Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
       11. Verot ja veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset
       15. Lainat
         01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat
         03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta
              01. Nettolainanotto ja velanhallinta
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2015

4. Talousarvioesityksen tuloarviotPDF-versio

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 47,1 mrd. euroa v. 2013. Tuloista n. 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Talouskasvun hidastuminen, työllisyystilanteen heikkeneminen sekä rahoitusmarkkinoiden epävakaus rajoittavat veropohjien kasvua. Verotuottoja kuitenkin kasvattaa hallituksen veropoliittiset toimet valtiontalouden tasapainon vahvistamiseksi. Verotuloarvioissa on mukana myös yleisradiovero, joka kerätään vuoden 2013 alusta lukien ansio- ja pääomatuloveron ja yhteisöveron kautta. Hallitusohjelmassa esitetyistä veroperustemuutoksista pankkivero otetaan käyttöön v. 2013. Lisäksi aiemmin päätettyinä toimina asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajataan, ja ajoneuvovero sekä jätevero kiristyvät ja turpeen sekä maakaasun verotuet pienentyvät veronkorotusten myötä. Huhtikuun 2012 kehyspäätöksen yhteydessä sovittiin osana valtiontalouden vahvistamiseksi suunnattuja sopeutustoimia useista verotukseen kohdistuvista muutoksista, joista merkittävin vaikutus verokertymiin on arvonlisäverokantojen korottamisella sekä ansiotuloverotuksen inflaatio- ja ansiotasotarkistukset tekemättä jättämisellä. Nettomääräisesti v. 2013 voimaan astuvat veroperusteisiin ehdotetut muutokset lisäävät valtion verotuloja vuositasolla n. 1,5 mrd. euroa (pl. ansiotuloverotuksen inflaatio- ja ansiotasotarkistuksesta tekemättä jättäminen, jota ei lueta veroperustemuutokseksi). Hallituksen verotukseen kohdistetut päätösperäiset toimet ovat yhteensä n. 1,3 mrd. euroa, kun verotuottoja lisäävänä toimena huomioidaan ansiotuloverotuksen ansiotasotarkistuksen tekemättä jättäminen mutta yleisradiovero jätetään pois.

Erityisesti Euroopan julkisia talouksia ja rahoitustoimialaa koskevista ongelmista johtuen vallitsevaan taloustilanteeseen ja kokonaistalouden kehitykseen liittyviin ennusteisiin sekä verotuloarvioon liittyy runsaasti epävarmuutta. Yleinen talousluottamus on heikentynyt myös Suomessa, ja kuluttajien luottamus on painunut selvästi alle pidemmän aikavälin keskiarvon. Valtiovarainministeriön talousennusteessa euroalueen hidas talouskasvu heijastuu Suomeen talouskasvua heikentävästi ja rajoittaa verotuottojen kasvua. Vientikehitys on heikkoa, ja myös kotimaisten investointien kasvun odotetaan heikkenevän. Heikoista talousnäkymistä huolimatta kotitalouksien säästämisasteen ennakoidaan jatkavan alenemistaan. Heikko työllisyyskehitys kuitenkin rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.

Oheisessa taulukossa on esitetty vuoden 2013 talousarvioesityksen mukaiset tuloarviot osastoittain.

Tuloarviot osastoittain vuosina 2011—20131)

  v. 2011
tilinpäätös
v. 2012
varsinainen
talousarvio
v. 2013
esitys
 
Muutos 2012—2013
TunnusOsastomilj. €milj. €milj. €milj. €%
       
11.Verot ja veronluonteiset tulot36 31638 13740 0031 8665
12.Sekalaiset tulot4 7234 8604 925661
13.Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset2 0431 9651 916-48-2
15.Lainat, pl. nettolainanotto ja velanhallinta1602052363115
 Yhteensä43 24245 16747 0801 9144
 
15.03.01Nettolainanotto ja velanhallinta4 7357 3517 013-338-5
 Yhteensä47 97652 51754 0931 5753

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen arvioidaan kasvavan n. 5 % ja budjettitalouden varsinaisten tulojen n. 4 %.

Vuoden 2012 varsinaisten tulojen arviota on korotettu lisätalousarvioissa nettomääräisesti yhteensä 645 milj. euroa, josta verotulojen osuus on 67 milj. euroa tuloarviota vähentävä. Vuodelle 2012 (ml. vuoden 2012 II LTAE) budjetoituun eli lisätalousarvioilla täydennettyyn talousarvioon verrattuna varsinaisten tulojen arvioidaan v. 2013 kasvavan 3 % ja verotulojen 5 % eli 1,9 mrd. euroa.

