Talousarvioesitys 2012

10. Liikenneverkko

Selvitysosa:Liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 162 km, rataverkon pituus 5 919 km ja vesiväylien pituus 16 226 km vuoden 2010 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 14,9 mrd. euroa, rataverkon osalta 3,5 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa.

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahasta rahoitetaan pienehköt investoinnit, kunnossapito, liikenteen hallinta ja väylänpidon omistajatoimintojen menot. Perusväylänpidossa asetetaan etusijalle teiden, ratojen ja vesiväylien jokapäiväinen liikennöitävyys, liikenneverkon kunnosta huolehtiminen sekä turvallisuus ja ympäristö.

Perusväylänpidon rahoituksesta lähes puolet on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin. Määrärahoihin tehdään 13,65 milj. euron tasokorotus. Tästä huolimatta määrärahojen ostovoima laskee hieman.

Perusväylänpidon investointimenotovat 268,4 milj. euroa. Väylien uus- ja laajennusinvestointeihin ja niiden hankesuunnitteluun (ml. kehittämishankkeiden hankesuunnittelu) käytetään 100,2 milj. euroa ja korvausinvestointeihin 168,2 milj. euroa, mistä rataverkon korvausinvestointeihin 88,7 milj. euroa. Korvausinvestoinnit ovat perusparannuksia, joissa olemassa olevien väylien rakenteita tai laitteistoja uusitaan väylän kunnon ja toimivuuden palauttamiseksi.

Kunnossapitomenotovat 552 milj. euroa. Kunnossapito muodostuu liikenneverkon ylläpidosta, hoidosta, käytöstä ja merikartoituksesta. Ylläpitotoimilla (189,9 milj. euroa, josta tiet 142,8 milj. euroa, radat 45,2 milj. euroa ja vesiväylät 1,9 milj. euroa) varmistetaan väylien rakenteiden ja liikenteen ohjausjärjestelmien toimintakunnon säilyminen. Hoitoa (293,9 milj. euroa) ovat toimet, joita säännöllisesti tarvitaan väylän, varusteen tai rakenteen pitämiseksi toimintakunnossa. Käytöllä (60,0 milj. euroa) tarkoitetaan lähinnä väylien valaistuksen ja rataverkon sähköenergian menoja. Merikartoitus (8,0 milj. euroa) sisältää merenmittauksen ja merikarttojen valmistuksen menot.

Liikenteenhallintamenot ovat 129,3 milj. euroa. Liikenteen hallinta muodostuu jäänmurtopalveluista (55,0 milj. euroa)¹⁾ sekä muista liikenteen informaatio- ja ohjauspalveluista (74,3 milj. euroa), joilla parannetaan tie-, rautatie- ja vesiliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähennetään liikenteen päästöjä. Talvimerenkulun menot on mitoitettu 840 toimintapäivän mukaan. Väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 86,2 % vuonna 2012. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi väylämaksun tarkistamiseksi 9,5 %.

Lautta- ja lossiliikennöintimenot45,0 milj. euroa muodostuvat maantielauttojen ja -lossien liikennöinnistä.

Liikenteen suunnittelumenot ovat 11,7 milj. euroa ja väylänpidon omaisuushallinnan menot 5,5 milj. euroa.

Liikenneverkon toimivuutta mitataan kansalaisille, elinkeinoelämälle ja sidosryhmille ja palveluntuottajille tehdyillä tyytyväisyystutkimuksilla. Toimivuuden turvaamisessa keskitytään junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseksi tarvittaviin toimiin ja jäänmurtopalveluiden riittävyyden varmistamiseen.

Väylien kuntoa turvaavat toimet mitoitetaan siten, että kauppamerenkulun huonokuntoisten väylien määrä, radanpidosta aiheutuvat liikennerajoitukset ja huonokuntoisten maantie- ja rautatiesiltojen määrä vähenee, mutta huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy.

Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan hoidon toimenpiteillä ja taajamajärjestelyillä sekä lisäämällä liikenteen ajonopeuksien automaattivalvontaa. Kauppamerenkulun turvallisuutta parannetaan kartoittamalla lisää vesiväyliä ja uudistamalla meriliikenteen ohjauspalveluja. Rautatieliikenteen turvallisuutta parannetaan tasoristeysten määrää vähentämällä.

