Talousarvioesitys 2011

40. Kala-, riista- ja porotalous

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja kala-, riista- ja porotalouden ohjaamiseen tarvittavat menot. Luvussa budjetoitujen määrärahojen määrä on noin 67 milj. euroa, mitä vastaavasti valtiolle arvioidaan kertyvän tuloja noin 35 milj. euroa. Suurimmat tuloerät ovat EU-tulot, hirvieläinten metsästysmaksu- sekä riistanhoitomaksu- ja kalastuksenhoitomaksukertymät.

Toimintaympäristö

Kala- ja riistakantojen arvioidaan säilyvän elinvoimaisina. Porotalouden kannattavuutta parantaa porotaloustuotteiden arvioitu suotuisa hintakehitys, toisaalta sitä heikentää ja rakenteellista kehitystä rajoittaa tuotantokustannustason nousu. Vuosille 2007—2013 hyväksytty elinkeinokalatalouden toimintaohjelma tukee elinkeinokalatalouden kannattavuuden parantamista. Ammattikalastajien määrän arvioidaan vähenevän. Vapaa-ajan kalastajien ja metsästäjien lukumäärät ovat edelleen suhteellisen korkealla tasolla.

Eduskunta on hyväksynyt esityksen laiksi riistanhoitoyhdistyksistä ja Suomen riistakeskuksesta. Nykyinen Metsästäjäin keskusjärjestö ja 15 riistanhoitopiiriä on tarkoitus yhdistää Suomen riistakeskukseksi. Tavoitteena on, että nykyiset riistanhoitoyhdistykset jatkaisivat toimintaansa toiminta-alueillaan. Sen sijaan Metsästäjäin keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien tilalle perustettaisiin Suomen riistakeskus valtakunnalliseksi riistatalouden kehittämis- ja asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on purkaa hallinnon päällekkäisyyksiä ja tehostaa toimintaa sekä vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja asiakkuuksien hallintaa sekä toiminnan strategialähtöisyyttä. Riistanhoitomaksua on tarkoitus korottaa kahdella eurolla 28 eurosta 30 euroon.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Kalatalous

Elinkeinokalataloutta ohjataan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti, jonka tavoitteena on kalavarojen kestävä hyödyntäminen. Keinoihin kuuluvat kalastuksen sääntely- ja valvontatoimenpiteet sekä elinkeinokalatalouden toimintaohjelman toteuttaminen. Toimenpiteillä pyritään kalakantojen vakauden lisäksi turvaamaan kalaraaka-aineen ympärivuotinen tarjonta jalostukseen ja kulutukseen. Suomen keskeisten kalakantojen kiintiöt pyritään asettamaan tieteellisen neuvonannon perusteella siten, että kalakantojen kestävä käyttö ja kalastuksen jatkuvuus varmistetaan. Vuosia 2007—2013 koskevaa elinkeinokalatalouden kansallista strategiasuunnitelmaa ja toimintaohjelmaa toteutetaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytyksien, alan kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Vesiviljelyä edistetään kansallisen vesiviljelyohjelman mukaisesti. Hylkeiden kalastukselle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi tuetaan hylkeenkestäviä pyydyksiä ja maksetaan hyljesietopalkkioita.

Kalavarojen käytön ja hoidon ohjaamisella luodaan edellytykset kiinnostavien ja monipuolisten kalastusmahdollisuuksien tuottamiselle. Vapaa-ajan kalastusta säädellään kalakantojen tutkimus- ja seurantatietojen perusteella. Kalavarojen käyttö perustuu käyttö- ja hoitosuunnitelmiin. Vapaa-ajan kalataloudessa edistetään kestävään kalavarojen käyttöön perustuvien, asiakaslähtöisten ja innovatiivisten kalastuspalveluiden kehittämistä.

Kalakantojen hoidossa huolehditaan monimuotoisuuden säilyttämisestä ja heikentyneiden kantojen vahvistamisesta. Kalakantojen tilan seurantaa on kehitetty ja seurantatietojen järjestelmällistä rekisteröintiä ollaan käynnistämässä. Hoitotoiminnassa korostuvat kalastuksen järjestely, kalanistutustoiminnan suunnitelmallisuus sekä kalataloudellisten kunnostusten merkitys. Tavoitteena on kalojen luontaisen lisääntymisen edistäminen.