Kuviossa 4 on esitetty valtion verotulojen kehitys verolajeittain vuosina 2003—2013. Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verokertymät, erityisesti yhteisö- sekä pääomatulovero, alenivat voimakkaasti taloudellisen taantuman johdosta v. 2009. Myös veroperustemuutokset, kuten tuloveronkevennykset ja valtion yhteisövero-osuuden väliaikainen alentaminen, pienensivät tuloverojen tuottoa. Verotulojen arvioidaan ylittäneen euromääräisesti arvioituna taantumaa edeltäneen tason vasta v. 2012. Tuloon ja varallisuuteen perustuvien verojen arvioidaan pysyvän kuitenkin edelleen taantumaa edeltänyttä alemmalla tasolla. Valtion saaman yhteisöverotuoton odotetaan v. 2013 jäävän noin kolmanneksen pienemmäksi kuin v. 2008, mikä selittyy suureksi osaksi väliaikaisella valtion yhteisövero-osuuden alentamisella mutta myös yhteisöverokannan alentamisella v. 2012 sekä yritysten heikolla tulosmenestyksellä.

Tuloihin ja varallisuuteen perustuvien verojen osuus kokonaisverotuloista on vakiintunut vuoden 2008 jälkeen runsaaseen 30 prosenttiin. Samanaikaisesti välillisten verojen osuus verotuloista on kohonnut 60 prosentin tasolle. Välillisiin veroihin luetaan liikevaihtoon perustuvat verot sekä valmisteverot. Välillisten verojen osuutta ovat osaltaan kasvattaneet veroperustemuutokset, joista merkittävimpiä ovat olleet arvonlisäverotuksen kiristäminen prosenttiyksiköllä v. 2010 sekä energiaverojen korotukset. Työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuneita verotuottomenetyksiä kompensoitiin korottamalla energiaveroja n. 730 milj. eurolla vuoden 2011 alusta lukien. Vuonna 2012 välillistä verotusta kiristettiin, kun useita valmisteverokantoja korotettiin ja arvonlisäveropohjaa laajennettiin lehtitilauksiin. Myös vuodelle 2013 ehdotetaan kiristyksiä välilliseen verotukseen. Kaikkia arvonlisäverokantoja ja samassa yhteydessä myös vakuutusmaksuverokantaa ehdotetaan korotettavan. Lisäksi aikaisemmin päätetyt maakaasun ja turpeen veronkorotukset niiden verotuen pienentämiseksi tulevat voimaan.

Muiden verojen ja veronluonteisten tulojen, joista merkittävimmät ovat auto-, ajoneuvo- sekä varainsiirtovero, osuus kokonaistuloista on pysynyt viime vuosina varsin vakaana, 7—8 prosentissa. Vuonna 2013 tulee voimaan aikaisemmin päätetty ajoneuvoveron kiristys ja varainsiirtoveroperusteita kiristetään.

Kuvio 4. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2003—2013 (milj. euroa)

4.1. Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2013

Verotuloennusteessa on otettu huomioon hallitusohjelman sekä huhtikuun 2012 kehyspäätöksen mukaiset toimet tarkistettuine tuottovaikutuksineen. Hallitus pyrkii veropoliittisen linjauksensa mukaisesti vahvistamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja sitä kautta osaltaan myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Osana tähän tähtääviä toimia hallitus laajentaa valtiontalouden veropohjaa ja tekee useita muutoksia veroperusteisiin. Hallituksen veropolitiikan perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoitus samalla kun hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa. Tavoitteina on myös vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä, parantaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta sekä ohjata tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan.

Vuonna 2013 toteutettavien veropoliittisten sopeuttamistoimien taustalla on tarve vahvistaa julkisen talouden tasapainoa. Verotuksen sopeutustoimien osana toteutetaan veroratkaisuja, joilla edistetään verotuksen oikeudenmukaisuutta sekä tuetaan talouskasvua ja innovatiivisuutta.