Ympäristön tilaa parannetaan pohjavesisuojauksilla ja meluntorjunnalla.

Yksityistiet ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää. Tavoitteena on pitää ne riittävässä kunnossa teiden varsien asujien kannalta sekä puukuljetusten turvaamiseksi.

Liikenneverkon kehittämishankkeillaparannetaan liikenneoloja. Vuonna 2012 käynnistetään tiehankkeet E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke, vt 12 Tampereen rantaväylä ja Turun sataman tieyhteys, Suikkilantie. Tampereen rantaväylä ja Turun sataman tieyhteys toteutetaan jälkirahoituksella.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2012 seuraavat toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita, tutkimukselle sekä hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita.

Seuraaviin taulukoihin on koottu Liikenneviraston tulot ja menot, väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot sekä kustannusvastaavuus.

01. Liikenneviraston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 86 934 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien liikenneviraston toimialaan kuuluvien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Liikennevirasto kehittää toimintaansa erityisesti koko liikennejärjestelmän näkökulmasta parantamalla liikennemuotojen yhteistoimintaa ja tuottavuusedellytyksiä.

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa:Päätösosan kohta 3) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 3).

20. Perusväylänpito(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 933 060 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väyläverkon uus- ja laajennusinvestoinneista ja niiden hankesuunnittelusta (ml. kehittämishankkeiden hankesuunnittelu lukuun ottamatta sijoitusmenomomenteille budjetoitua hankesuunnittelua), korvausinvestoinneista, ylläpidosta, hoidosta, käytöstä, merikartoituksesta, liikenteen hallinnasta, talvimerenkulun avustamisesta, liikenteen suunnittelusta, väylänpidon omaisuushallinnasta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää muun muassa Pisara-rata -hankkeen selvittämiseen.

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 45,8 milj. euron ratamaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 18 600 000 euroa rataveroa. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 13,65 milj. euroa momentin määrärahatason yleisenä tarkistuksena sekä perusradanpitoon lisäystä 20 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 140 000 euron siirto momentille 31.30.64 liittyen saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamiseen pitkäaikaisilla sopimuksilla.

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 4,8 milj. euroa.

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa:Vähennys 5 000 000 euroa talousarvioesityksen 935 360 000 euroon nähden aiheutuu Pisara-rata -hankkeen suunnittelun siirtämisestä momentille 31.10.77.

Momentin määräraha on 930 miljoonaa euroa, josta on tarkoitus käyttää tienpitoon 528 milj. euroa, radanpitoon 310 milj. euroa ja vesiväylänpitoon 91 milj. euroa. Perusväylänpidon rahoitukseen tehdään 13,65 miljoonan euron tasokorotus ja radanpidon rahoitusta lisätään 20 milj. eurolla. Tämän lisäksi perusväylänpitoon on käytettävissä ratamaksu sekä eräitä muita tuloja arviolta yhteensä noin 79 miljoonaa euroa.

Tasokorotuksesta huolimatta rahoituksen ostovoima heikkenee kustannustason voimakkaan nousun vuoksi; viimeisen vuoden aikana maanrakennuskustannusindeksi on noussut jopa 7 prosenttia. Määrärahaa ei ole sidottu indeksiin, mutta monivuotiset kunnossapito- ja hoitosopimukset ovat sen sijaan indeksisidonnaisia. Määrärahasta menee siten yhä suurempi osa väylien palvelutason ja kunnon säilyttämiseen, eikä esim. alueellisiin investointeihin ole juuri mahdollisuuksia.

Suomen tavaraliikenteestä ja henkilöliikenteestä kulkee maanteillä noin 90 prosenttia. Liikennemäärien kasvu asettaa yhdessä liikenneturvallisuutta koskevien tavoitteiden kanssa tieverkon kunnossapidolle suuria haasteita.

Valiokunta pitää siksi hyvänä hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan osana väylänpidon parantamista on tarkoitus käynnistää pienten liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden investointiohjelma. Tällaisilla pienillä investoinneilla, kuten esim. kevyen liikenteen väylien rakentamisella ja taajamiin sijoittuvien raskaan liikenteen ajoreittien parantamisella, voidaan edistää liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta.

