658 000 |
| 2021 talousarvio | 44 553 000 |
| 2020 tilinpäätös | 49 120 000 |
| 2019 tilinpäätös | 43 915 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentilta vähennetään 658 000 euroa.
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 7 608 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin
2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin
3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin
4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin
5) turvapaikanhakijoiden vastaanoton valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Maasta poistamiskuljetukset | 3 808 000 |
| Tulkkaus- ja käännöspalvelut | 1 550 000 |
| Noutokuljetukset | 250 000 |
| Henkilöllisyyden selvittäminen | 300 000 |
| Valmiusryhmän käyttö | 1 700 000 |
| Yhteensä | 7 608 000 |
| 2021 talousarvio | 7 608 000 |
| 2020 talousarvio | 7 608 000 |
| 2019 tilinpäätös | 9 168 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 7 608 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin
2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin
3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin
4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin
5) turvapaikanhakijoiden vastaanoton valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kohdemaiden perimiin maksuihin, jotka on suoritettava edellytyksenä palautettavan maahan pääsylle tilanteissa, joissa palautettava on kieltäytynyt koronatestauksesta.
Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2021 III lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 7 608 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 608 000 |
| 2019 tilinpäätös | 9 168 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kohdemaiden perimiin maksuihin, jotka on suoritettava edellytyksenä palautettavan maahan pääsylle tilanteissa, joissa palautettava on kieltäytynyt koronatestauksesta.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentilta vähennetään 4 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu määrärahan ennakoitua pienemmästä käytöstä.
| 2021 IV lisätalousarvio | -4 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 7 608 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 608 000 |
| 2019 tilinpäätös | 9 168 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentilta vähennetään 4 000 000 euroa.
21. KEJO-hankkeen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään 401 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää KEJO-hankkeen yhteisiin järjestelmäinvestointi- ja kehittämismenoihin sekä muihin hankkeista aiheutuviin menoihin.
Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 401 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2021 IV lisätalousarvio | 401 000 |
| 2019 tilinpäätös | 10 830 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään 401 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää KEJO-hankkeen yhteisiin järjestelmäinvestointi- ja kehittämismenoihin sekä muihin hankkeista aiheutuviin menoihin.
Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 401 000 euroa.