Huhtikuun 2012 kehyspäätöksen yhteydessä sovittiin useista v. 2013 voimaan tulevista veroperustemuutoksista tai muista verotuottoon vaikuttavista toimista. Merkittävimmät näistä ovat hallitusohjelman mukaisten ansiotuloverotuksen inflaatio- ja ansiotasotarkistuksien jättäminen tekemättä vuosina 2013 ja 2014 sekä kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä. Verotuloja kasvattaa myös varainsiirtoverotuksen kiristäminen, vakuutusmaksuveron korottaminen sekä kilometrikorvausten ylikompensaation purkaminen. Valtion tuloveroasteikkoon lisätään väliaikaisesti uusi ylin tuloluokka, ja suurten eläkkeiden ja perintöjen verotusta kiristetään. Pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi otetaan määräaikaisesti käyttöön verokannustin tutkimus- ja kehitystoiminnalle ja investointien lisäämiseksi teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus kaksinkertaistetaan. Pääomatuloverotuksessa otetaan väliaikaisesti käyttöön sijoittajan verokannustin, jossa sijoittaja saa vähennyksen kasvuyritykseen tekemästään sijoituksesta. Lisäksi listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan 50 prosenttiin. Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen kuntien verotuloja vähentävät muutokset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien ja seurakuntien yhteisöverotuloja alentavat muutokset kompensoidaan korottamalla kuntien ja seurakuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Lisäksi kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2013—2015. Myös seurakunnille sovelletaan väliaikaisesti korotettua yhteisövero-osuutta. Energiaverotuksessa kannustetaan vähäpäästöisyyteen siirtämällä lämmityspolttoaineiden veron painopistettä hiilidioksidiveroon.

Hallitusohjelman mukaisesti pankkivero otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta lukien, ja jo aiemmin päätetyn mukaisesti ajoneuvoveroa sekä jäteveroa korotetaan, turpeen ja maakaasun verotukia pienennetään ja asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajataan. Lisäksi valtion verotuloja kasvattaa myös Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi v. 2013 käyttöön otettava yleisradiovero, jonka tuotto kertyy ansio- ja pääomatulovero- sekä yhteisöveromomenteille. Yleisradioveron tuotolla katetaan Yleisradio Oy:n toiminnan lisäksi yleisradioveroon liittyvät verohallinnon kantokustannukset.

Yhteisöverotuksessa huomioidaan koulutuskulujen verovähennys. Lisäksi korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan.

Valtion verotuottoja lisääviä veroperustemuutoksia ehdotetaan vuodelle 2013 yhteensä n. 2 mrd. euron edestä vuositasolla. Hallitusohjelman linjauksesta poiketen, mutta kehyspäätöksen mukaisesti tuloveroperusteita ei tarkisteta vuosina 2013 ja 2014 ansiotason nousun kompensoimiseksi, mikä edellä mainitun lisäksi laskennallisesti kasvattaa verotuottoa n. 260 milj. euroa v. 2013. Verotuottoa vähentäviä veroperustemuutoksia on n. 0,6 mrd. euron edestä. Väliaikaisen kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden korotuksen osuus verotuottoa vähentävistä toimista on n. 250 milj. euroa. Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen. Vuositasolla tarkasteltuna v. 2013 toteutettavien veroperustemuutosten nettovaikutus lisää verotuloja n. 1,5 mrd. euroa (pl. ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistuksesta luopuminen).

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kunnallisverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Vuoteen 2012 verrattuna kokonaisveroasteen arvioidaan nousevan ½ prosenttiyksikköä.

4.2. Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys

Verokertymiin vaikuttaa veroperustemuutosten ohella veropohjan kehitys, joka on riippuvainen kansantalouden ja sen eri osien kehityksestä. Tuloarvioiden perustana käytetyt veropohjan kehitysarviot (oheinen taulukko) on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevan taloudellisen katsauksen arvioista ja ennusteista. Talouden toipuminen vuosien 2008—2009 taloustaantumasta vahvisti veropohjia. Taloussuhdanteen huippu ajoittui vuoteen 2011, jonka jälkeen talouskasvu ja veropohjien kasvu on hidastunut. Vuosina 2012 ja 2013 talouskasvun ennakoidaan olevan hidasta, vain noin prosentin vuodessa. Myös veropohjien kasvun ennakoidaan hidastuvan.