Valiokunta lisää momentille 2 700 000 euroa pienten liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden investointiohjelman käynnistämiseen.

Radanpitoontehtävä 20 miljoonan euron lisäys perustuu kehyspäätöksen linjaukseen, jonka mukaan radanpidon rahoitusta lisätään kehyskaudella yhteensä 110 miljoonaa euroa. Lisärahoitus käytetään junaliikenteen toimivuutta parantaviin sekä häiriöitä poistaviin korvausinvestointeihin, joilla parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että radanpidon rahoitusta lisätään, joskin määrärahojen tarve on vielä huomattavasti suurempi mm. vanhojen teknisten järjestelmien sekä olemassa olevan korjausvelan vuoksi. Rautatieliikenteen täsmällisyyden ja luotettavuuden parantamiseksi on erittäin tärkeää, että resursseja suunnataan routavaurioiden korjaamisen ohella talvikunnossapidon parantamiseen, sähkö- ja turvalaitteiden toimintavarmuuteen sekä ratojen liikenteenohjausjärjestelmien toimivuuteen. Etenkin Helsingin ratapihan liikennöinnin kehittäminen on tärkeää, koska ongelmat heijastuvat sieltä koko rataverkon toimivuuteen.

Vesiväylänpidon osalta valiokunta korostaa meriväylien turvallisuuden parantamista sekä toimia, joilla vähennetään öljyonnettomuuksiin liittyviä riskejä. Myös sisävesiliikenteen kehittämisestä on huolehdittava mm. matkailun ja bioenergian saatavuuden edistämiseksi.

Talvimerenkulun turvaamiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että hyvissä ajoin ryhdytään valmistelemaan vanhentumassa olevan jäänmurtokaluston uusimista.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös väylämaksujärjestelmän kehittämistarpeisiin. Väylämaksulla katetaan kauppamerenkulun väylien kunnossapidon ja kehittämisen, talvimerenkulun sekä meriliikenteen ohjauksen ja näiden väylien merenmittauksen kustannukset. Väylämaksu on ollut viime vuosina alijäämäinen mm. vähentyneiden aluskäyntien sekä talvimerenkulun kustannusten nousun vuoksi, mistä johtuen väylämaksua korotetaan ensi vuoden alusta 9,5 prosentilla.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyinen väylämaksujärjestelmä ei kuitenkaan ota riittävästi huomioon laivojen jäissäliikkumisominaisuuksia, vaan väylämaksu on kunkin jääluokan sisällä samansuuruinen riippumatta käytetyn jäänmurtopalvelun laadusta tai määrästä. Nykyinen järjestelmä ei siten kannusta varustamoja rakentamaan aluksia, jotka pärjäisivät jäissä ilman jäänmurtoapua.

Valiokunta pitää väylämaksujärjestelmän uusimista välttämättömänä. Valiokunta viittaa eduskunnan vastikään (30.11.2011) hyväksymään lausumaan ja edellyttää, että hallitus käynnistää väylämaksujärjestelmän kokonaisuuudistuksen, jossa otetaan huomioon myös alusten ympäristöominaisuudet ja jäänmurtopalvelujen tosiasiallinen käyttö (HE 65/2011 vp — LiVM 7/2011 vp).

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 34 974 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen.

Selvitysosa:Länsimetro sisältää metron jatkamisen Ruoholahdesta Matinkylään. Valtuudesta aiheutuvien menojen määrä muuttuu maanrakennuskustannusindeksin muutosten mukaisesti. Helmikuun 2011 hintatasossa (ind. 145,3 2000=100) hankkeen rakentamiskustannukset ovat 737 milj. euroa, joka vastaisi 221 milj. euron suuruista valtion avustusta.

Avustus maksetaan edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuonna 2011 syntyvien rakentamiskustannusten arvioidaan olevan noin 116,58 milj. euroa, josta valtion avustuksen 30 % osuus on 34,974 milj. euroa. Rakentamisesta valtiolle aiheutuvien kustannusten arvioidaan vuoden 2007 lokakuun kustannustasossa (ind. 131,5 2000=100) olevan 49,4 milj. euroa vuonna 2013, 63,7 milj. euroa vuonna 2014, 40,4 milj. euroa vuonna 2015 sekä 11,5 milj. euroa myöhempinä vuosina yhteensä. Luvut ovat ilman arvonlisäveromenoa.