Saimaannorpan esiintymisalueella kalastus sovitetaan yhteen suojelun kanssa siten, että saimaannorpan suotuisan suojelun taso varmistetaan. Samalla pyritään turvaamaan ja säilyttämään hyvät edellytykset ekologisesti kestävälle kalastukselle, tuottavalle ammattikalastukselle ja monipuoliselle vapaa-ajan kalastukselle. Saimaannorppien kuolleisuus kalastuksen tahattomana sivusaaliina vähennetään tasolle, jolla se ei muodosta uhkaa saimaannorppakannalle. Kalastuksen kevätrajoitusalueen muodostamisesta syntyvät sopimuskorvaukset maksetaan momentilta 30.40.52.

Riistatalous

Riistataloudessa panostetaan tasapainon löytämiseen eräiden riistalajien, erityisesti suurpetojen kantojen koon, alueellisen levinneisyyden ja niiden yhteiskunnallisten vaikutusten välillä. Tavoitteena on riistakantojen säilyminen elinvoimaisina ja samalla kuitenkin vähentää riistaeläinkantojen aiheuttamia vahinkoja. Keinona on riistaeläinkantojen kehittäminen muun muassa pyyntilupajärjestelmän sekä laji- ja elinympäristökohtaisten hoitosuunnitelmien avulla.

Porotalous

Porotaloudessa keskeisintä on edelleen laidunten kestävyyden turvaaminen sekä porotalouselinkeinon rakenteen ja kannattavuuden kehittäminen. Tavoitteena on mitoittaa eloporomäärät laidunten kestävyys huomioonottaen sekä ylläpitää porotalousyritysten kannattavuutta. Porotalouden rakenteen kehittymistä tuetaan Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävillä avustuksilla ja lainoille myönnettävällä korkotuella (mom. 30.20.49) sekä maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen määrärahalla (mom. 30.20.40).

01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 183 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien sijoitusmenoiksi luettavien perusparannuksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tehtävänä on tuottaa tutkittua tietoa ja asiantuntijapalveluita kala- ja riistavarojen kestävän käytön hyväksi, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi sekä kala-, riista- ja porotalouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

RKTL tukee pääluokkaperustelussa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

• tuottaa tietoa kala- ja riistavaroista sekä arvioi ja ennustaa kala- ja riistakantojen tilaa niiden kestävän ja monipuolisen hyödyntämisen perustaksi
• kehittää kala- ja porotalouden elinkeinoja sekä tuottaa kalatalouden tilastot sekä tietoa kalan, riistan ja poron käytöstä, jalostuksesta ja kaupasta
• tuottaa tietoa vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen yhteiskunnallisesta ja sosioekonomisesta vaikuttavuudesta
• tuottaa tietoa, asiantuntijapalveluita ja viljelytuotteita, joiden avulla kala- ja riistavarojen hoito on tehokasta, tarpeeseen perustuvaa ja suunnitelmallista sekä huolehtii osaltaan, että kalavarat säilyvät geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina
• edistää tietotuotannolla hirven, suurpetojen ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen ehkäisemistä
• edistää porolaidunten kestävää käyttöä muun muassa tuottamalla tietoa laidunten käytöstä ja tilasta
• huolehtii tutkimustiedon siirrosta nopeasti ja tehokkaasti päättäjien, yrittäjien sekä neuvonnan, opetuksen ja kansalaisten sekä riistakanta-arvioiden perusaineiston tuottajien käyttöön ja
• tuottaa tutkimus- ja seurantatietoa saimaannorpasta yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Kala- ja riistavarojen runsauden ja hyödyntämisen seurannassa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön strategiset tavoitteet sekä erityisesti kalaston tilan ja riistaeläinten levinneisyyden, runsauden ja vahinkomäärien aiheuttamat muutostarpeet.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallinen tehokkuus

Vuonna 2011 toteutetaan vuosien 2007—2011 tuottavuusohjelmaa muun muassa kehittämällä toimipaikkaverkostoa ja tietohallintoa, lisäämällä yhteistyötä Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) sisällä sekä hankkimalla lisäpalveluja palvelukeskukselta.

Tuottavuustoimenpiteenä toteutetaan lisäksi vuonna 2010 laadittu toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelma ja lakkautetaan eräitä tehtäviä suunnitelman mukaan.

Toimintaa vahvistetaan erityisesti elinkeino-, yhteiskunta- ja taloustutkimuksen osalta. Vahvistetaan riistantutkimusta, etenkin suurpetotutkimusta ja suurpetojen kannanarviointia. Voimavaroja suunnataan kansainvälistymiseen, vesiviljelyyn sekä uusien tuotteiden ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Kalakantojen hoitamiseksi käytetään arvokalojen sopimuskasvatukseen ja istutuksiin noin 0,9 milj. euroa.