Eräiden veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavien tulo- ja kysyntäerien kehitysarviot

 2010201120122013
 vuosimuutos, %
  
Veronalaiset ansio- ja pääomatulot45
— palkkatulot253
— eläkkeet ja muut sosiaalietuudet5476
— pääomatulot238-23
Ansiotasoindeksi3,02,73,52,6
Toimintaylijäämä15713
Kotitalouksien kulutusmenojen arvo5644
Arvonlisäveron pohja5642
Bensiinin kulutus-2-2-3-2
Dieselöljyn kulutus84½
Sähkön kulutus 8-1-21
Verollisen alkoholin kulutus-20-1½0
Verotettavat uudet henkilöautot (kpl)106 000122 000105 000105 000
Kuluttajahintaindeksi1,23,42,62,4

4.3. Verotuloarvioiden riski- ja herkkyystarkastelu

Talousarvioesityksen verotuloarvio pohjautuu liitteenä olevan talousennusteen mukaiselle veropohjien kehitykselle. Vallitsevassa taloustilanteessa vuotta 2013 koskevaan talousennusteeseen sekä sitä kautta myös verotulokehitykseen liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Talouskehityksen ja verotuloja koskevien ennusteiden osuvuuteen liittyvät riskit kasvavat juuri suhdannekäänteiden yhteydessä. Vuosien 2008 ja 2009 talousarvioissa verotulot yliarvioitiin selvästi, samoin kuin 1990-luvun laman yhteydessä vuosina 1990—1993. Talouskasvua koskenut ennustevirhe oli erityisen suuri v. 2009 kokonaistuotannon pudottua poikkeuksellisen jyrkästi, n. 8 % edellisvuodesta. Toisaalta v. 2010 kasvun piristyessä nopeasti ennustevirhe oli merkittävä mutta selvästi edellisvuotta pienempi. Vuoden 2011 kohdalla talouskasvu osoittautui lähelle ennustettua. Myös tilinpäätöksen mukainen verotulokertymä oli lähellä budjetoitua.

Peruslaskelmasta poikkeavan talouskehityksen vaikutukset kokonaisverokertymään riippuvat siitä, minkä talouden kysyntäerien ja tekijöiden osalta talousennuste poikkeaa aiemmin arvioidusta. Esimerkiksi muutokset kotimaisessa kysynnässä vaikuttavat verotulokertymään voimakkaammin kuin ulkoisen kysynnän kautta tulleet muutokset. Historiatietojen perusteella talouden kasvun hidastuminen prosenttiyksiköllä heikentäisi keskimäärin valtion rahoitusasemaa 0,2—0,3 prosenttiyksiköllä suhteessa kokonaistuotantoon. Tästä valtaosa perustuu verotulojen heikkenemiseen. Vuoden 2013 kokonaistuotannon tasoon suhteutettuna prosenttiyksikön muutos talouskasvussa heijastuisi valtion rahoitusasemaan n. 500 milj. euron vaikutuksena.

Seuraavassa tarkastellaan keskeisimpiä verotuloihin liittyviä riskitekijöitä ja niiden merkitystä verokertymän kannalta. Tuloennusteet perustuvat käsitykseen talouskasvusta ja sen taustalla olevista tekijöistä. Oheisessa taulukossa on esitetty arvioita eräiden verolajien tuoton herkkyydestä veropohjassa tapahtuviin muutoksiin.

Eräiden veropohjaerien muutoksen vaikutus valtion verotuottoon

VerolajiVeropohja / kysyntäeräMuutosVerotuoton muutos, milj. euroa
    
AnsiotuloverotPalkkatulot1%-yks.364 (ml. maksut), josta valtio 124
 Eläketulot1%-yks.104, josta valtio 26
PääomatuloveroPääomatulot1%-yks.27
YhteisöveroToimintaylijäämä1%-yks.47, josta valtio 32
ALVYksityisen kulutuksen arvo1%-yks.116
AutoveroUusien henkilöautojen myynti, kpl1 000 kpl7
EnergiaveroSähkön I kulutus 1 %7
 Bensiinin kulutus1 %13
 Dieselin kulutus1 %14
AlkoholijuomaveroAlkoholin kulutus1 %14
TupakkaveroSavukkeiden kulutus1 %7

Ansio- ja pääomatulovero

Ansio- ja pääomatuloveroarvion merkittävimmät riskit liittyvät pääomatuloennusteeseen sekä mahdollisiin jako-osuuksien oikaisuihin. Ansiotuloverojen kehitykseen vaikuttaa eniten palkkatulojen kehitys, joka puolestaan on riippuvainen ansiotason ja työpanoksen kehityksestä. Kaikki tekijät, jotka luovat epävarmuutta työllisyyskehitykseen, muodostavat siten riskin myös ansiotuloveroennusteen osuvuudelle. Palkkasumman kasvun poikkeaminen prosenttiyksiköllä ennustetusta heijastuisi n. 365 milj. euron suuruisena ansiotuloverokertymään, josta valtion verojen osuus on n. 125 milj. euroa ja kunnallisveron osuus runsaat 200 milj. euroa.