(40.) Avustus Finavia Oyj:lle(siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevan sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin. Investointiavustus saa olla enintään 90 % investointimenoista. Muiden avustusten yhteismäärä saa olla enintään 70 % käyttömenoista. Avustukset myönnetään kustannuksiin ilman arvonlisäveroa.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää vuonna 2012 Seinäjoen (Rengonharju) ja Mikkelin lentopaikkojen investointi- ja ylläpitomenoihin 1 milj. euroa.

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perustuotantotoiminnan tarvitsemien teiden avustamiseen niiden merkityksen suhteessa.

Valtionavustus kohdistuu ensisijassa yksityisten teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtioavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km. Avustettavia kohteita on vuosittain noin 1 000 ja keskimääräinen avustus on 20 000 euroa. Tuen enimmäisosuus voi olla 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa parantamiskohteissa tuen osuus on ollut noin 60 % ja erityiskohteissa, kuten silloissa, 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on ollut noin 20 %. Avustettavia lauttapaikkoja on noin 20 kpl ja niihin käytettävä tuki on noin 2 milj. euroa.

Momentille ehdotetaan 8 miljoonan euron määrärahaa, joka on 15 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Määrärahan tuntuva aleneminen johtuu siitä, että vuosina 2009—2011 momentin määrärahaa korotettiin vuosittain 10 miljoonalla eurolla puukuljetuksiin käytettävien yksityisteiden parantamiseksi. Tämän kolmivuotisen määrärahalisäyksen päätyttyä momentille on tehty säästötoimenpiteenä vielä 5 miljoonan euron vähennys.

Yksityistiet ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää ja niillä on suuri merkitys mm. elinkeinoelämän, maaseudun yritystoiminnan sekä matkailun toimivuudelle ja kannattavuudelle. Yksityistiet ovat myös perusedellytys toimivalle puuntuotannolle ja puunhankinnalle. Valiokunta lisää momentille 5 000 000 euroa maa- ja metsätalouden ja maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten parantamiseksi.

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 35 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (264/1961) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 32 000 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 2 980 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 20 000 euroa.

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 444 653 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään

1) väyläverkon kehittämisinvestointien suunnittelusta ja toteuttamisesta aiheutuviin menoihin.

2) sopimuksia Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe, loppuunsaattaminen -nimisen ratahankkeen toteuttamiseksi vuoden 2011 talousarviossa myönnetyn enintään 90 milj. euron sijasta enintään 344,0 milj. euron määrästä.

3) sopimuksia E18 Koskenkylä—Kotka erillishankkeen osalta enintään 33,0 milj. euron määrästä.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion talousarviorahoituksella toteutettavat hankkeet.

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 354,8 milj. euroa.

Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe, loppuunsaattaminen. Vuoden 2011 talousarviossa myönnettyä enintään 90 milj. euron valtuutta hankkeelle Seinäjoki—Oulu II-vaihe laajennetaan. Samalla hankevaltuutta tarkistetaan 254 milj. eurolla enintään 344 milj. euroon. Valtuuden laajennus ja hanke Kokkola—Ylivieska 2. raide mahdollistavat koko hankkeen loppuunsaattamisen Seinäjoki—Oulu välisen palvelutason parantamisen. Hanke valmistuu vuonna 2017.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke. Hanke liittyy elinkaarihankkeeseen E18 Koskenkylä—Kotka. Osuuden Koskenkylä—Kotka rakentaminen moottoritieksi päätettiin vuoden 2010 talousarviossa toteuttaa elinkaarirahoitushankkeena. Tästä hankkeesta toteutetaan erillishankkeena Kotkan päässä Kyminlinnan ja Jumalniemen eritasoliittymien parantaminen ja meluntorjunnan tehostaminen nykyisellä moottoritiellä Kyminlinnan ja Rantahaan välillä. E18 Koskenkylä—Kotka hankkeesta on hankintasuunnitelmaa muutettu siten, että erillisurakoina voidaan hankkia tieosuuden telematiikka sekä pääosin Kotkan kaupungin rahoittama eritasoliittymä. Näillä toimilla varmistetaan tasapuolinen urakkakilpailu, hankkeiden tehokas toteuttaminen ja vähennetään hankkeista valtiolle aiheutuvien rahoituskulujen määrää. Erillishanke sisältää lisäksi uuden moottoritien liikennetelematiikalle välttämättömän tietoliikenneyhteyden rakentamisen välille Kehä III—Porvoo. Koskenkylä—Kotka erillishankkeen kustannusarvio on 33 milj. euroa (ind. 130, 2005=100), josta Kotkan kaupungin osuus 15,5 milj. euroa. Koko moottoritiehankkeelle laskettu hyöty-kustannussuhde on 1,2.