¹⁾ Sisältää momentilta 30.50.20 myönnettävään määrärahaan liittyvät 12 henkilötyövuotta.

Maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 1,9 milj. euroa. Vesiviljelyn maksullisen toiminnan kannattavuutta parannetaan suunnitelluilla ja aloitetuilla toimenpiteillä.

¹⁾ py = poikasyksikkö

Tuotokset ja laadunhallinta

Asiantuntijatyötä lisätään. Tutkimuksen palvelukykyä päätöksenteolle parannetaan lisäämällä ongelmien monitieteellistä käsittelyä. Tuotetaan tieteellisten kriteerien mukaista korkeatasoista tietoa ja pidetään tieteellisen julkaisutoiminnan määrä saavutetulla tasolla. Tutkimuslaitos on verkottunut Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa yliopistojen kanssa muodostaen tutkimusyhteisöjä ja toimii osana Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET) sekä yhteistyössä kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. Projektityöskentelyä evaluointijärjestelmineen vahvistetaan edelleen. Lisäksi kehitetään seurantamenetelmiä ja analyyseja. Vesiviljelyn, kannanarvioinnin ja tilastoinnin sekä tutkimuksen toiminnan laatu varmistetaan toimintajärjestelmillä.

¹⁾ Sisältää sopimuskasvatuksen

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 150 000 euroa ja kaksi henkilötyövuotta siirtona momentilta 30.01.01 kalataloustietojen keruun ja eräiden kalantutkimuksen menoina. Määrärahan mitoituksessa on otettu vastaavasti huomioon vähennyksenä 1 150 000 euroa bruttomenoissa ja bruttotuloissa maksullisen toiminnan vähenemisenä.

20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (264/1961) 2 luvun 22 ja 22 b §:n ja vuonna 2011 voimaan tulevan uuden vesilain 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) 44 §:n nojalla annettujen lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2011 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.

41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinvahinkokorvausten

2) riistavahinkolain mukaisten vahinkojen ehkäisemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) riistanhoitomaksuista ja pyyntilupamaksuista annetun lain (616/1993) mukaisten hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja pääosin vuonna 2010 aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta sekä hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. Vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.42.

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten, riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen enintään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan lisätarve perustuu suurpetojen aiheuttamien vahinkojen lisääntymiseen.

43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 805 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) porotalouden edistämiseen myönnettävien valtionapujen ja valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevista tehtävistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

2) porotalouden kannattavuuden edistämiseen tähtäävän neuvontatyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä eräitä muita tehtäviä. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 10 000 euroa vuonna 2010 hyväksytyn työehtosopimuksen ja vähennyksenä 160 000 euroa kertaluonteisen lisäyksen poiston johdosta.

Momentille esitetään 1 705 000 euron määrärahaa, joka on 150 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2010.

Paliskuntain yhdistys on porotalouden ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatio, joka edistää poronhoitoa ja sen tutkimusta, hoitaa porotalouden suhteita muuhun yhteiskuntaan, hyväksyy uudet poromerkit ja ylläpitää poromerkkirekisteriä. Neuvonnan tarve porotalouden toimijoiden keskuudessa kasvaa jatkuvasti mm. suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ja maankäyttöön liittyvien kysymysten osalta. Myös yhdistyksen tietotekniikka tarvitsee uudistusta.

Paliskuntain yhdistys vastaa lisäksi poroesteaitojen rakentamisesta ja kunnostuksesta. Suomen kunnossapitovastuulla on poroesteaitaa Venäjän ja Norjan vastaisilla rajoilla yhteensä 1 200 kilometriä.

Valiokunta lisää momentille 60 000 euroa Paliskuntain yhdistyksen tukemiseen ja 40 000 euroa poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaisevien poroaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon.

50. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 9 234 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon riistanhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä, joka oli 307 800 vuosina 2007—2009. Riistanhoitomaksua on tarkoitus korottaa 28 eurosta 30 euroon. Vuonna 2011 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.

Koska valtionapu myönnetään vuoden alussa, Suomen riistakeskuksen perustaminen ei muuta käyttöarviota.