Pääomatulot, etenkin luovutusvoitot, reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Pääomatuloverotuotto on erityisen altis rahoitusmarkkinoiden epävakaudelle. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2013 talousarvioesitystä laadittaessa on käytettävissä lopulliset tiedot vuoden 2010 pääomatuloista ja ennakkotietoja vuoden 2011 pääomatuloveron määrästä. Vuonna 2009 pääomatulot alenivat viidenneksen, v. 2010 ne puolestaan nousivat saman verran. Vuonna 2011 pääomatulojen kasvuksi arvioidaan ennakkotietojen perusteella 8 %. Vuonna 2012 pääomatulojen odotetaan vähenevän n. 2 % edellisvuodesta luovutusvoittojen ja pörssiosinkojen alentuessa. Vuonna 2013 pääomatulojen odotetaan kasvavan hieman. Pääomatuloverotuotto on altis rahoitusmarkkinoiden epävakaudelle. Erityisesti luovutusvoittojen muutosten voimakkuuden ennakoiminen on osoittautunut vaikeaksi, koska niiden muutokset seuraavat osakekurssien ja muiden varallisuusarvojen kehitystä. Mikäli heikkeneminen rahoitusmarkkinoilla edelleen jatkuu, luovutusvoitot saattavat jäädä ennustettuakin alemmalle tasolle sekä v. 2012 että v. 2013. Oman vaikeasti arvioitavissa olevan tekijän muodostavat luovutustappiot, joiden määrän ja sen, kuinka paljon niitä voidaan vähentää luovutusvoitoista, ennakointiin liittyvät samat hankaluudet kuin luovutusvoittojen tason ennustamiseen. Yrityssektorin näkymät heijastuvat osinkotulojen ja puunmyyntitulon kehitykseen. Pääomatuloja koskevan ennusteen poikkeaminen 10 prosenttiyksiköllä näkyisi pääomatuloverotuotossa arviolta 270 milj. euron suuruisena.

Pääomatulojen muutos näkyy verokertymässä viiveellä. Pääomatulojen suhdanneherkimmän erän, luovutusvoittojen, vero maksetaan useimmiten vasta verovuotta seuraavana vuonna joko ennakon täydennysmaksuna tai jäännösverona. Vuoden 2012 luovutusvoittojen määrä vaikuttaa näin ollen vuoden 2013 ansio- ja pääomatuloveron kertymään. Lisäksi pääomatuloennusteen osuvuus vaikuttaa myös ansio- ja pääomatuloverojen tilityksessä sovellettavien jako-osuuksien välityksellä. Pääomatulojen kehityksen poikkeaminen ennustetusta vaikuttaa veronsaajaryhmien jako-osuuksien arviointiin enemmän kuin ansiotuloverojen ennusteet johtuen siitä, että valtio on pääomatuloveron ainoa veronsaaja, kun taas ansiotuloverojen veronsaajina ovat kaikki tilityskokonaisuuden veronsaajat. Verovuoden lopulliset verojen määrät ja niistä kullekin veronsaajalle kuuluvat jako-osuudet tiedetään vasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Ennen verotuksen valmistumista tilityksissä sovelletaan verotuloennusteisiin perustuvia arvioituja jako-osuuksia, joita oikaistaan tarvittaessa ennusteiden muuttuessa verovuoden kuluessa.

Yhteisövero

Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja. Yhteisöveron kokonaistuotto romahti taantuman seurauksena v. 2009, jonka jälkeen yhteisöveron tuotto on kasvanut mutta on edelleen noin miljardi euroa vuoden 2008 tasoa alempana. Tästä osa, staattisesti arvioituna n. 300 milj. euroa, selittyy yhteisöverokannan1,5 prosenttiyksikön alentamisella.