Pisara-radan suunnittelu käynnistyy vuonna 2012. Hankesuunnittelun arvioidaan maksavan noin 40 milj. euroa, josta valtion osuus on 83 % ja Helsingin kaupungin osuus 17 %. Vuoden 2012 suunnittelumenojen arvioidaan olevan noin 5 milj. euroa.

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa:Lisäys 5 000 000 euroa talousarvioesityksen 439 653 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentilta 31.10.20.

Momentin määräraha on 444,65 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan valtion talousarviorahoituksella toteutettavat hankkeet. Määrärahasta käytetään käynnissä olevien kehittämishankkeiden rahoitukseen 438,65 milj. euroa ja yhden uuden kehittämishankkeen (E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke) aloitukseen 1 miljoona euroa.

Tällä hetkellä on käynnissä 9 tiehanketta, 8 ratahanketta ja 2 vesiväylähanketta. Näiden lisäksi Savonlinnassa on käynnissä kaupungin keskustaa koskeva ns. yhteinen väylähanke. Jo käynnissä olevien hankkeiden rahoitukseen tarvitaan ensi vuoden jälkeen vielä 918,15 miljoonaa euroa ja E18-erillishankkeen jatkorahoituksen tarve on 32 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että keskeneräiset hankkeet saatetaan asianmukaisesti loppuun ja että erityisesti Seinäjoki—Oulu-radan peruskorjaus valmistuu suunnitelmien mukaisesti vuonna 2017. Hankkeen II-vaiheen tilausvaltuus korotetaan nyt 344 miljoonaan euroon, mikä merkitsee tuntuvaa korotusta aiempaan 90 miljoonan euron valtuuteen. Valtuuden korotus johtuu siitä, että kuluvan vuoden kolmannessa lisäbudjetissa luovuttiin Kokkola—Ylivieska-kaksoisraiteen rakentamisesta elinkaarihankkeena, ja rahoitus muutettiin tavanomaiseksi budjettirahoitukseksi. Valiokunta pitää nyt valittua rahoitustapaa hyvänä ja toteaa, että koko rataosan valmistuminen lisää merkittävästi liikenneverkon toimivuutta, parantaa liikenneturvallisuutta sekä raideliikenteen kilpailukykyä.

Kehittämishankkeiden ohella momentin määrärahasta osoitetaan 5 milj. euroa Pisara-radan suunnitteluun. Pisara-rata on Helsingin kantakaupungin alittava rautatie, joka yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet. Kyseessä on erittäin mittava hanke, jota koskevan hankesuunnittelun arvioidaan maksavan 40 miljoonaa euroa. Suunnittelurahoitus on hankkeen mittavuudesta johtuen tarkoitus maksaa väyläverkon kehittämiseen tarkoitetulta momentilta, eikä perusväylänpidosta, kuten suunnittelumenot yleensä maksetaan. Valiokunta pitää tätä ratkaisua perusteltuna ja radan suunnittelun käynnistämistä tärkeänä. Toteutuessaan rataosuus vähentää merkittävästi päärautatieaseman ruuhkaa, mikä edistää Helsingin seudun lähiliikenteen ohella myös kaukoliikenteen toimivuutta.

Valiokunta toteaa, että ensi vuonna käynnistetään myös kaksi muuta kehittämishanketta (Vt 12 Tampereen rantaväylä sekä Turun satamayhteys), jotka on budjetoitu momentille 31.10.78. Näiden uusien hankkeiden sopimusvaltuus on yhteensä 205 miljoonaa euroa ja ne molemmat toteutetaan jälkirahoitteisesti siten, että kunta maksaa ensi vaiheessa kaikki kustannukset valtion maksaessa oman osuutensa vuosina 2014—2016.