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 303 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982) 91 ja 91 a §:n perusteella:

1) vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin

2) kalastusaluetoiminnasta

3) kalastusalan järjestöjen toiminnasta

4) kalatalouden edistämisestä

5) valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahasta osoitetaan 100 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talousarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi, mutta kuitenkin vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt budjetointivuotta edeltävänä vuonna. Vuonna 2009 kalastuksenhoitomaksuina kertyi yhteensä 5 623 161 euroa. Kalastuksenhoitomaksu koko vuodelta on edelleen 22 euroa ja seitsemän vuorokauden maksu 7 euroa. Kun vuosina 2007—2009 kalastuksenhoitomaksun vuosimaksujen suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä oli 271 323 kpl ja seitsemää vuorokautta koskevia maksuja suorittaneita keskimäärin 30 996 kpl, on kalastuslain 90 §:n mukainen kalastuksenhoitomaksuvarojen vähimmäismäärä 6 186 078 euroa. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 17 000 euroa kalastuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimitietojen myyntituloja vastaavina menoina. Vuonna 2011 kertyviksi arvioidut kalastuksenhoitomaksut ja kalastuksenhoitomaksurekisterin myyntituotot on merkitty momentille 12.30.44.

Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus kalan kokonaiskulutuksesta on enää noin 7 prosenttia. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella ammattikalastajien määrän ennakoidaan selvästi vähenevän kuluvalla vuosikymmenellä, mikä puolestaan vähentää entisestään kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan kulutusta.

Kotimaisen kalastuselinkeinon vahvuutena ovat sitoutuneet yrittäjät. Toimintaedellytysten koetaan kuitenkin koko ajan heikkenevän. Rannikkokalastuksessa suurin ongelma on edelleen hylkeet. Valiokunta pitää tärkeänä, että hyljevahinkojen korvaamisen lisäksi etsitään edelleen uusia keinoja vahinkojen vähentämiseksi. Myös merimetsokantojen kasvu on vähentänyt monilla paikkakunnilla kaupallisesti tärkeitä kalakantoja.

Valiokunta toteaa, että kalastuselinkeinoon kohdistuu suuria paineita ja toiminnan kehittämiseen tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä. Erityisen tärkeää on kalastuselinkeinon itsensä harjoittama elinkeinokalatalouden edistämistoiminta. Valiokunta lisää talousarvioaloitteen TAA 47/2010 vp perusteella momentille 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle kehittämistoimintaan.

52. Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 570 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) kalastuslain (286/1982) 89 a §:n mukaisesti viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden omistajille

3) vuonna 2011 kerättävien viehekalastusmaksujen kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen

4) enintään 360 000 euroa saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2010 kertyväksi arvioidusta Tenojoen kalastuslupatulosta, 560 000 eurosta, yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettavana osuutena noin 72 % eli noin 400 000 euroa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2011 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon viehekalastusmaksuista vesialueiden omistajille vuonna 2011 jaettavana määränä 2 659 400 euroa, mikä saadaan, kun vuoden 2010 talousarviossa kertyväksi arvioidusta 2 810 000 euron viehekalastusmaksutuotosta vähennetään viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle vuonna 2010 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden määräksi on arvioitu vuoden 2010 talousarviossa 150 000 euroa. Valtiolle arvioidaan vuonna 2011 aiheutuvan kuluja viehekalastusmaksujen kannosta 150 000 euroa. Vuonna 2011 kertyviksi arvioidut viehekalastusmaksut on merkitty momentille 12.30.43.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 360 000 euroa siirtona momentilta 30.63.50 saimaannorpan suojeluun liittyvinä vesialueen omistajille maksettavina sopimuspalkkioina. Tavoitteena on tehdä kalastuksen rajoitussopimuksia 2 000 km2 (v. 2009 toteutuma 1 470 km2) alueella saimaannorpan suojelemiseksi. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille.

Momentin nimike on muutettu.

62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 15 778 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja ammattikalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) varoista rahoitettavien elinkeinokalataloutta koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 40 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 7 134 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaisesti momentin määrärahasta kohdistuu Kainuun maakuntaan 165 000 euroa, mistä 70 000 euroa on EU:n rahoitusosuutta ja 95 000 euroa kansallista rahoitusosuutta.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisina menoina 12 878 000 euroa, joka on vuosille 2007—2013 Euroopan kalatalousrahastosta osaksi rahoitettavien ohjelmien rahoitusosuutta, jonka EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet on vahvistettu komission hyväksymässä toimintaohjelmassa. Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan. Määrärahasta on varattu 165 000 euroa Kainuun maakuntaan kohdistuviin ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin. Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän yhteensä 8 600 000 euroa lähinnä ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoitusosuutena.

Kokonaan kansallisesti rahoitettavia elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteitä ovat kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain (331/1958) mukaiset sekä maa- ja metsätalousministeriön määräämin perustein myönnetyt avustukset kalan kuljetukseen. Määrärahaa voidaan käyttää kehittämishankkeisiin elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseksi sekä elinkeinokalatalouden logistiikan ja infrastruktuurin kehittämisinvestointeihin. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää tarvittaessa saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille, tarve on arviolta 50 000 euroa. Vuonna 2011 näihin tarkoituksiin arvioidaan tarvittavan 1 500 000 euroa.