Verotuksen valmistumisesta saatujen ennakkotietojen perusteella v. 2011 yhteisöveron tuotto kasvoi prosentin edellisvuodesta, ja v. 2012 verotuoton arvioidaan alenevan n. 5 %. Yhteisöveroennusteen lähtökohtana on oletus siitä, että yritysten verotettava tulo kasvaa kansantalouden tilinpidon mukaisen toimintaylijäämän kasvua vastaavasti. Kuluvan vuoden ennusteessa otetaan lisäksi huomioon kertymätiedot. Vuonna 2013 toimintaylijäämän kasvuksi ennakoidaan 3 %, mutta yhteisöveron koko tuoton kasvavan vain ½ %. Yhteisöveron tuottoon vaikuttavat ehdotetut veroperustemuutokset, joista merkittävin vaikutus on tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimen käyttöönotolla. Lisäksi yhteisöverotuottoa alentavat koulutuspäivävähennys sekä tuotannollisten investointien poisto-oikeuksien korottaminen. Valtion yhteisöverotuoton ennakoidaan alenevan 6 % edellisvuodelle budjetoidusta eli enemmän kuin yhteisöveron koko tuoton johtuen siitä, että ehdotettavien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien ja seurakuntien tuloihin on tarkoitus kompensoida korottamalla niiden osuutta yhteisöveron tuotosta ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti.

Yhteisöveron tuoton ennustamisessa hyödynnetään myös markkina-analyytikkojen näkemyksiä yritysten tuloskehityksestä, joskaan tuloskehityksen perusteella ei voi suoraan ennustaa yritysten verotettavan tulon kehitystä. Kirjanpidon tuloskäsitteeseen sisältyy sellaisia eriä, joita ei verotuksessa lueta tuloksi. Yhtiön globaalin tuloksen kehityksen perusteella ei myöskään voi suoraan arvioida Suomeen maksettavien verojen määrää. Verotulojen jako valtioiden kesken on riippuvainen muun muassa konsernin siirtohinnoittelussa käytetyistä arvoista tai ulkomaille maksettujen verojen hyvityksistä. Lisäksi edellisvuosina syntyneiden tappioiden vähentäminen voi pienentää maksettavaa yhteisöveroa.

Yhteisöverokertymissä on suurempaa vaihtelua kuin muilla veromuodoilla, ja kalenterivuoden yhteisöverokertymät vaihtelevat enemmän kuin koko verovuoden yhteisövero. Yksittäisen vuoden yhteisöverokertymään vaikuttavat paitsi samalta vuodelta maksettava vero, myös edellisen vuoden tuloksen perusteella oma-aloitteisesti maksettavat täydennysmaksut tai yrityksille näiden hakemuksesta palautettavat ennakot. Yritysten tuloskehityksen heikkeneminen näkyy verokertymässä tyypillisesti nopeammin kuin tuloskehityksen paraneminen. Tulosnäkymien heiketessä yritykset hakevat välittömästi ennakoiden alennuksia, kun taas tuloskehityksen parantuessa ennakoiden korottamisen sijasta yritykset maksavat tyypillisesti ennakon täydennysmaksua, joka tulee maksaa neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Yhteisöverokertymään liittyvien riskien merkitystä kertymän kannalta kuvaa se, että jos yritysten tuloskehitys tai tilinpidon näkökulmasta talouden toimintaylijäämä jäisi 10 % ennakoitua heikommaksi, niin yhteisöveron koko tuotto supistuisi arviolta 470 milj. euroa, josta valtion osuus olisi 320 milj. euroa.

Välilliset verot

Arvonlisäveroennusteen osuvuus riippuu keskeisesti siitä, miten kulutuksen kokonaisarvon kehitys ja kohdentuminen kyetään ennakoimaan. Yksityisen kulutuksen kasvaminen prosenttiyksikön oletettua heikommin vähentäisi arvonlisäverokertymää arviolta 116 milj. euroa. Yksityisen kulutuksen kohdalla merkittävin riski liittyy kotitalouksien kulutushalukkuuteen. Kotitalouksien kulutus muodostaa lähes 70 % arvonlisäveron veropohjasta. Muutokset siinä vaikuttavat nykyisen kulutuksen lisäksi ennustettuun tulevaan kulutukseen ja tätä kautta ennustettuun arvonlisäveropohjaan. Kotitalouksien kulutushalukkuuteen voivat vaikuttaa talousnäkymien lisäksi myös varallisuusarvojen, kuten arvopaperien hinnan kehitys. Vuosien 2008—2009 taantuman aikana kotitalouksien säästäminen lisääntyi tuntuvasti. Säästämisaste on tämän jälkeen alentunut ja kehityksen odotetaan jatkuvan v. 2013. Talousnäkymien epävarmuuden johdosta on kuitenkin mahdollista, että kotitalouksien säästäminen alkaa jälleen lisääntyä, mikä muodostaa selvän epävarmuustekijän yksityisen kulutuksen kehitykselle ja sitä kautta arvonlisäveron tuotolle.