Liikenneverkon kehittämistarpeet

Liikennepolitiikan keskipitkän aikavälin kehittämishankkeet linjataan keväällä 2012 annettavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Valiokunta ei siksi käsittele tässä yhteydessä yksittäisiä kehittämishankkeita koskevia kysymyksiä, mutta toteaa, että tarve uusien liikennehankkeiden käynnistämiseen on erittäin suuri. Esim. ELY-keskusten ja maakuntien liittojen nimeämiä alueellisia kärkihankkeita on yhteensä noin 8 mrd. euron edestä; näistä noin puolet on tiehankkeita.

Valiokunta korostaa liikenneinvestointien pitkäjänteistä rahoitusta ja pitää välttämättömänä, että liikennepoliittisen selonteon yhteydessä varataan riittävä rahoitus investointiohjelman toteuttamiseen. Väylänpidon pitkäjänteisyyden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi on aivan olennaista, että hankkeet voidaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa ja että ne ajoittuvat tasaisesti koko suunnitelmakaudelle.

Valiokunta pitää tärkeänä, että selonteossa selvitetään myös liikenneinvestointien erilaisia budjetointi- ja rahoitusmalleja. Samalla tulee ratkaista kysymys siitä, miten ulkopuolinen rahoitus otetaan huomioon kehyksessä. Esim. ensi vuonna käynnistetään hankkeita, joissa ulkopuolisen rahoituksen osuus on merkittävä.

Valiokunta korostaa hallitusohjelman mukaisesti, että tehokas ja vaikuttava liikennepolitiikka ja toimiva infrastruktuuri ovat kilpailukyvyn, taloudellisen kasvun, kestävän kehityksen ja ihmisten arjen sujuvuuden edellytyksiä. Viennistä riippuvaisena maana Suomi tarvitsee hyvät ja toimivat yhteydet kaikkialle maailmaan, mutta etenkin merikuljetusten ja Venäjän liikenne-yhteyksien edistäminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeää.

Näiden yhteyksien ohella selonteossa on kiinnitettävä huomiota myös Pohjois-Suomen liikenneyhteyksien kehittämistarpeisiin, mikä on ajankohtaista kaivannaisteollisuuden voimakkaan kasvun vuoksi. Kaivannaisteollisuuden toiminnan kannalta on välttämätöntä, että sen tukena on kestävä ja logistisesti toimiva väyläverkko, jonka avulla tuotteet kuljetetaan kansainvälisille markkinoille tai jatkojalostukseen Suomessa. Kaivostoiminnan oletetaan kasvavan myös pitkällä aikavälillä, vaikka alan kasvu voi lyhyellä aikavälillä vaihdella suhdanteiden kehityksen vaikutuksesta.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä laajemminkin huomiota pohjoisen alueen liikenneyhteyksiä koskeviin näkymiin. Ilmaston lämpenemisen myötä pohjoisten merireittien käyttö lisääntyy vähitellen ja myös arktisten alueiden taloudellinen merkitys kasvaa. Uusien meriväylien avautuminen voi tulevaisuudessa mullistaa koko maapallon logistiikkavirrat. Myös mahdolliset arktisten alueiden investoinnit edellyttävät merkittäviä liikenneinvestointeja.

Liikennepolitiikka tulee myös kytkeä kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kokonaisuuteen, mikä tulee ottaa huomioon myös EU:n TEN-T-linjauksissa.

TEN-T-ydinverkkoon kuuluvat Suomen osalta aiemmat ns. prioriteettihankkeet Pohjolan kolmio, Merten moottoritiet ja Rail Baltica sekä uutena hankkeena Botnian käytävä.

On lisäksi tärkeää, että EU:n uuteen TEN-T-ydinverkkoon pyritään saamaan myös ne liikennekäytävät, jotka tukevat Itä- ja Pohjois-Suomeen liittyvien kehittämistavoitteiden ja alueen saavutettavuuden varmistamista. TEN-T-ydinverkkoa koskevaa komission ehdotusta tulisi siksi täydentää valtatie 5:llä ja Savonradalla sekä Oulu—Vartius-rata- ja -tieyhteyksillä.