Poistokalastus

Itämeren ja monien Suomen järvien suurin yksittäinen ongelma on vesien rehevöityminen. Tämän kehityksen seurauksena särkikalakannat ovat runsastuneet ja heikentäneet vesien virkistysarvoa ja arvokkaiden kalakantojen elinmahdollisuuksia.

Valiokunta osoitti vuoden 2010 talousarviossa määrärahan Säkylän Pyhäjärven ja Onkamojärvien hoitokalastukseen elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseksi. Molemmissa kohteissa on valiokunnan saaman selvityksen mukaan onnistuttu parantamaan järvien vedenlaatua ja etsimään särkikalalle jatkojalostuskohteita.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa on puolestaan käynnistetty maa- ja metsätalous-ministeriön aloitteesta vähäarvoisen kalan käytön edistämistä koskeva pilottihanke pohjoisella Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Kalamateriaalin hyödyntämistä testataan bioenergia-, eläinrehu- ja elintarvikekäytössä. Hankkeen alustavat tulokset ovat rohkaisevia, ja näyttää siltä, että särkikalojen taloudelliselle hyödyntämiselle olisi edellytyksiä tulevaisuudessa.

Tutkimusten ja käytännön kokemusten pohjalta on todettu, että särkikalojen tehokkaalla kalastuksella pystytään vaikuttamaan positiivisesti veden laatuun. Tuhannen tonnin särkikalasaaliin mukana vesistön ravinnekierrosta poistuu 7—8 tonnia fosforia ja 27—28 tonnia typpeä. Esimerkiksi 10 000 tonnin särkikalasaaliilla voitaisiin poistaa puolet Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimintaohjelmassa Suomelle määritellystä 150 tonnin fosforikuormituksen vähentämistavoitteesta.

HELCOMin toimintaohjelman antaman suosituksen mukaan vesienhoitotoimenpide on kustannustehokas, mikäli poistetun fosforitonnin hinta alittaa 150 000 euroa ja tällaiset toimet tulisi toimeenpanna välittömästi. Särkikalojen tehopyynnin kautta fosforitonnin poistamisen hinnaksi tulisi arviolta 50 000 euroa, joten toimenpidettä voidaan pitää erittäin kustannustehokkaana.

Vesiensuojelullisten näkökohtien lisäksi poistokalastus lisää kotimaisen kalaraaka-aineen markkinoille tuloa ja monipuolistaa ammattikalastuksen toimintaedellytyksiä. Sekä rannikko- että sisävesien kalastajat ovat erittäin kiinnostuneita poistokalastuksen toteuttamisesta, mutta eivät ole valmiita ilman varmuutta sen jatkuvuudesta investoimaan pyynnin kehittämiseen. Kokemuksen myötä on myös varmistunut, ettei poistokalastusta voida pitää kertaluontoisena kunnostustoimenpiteenä, vaan saavutettujen hyvien tulosten ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa ylläpitokalastusta tai ainakin valmiutta kalastuksen toteuttamiseen. Käynnistystuen tulisi valiokunnan saaman selvityksen mukaan olla pitkäjänteistä ja kestää vähintään 3—5 vuotta.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää perusteltuna laajamittaisen sekä sisävesillä että merialueella toteutettavan poistokalastuksen käynnistämistä. Poistokalastuksen tavoitteena on olla pitkällä aikavälillä markkinalähtöistä, ilman valtion tukea tapahtuvaa toimintaa. Siihen liittyy oleellisesti kalaraaka-aineen jatkojalostus ja taloudellinen hyödyntäminen. Samalla tulee varmistaa toiminnan jatkuvuus ja sitä kautta saavutettavat pysyvät tulokset.

Valiokunta lisää momentille 1 400 000 euroa. Lisäyksestä osoitetaan 1 000 000 euroa Suomenlahdella ja Saaristomerellä sekä 400 000 euroa sisävesillä (ml. tekoaltaat), esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvellä, Onkamonjärvillä sekä Lokan tekoaltaalla, toteutettavaan poistokalastukseen.

77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luonnonravintolammikoiden kunnostus- ja entistämishankkeiden, vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen

2) hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla on tarkoitus toteuttaa hankkeita, joilla edistetään kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa. Hankkeilla vähennetään samalla kalanistutuksina toteutettavan kalavesien hoidon tarvetta.