Yleinen talousluottamuksen heikentyminen heijastuu kulutushyödykkeistä tyypillisesti voimakkaimmin kestokulutushyödykkeisiin, kuten autoihin, joiden hankintaa on usein mahdollista siirtää myöhemmäksi. Muutokset talousnäkymissä ja kuluttajien luottamuksessa muodostavat näin ollen merkittävän riskin autoveroennusteelle. Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Huhtikuussa 2012 voimaan astuneella autoverotaulukon tarkistuksella ei arvioida olevan vuositasolla tarkasteltuna merkittäviä käyttäytymisvaikutuksia, joskin vuoden sisällä vaikutukset olivat odotetun mukaisesti suuria. Talousnäkymien ja kuluttajien luottamuksen heikentymisen odotetaan kuitenkin heijastuvan autojen kysyntään jo v. 2012 ja kysynnän ennakoidaan pysyvän keskimääräistä alempana myös v. 2013. Uusia autoja arvioidaan verotettavan 105 000 kappaletta vuosina 2012 ja 2013. Tämän toteutuminen vaarantuu, mikäli kuluttajien luottamus omaan talouteen edelleen heikkenee. Vuosien 2008—2009 taantuman yhteydessä uusien autojen ensirekisteröinnit putosivat poikkeuksellisen jyrkästi n. 140 tuhannesta 90 tuhanteen kappaleeseen. Uusien autojen myynnin jääminen 10 000 kpl ennakoitua vähäisemmäksi pienentäisi autoveron tuottoa runsaat 70 milj. euroa.

Suhdannekehityksestä aiheutuu riskejä myös varainsiirtoveron tuottoon, joka riippuu asuntojen ja kiinteistöjen hintojen ja kauppojen lukumäärän kehityksestä. Varainsiirtoveron tuotto vaihtelee vuosittain huomattavasti johtuen muun muassa veron piiriin kuuluvien yritysjärjestelyjen määrän vaihtelusta samoin kuin asunto- ja kiinteistömarkkinoiden suhdannevaihteluista. Varainsiirtovero tulee suorittaa 2—6 kuukauden kuluessa, uusien asunto-osakkeiden tapauksessa tätäkin myöhemmin, minkä johdosta asunto- ja kiinteistökaupassa tapahtuvat muutokset näkyvät varainsiirtoveron kertymässä jopa vuoden viiveellä.­

Verotuloarvioihin liittyviä riskejä ja herkkyyttä käsitellään myös talousarvioesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa sekä valtiovarainministeriön tuloarvioiden laatimista koskevassa menetelmäkuvauksessa (www.vm.fi).

4.4. Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta. Verotukia on n. 200 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei ole mahdollista arvioida. Verotukien arvioidaan alentavan verotuottoja runsaalla 23 mrd. eurolla v. 2013. Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu vajaat 16 mrd. euroa. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä, eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Verotukia ja niiden vaikutuksia verotuottoihin on käsitelty verolajeittain tuloarvion selvitysosassa.

Eräitä verotukia ehdotetaan muutettavaksi v. 2013. Verotukia kasvattavat toimet kohdistuvat tuloverotukseen. Työtulovähennystä kasvatetaan ja listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettamaa korotetaan. Uusina verotukina esitetään sijoittajille listaamattomiin yrityksiin tehdyistä sijoituksista myönnettävää verovähennystä, osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämiseksi suunniteltua koulutus- ja hyvinvointivähennystä sekä kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tueksi säädettävää tutkimus- ja kehittämistoiminnan verohyvitystä.

Vuoteen 2013 kohdistuu myös verotukia alentavia toimia. Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaamista jatketaan ja turpeen sekä maakaasun verotukea pienennetään. Lisäksi yhteisöverotukseen esitetään korkojen vähentämisoikeuden rajaamista.