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 73 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin siltä osin kun hankkeita ei ole budjetoitu momentille 31.10.77.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään

1) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

2) sopimuksia hankkeen vt 12 Tampereen rantaväylä osalta enintään 185,0 milj. euron määrästä.

3) tekemään sopimuksia hankkeen Turun satamayhteys (Suikkilantie) osalta enintään 20,0 milj. euron määrästä.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan hankkeet, joita rahoittavat myös ulkopuoliset tahot kuten esimerkiksi kunnat ja yritykset.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

Vt 12 Tampereen rantaväylä. Hankkeen kustannusarvio on 185 milj. euroa (ind. 130, 2005=100). Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,4. Hanke sisältää tunnelin (2,3 km) Santalahden ja Naistenlahden väliselle tieosuudelle. Lisäksi rakennetaan Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymät ja varaudutaan tunnelin keskelle rakennettavaan eritasoliittymään. Hanke edistää sekä Tampereen keskustan maankäytön että katuverkon ja liikennejärjestelyjen kehittämistä. Siksi kaupungin rahoitusosuus hankkeesta on suuri (67 %). Hankkeen vaikutuksesta keskusta-alueen maankäyttö tehostuu, liikenteen turvallisuus ja sujuvuus paranevat ja liikenne sijoittuu toiminnallisesti oikeille väylille vähentäen katuverkon kuormitusta. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaa bussilinjojen siirto Pispalan valtatieltä Rantaväylälle. Liikennemelu, päästöt ja nykyisen tien estevaikutus vähenee ja lähialueiden asuinviihtyvyys ja yhteydet keskustaan paranevat. Eritasoliittymien, tunnelien suuaukkojen ja ilmastointipiippujen sovittaminen asutuksen keskelle on vaativa tehtävä. Valtion rahoitusosuus on 33 % eli 61 milj. euroa. Hanke on tarkoitus toteuttaa jälkirahoitteisena siten, että Tampereen kaupunki rahoittaa väliaikaisesti väylän toteuttamisesta aiheutuvat kaikki arvonlisäverolliset kustannukset, joista valtio maksaa oman osuutensa takaisin kaupungille korottomana vuosina 2015 ja 2016.

Turun satamayhteys, Suikkilantie. Hankkeen kustannusarvio on 20 milj. euroa (ind. 130, 2005=100). Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,4. Satamatien järjestelyillä ohjataan raskas liikenne uusille reiteille Pansiontieltä Turun kehätielle (kt 40) ja säteittäisille valtateille (vt 8, vt 9, vt 10 ja vt 1). Suikkilantie rakennetaan nelikaistaiseksi Pansiontien ja Suikkilan eritasoliittymän välillä ja eritasoliittymien ramppijärjestelyjä parannetaan. Tasoliittymät muutetaan valo-ohjatuiksi, kevyen liikenteen järjestelyjä toteutetaan ja meluesteitä rakennetaan asuntoalueiden kohdalle. Hankkeen vaikutuksesta paranevat liikenteen sujuvuus ja turvallisuus, kevyen liikenteen yhteydet, joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja yhteydet Turun satamaan. Raskaan liikenteen haitat vähenevät Turun keskustassa ja Markulantiellä. Raskaan liikenteen määrä lisääntyy Suikkilantiellä ja heikentää Raision keskustan eritasoliittymän toimivuutta. Turun kaupungin rahoitusosuus on 50 % hankkeen menoista. Hanke on tarkoitus toteuttaa jälkirahoitteisena siten, että Turun kaupunki rahoittaa väliaikaisesti väylän toteuttamisesta aiheutuvat kaikki arvonlisäverolliset kustannukset, joista valtio maksaa oman osuutensa takaisin kaupungille korottomana viimeistään vuonna 2014. Kaupungin rahoitusosuus tuloutetaan momentille 12.31.10.

79. Elinkaarirahoitushankkeet(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 47 897 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki elinkaarihankkeet. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon E18 Koskenkylä—Kotka -hankkeen vuosirahoituksen muutostarpeet. Erillishanke on budjetoitu momentille 31.10.77. Järvenpää—Lahti hankkeen sopimus päättyy vuonna 2012.

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 30 milj. euroa.