Talousarvioesitys 2016

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2016 n. 73 500 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,4 mrd. euroa.

Valtion sopimusratkaisu vuosille 2014—2017 on työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen. Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti vuonna 2015 palkkoja tarkistettiin 1.8.2015 lukien yleiskorotuksella 0,40 prosentilla. Tämän korotuksen perintövaikutuksen johdosta virastojen toimintamenoja on tässä talousarviossa lisätty yhteensä 10,5 milj. eurolla. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 15.6.2015 sopineet työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta. Valtion osalta on sen mukaisesti virka- ja työehtosopimuksella 1.9.2015 sovittu, että palkkoja korotetaan 1.2.2016 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus pääsääntöisesti on 13 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. Tästä johtuvat virastojen toimintamenolisäykset, yhteensä 19,9 milj. euroa, on otettu huomioon tässä talousarviossa.

Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman ja valtioneuvoston 28.5.2014 antaman päätöksen mukaan valtion palkkaliukuma rajoitetaan muiden työmarkkinoiden keskimääräiselle tasolle. Tästä johtuva säästö on vuoden 2016 osalta toteutettu vähentämällä virastojen budjettirahoitteisia määrärahoja yhteensä 23 milj. eurolla.

Valtion henkilöstöpolitiikan tavoitteena on kilpailukyvyn vahvistaminen työnantajana ja henkilöstövoimavarojen joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö valtionhallinnon sisällä. Henkilöstön saatavuutta edistetään sisäisiä työmarkkinoita kehittämällä ja hyvällä työnantajakuvalla. Valmistelu henkilöstövoimavarojen joustavasta käytöstä ja siihen liittyvistä virkamieslain mahdollisista muutoksista on käynnistetty.

Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Valtio tukee myös työnantajana kansantalouden kehitysedellytyksiä pidentämällä työuria valtionhallinnossa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina ja työhyvinvointi pysynyt hyvällä tasolla työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa.

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia, sillä johtajien eläkepoistuma on nopeaa lähivuosina. Ylimmän johdon uudistuksella tavoitellaan valtionhallinnon yhteisen voimavaran aikaansaamista. Tätä tuetaan tarkoituksenmukaisella virka- ja tehtävärakenteella ja kehittämistoimilla. Uudistuksen yleisiä lähtökohtia ovat poikkihallinnollisuus, ammattimainen ja tuloksellinen johtaminen sekä hallinnon tuottavuus ja kestävä kehitys.

Valtionhallinnon viranomaisten ja virkamiesten toiminnan eettisyys on keskeinen asia valtion toimintojen julkisen luotettavuuden kannalta. Virkamiesetiikan korkeaa tasoa edistetään parhaiten arvopohjaisella johtamisella ja ennakoivalla lähestymistavalla. Tätä kehitystä vahvistamaan valtiovarainministeriö on asettanut pysyvän neuvoa-antavan virkamieseettisen neuvottelukunnan.