Vuotta 2013 koskevien veroperustemuutosten arvioidaan kasvattavan verotukien määrää nettomääräisesti n. 0,1 mrd. euroa.

4.5. Muiden tulojen arviot

 2011 tilinpäätös2012 budjetoitu2013
esitys
2012—2013 muutos, %
     
Sekalaiset tulot, milj. euroa4 7235 5074 925-10,6
— siirto valtion eläkerahastosta1 5091 6171 6894,5
— EU-tulot1 1211 1821 181-0,1
— valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista5175235321,7
— Raha-automaattiyhdistyksen tuotto3673904135,9
— siirto valtion asuntorahastosta166130117-10,0
— muut1 0431 665993-40,4

Valtion sekalaisiksi tuloiksi v. 2013 arvioidaan 4 925 milj. euroa eli 582 milj. euroa vähemmän kuin on budjetoitu vuodelle 2012. Suurta eroa selittää vuoden 2012 II lisätalousarviossa budjetoitu n. 600 milj. euron tuloutus Kreikalle v. 2010 myönnetystä mutta osin nostamatta jääneestä kahdenvälisestä lainamäärärahasta. Valtion eläkerahastosta tuloutetaan valtion budjettitalouteen arvion mukaan 1 689 milj. euroa. Tuloutus vastaa lain mukaista enimmäismäärää eli 40 % vuotuisesta eläkemenosta. Euroopan unionilta saataviksi tuloiksi arvioidaan 1 181 milj. euroa eli suurin piirtein saman verran kuin on vuodelle 2012 budjetoitu. Euroopan unionilta saatavista tuloista merkittävimmät erät koostuvat maatalouden ja maaseudun kehittämisen tuista sekä rakennepoliittisesta tuesta. Myös veikkausvoittovaroja ja Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa tuloutetaan valtion budjettitalouteen hieman vuodelle 2012 budjetoitua enemmän. Siirrot valtion asuntorahastosta sen sijaan alenevat runsaat 10 milj. euroa vuodesta 2013. Muita sekalaisiin tuloihin budjetoituja eriä ovat mm. maksutuotot.

 2011 tilinpäätös2012 budjetoitu2013
esitys
2012—2013 muutos, %
     
Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa2 0431 9551 916-1,9
— korkotulot195131128-2,3
— osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot1 3071 4001 4191,4
— osuus Suomen Pankin voitosta195185150-18,9
— valtion liikelaitosten voiton tuloutukset346240220-8,3

Korkotuloja ja voitontuloutuksia arvioidaan kertyvän 1 916 milj. euroa, mikä on 2 % vähemmän kuin vuodelle 2012 budjetoitu. Korkotuloiksi arvioidaan n. 130 milj. euroa, eli yhtä paljon kuin on vuodelle 2012 budjetoitu. Valtion korkotulot kertyvät valtion myöntämistä pitkäaikaisten lainojen sekä päivittäisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnan koroista. Ennakoitu korkotulojen kehitys aiheutuu pääasiassa viennin jälleenrahoituksen lainakannan ennakoidusta kasvusta sekä kassareserviä koskevan korko-oletuksen laskusta. Tekijöiden vaikutus on karkeasti yhtä suuri mutta erisuuntainen, jolloin momentin tuloarvio ei merkittävästi muutu. Valtion kassareservien arvioidaan olevan 8,5 mrd. euroa v. 2013 ja keskituoton poikkeuksellisen alhainen, 0,1 %.

Osinkotuloiksi arvioidaan 1 019 milj. euroa. Nettotuloiksi osakemyynneistä on arvioitu edellisvuosien tapaan 400 milj. euroa. Suomen Pankista annetun lain mukaan Suomen Pankki tulouttaa valtiolle 50 % edellisen vuoden tuloksestaan. Pankkivaltuusto voi päättää tätä suuremman osuuden tulouttamisesta. Vaikka viime vuosina Suomen Pankki on tulouttanut pääsäännön mukaista määrää suurempia osuuksia valtiolle, vuodelle 2013 on oletettu samansuuruista tuloutusta kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarvioesityksessä, 150 milj. euroa. Valtion liikelaitosten voiton tuloutuksiksi arvioidaan 220 milj. euroa, josta Metsähallituksen osuus on 120 milj. euroa ja Senaatti-kiinteistöjen 100 milj. euroa.