Talousarvioesitys 2011

60. Metsätalous

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Maailmantalouden taantuma supisti voimakkaasti metsäteollisuuden tuotantoa, mikä heijastui myös kotimaan hakkuisiin. Vuonna 2009 hakkuumäärä pieneni edellisvuodesta noin 10 milj. kuutiometrillä. Viimeksi hakkuumäärät ovat jääneet näin alhaiselle tasolle lamavuonna 1992. Talouskehitys metsäteollisuuden vientimarkkinoilla on kuitenkin kääntynyt parempaan suuntaan ja teollisuuden puuntarpeen odotetaan lisääntyvän. Venäjän asettamista puun vientitullikorotuksista johtuen puun kysyntä tulee kohdistumaan entistä enemmän kotimaisiin puuvaroihin. Puun tuonti jäi vuonna 2009 alle puoleen edellisvuoden tuontimäärästä, eikä tilannetta muuttanut Venäjän loppuvuonna 2008 tekemä tullikorotusten lykkäyspäätös.

Hakkuumäärien ja puun hintojen laskun myötä kaikkien metsäomistajien yhteenlasketut bruttokantorahatulot putosivat vuonna 2009 1,2 mrd. euroon, missä vähennystä noin kolmannes. Yhtä matalat tulot olivat viimeksi 1990-luvun alun lamassa. Myös yksityismetsien kannattavuutta kuvaava hehtaarikohtainen liiketulos putosi vuonna 2009 lähes kolmanneksen edellisvuodesta. Hakkuiden lisääntyminen kasvattaa metsänomistajien kantorahatuloja ja parantaa metsätalouden kannattavuutta.

Positiivinen piirre puumarkkinoilla on ollut metsäenergian käytön kasvu. Metsähakkeen käyttö oli vuonna 2009 yhteensä 6,1 milj. kuutiometriä, missä vuotuinen kasvu on lähes kolmannes. Eniten lisääntyi järeän runkopuun ja nuorista metsistä korjatun pienpuun käyttö metsähakkeen raaka-aineena. Metsähakkeesta noin 1 milj. kuutiometriä perustui järeään tuontipuuhun. Päätehakkuiden pieneneminen vähensi niiltä korjatun hakkuutähteen määrää. Metsähakkeen käytön kasvun odotetaan jatkuvan vahvana, koska tulevina vuosina otetaan käyttöön useita metsähaketta polttoaineenaan käyttäviä voimalaitoksia.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Kansallinen metsäohjelma 2015:ssä on esitetty toimenpiteet, joilla turvataan kestävästi kotimaisen puun riittävyys kaikkiin käyttötarkoituksiin. Toimintaympäristön muutosten vuoksi maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt ohjelman päivitystyön. Siinä arvioidaan tarvetta muuttaa ohjelman painotuksia, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä suhteessa tavoitteisiin ja ohjelman muutostarpeisiin sekä ohjelman toimeenpanon kehittämistarpeita. Päivitetty ohjelma on tarkoitus hyväksyä vuonna 2010.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama kehittämishanke metsätilakoon ja rakenteen parantamiseksi päättyy vuonna 2011. Hanke tuottaa konkreettisia toimenpide-esityksiä yksityismetsätalouden tilakoon kasvattamiseksi ja sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Tilakokoa suurentamalla ja tilojen rakennetta kehittämällä parannetaan metsätalouden kannattavuutta ja kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä.

Valtion tuki yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden edistämiseen lisääntyy. Metsänhoidon ja perusparannuksen työmääriä lisäämällä turvataan metsien hyvä kasvukunto ja metsien tuottamat ilmastohyödyt.

Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä linjasi 20.4.2010 uusiutuvan energian lisäystavoitteet. Niiden mukaan metsähakkeen käyttö nostetaan 13,5 milj. kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on valmistella vuoden 2010 aikana säädökset tukijärjestelmästä, jolla edistetään puun käyttöä energialähteenä.

Määrärahojen lisääntyessä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008—2016 (METSO) toteutusta tehostetaan yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Metsätalouden edistämisorganisaatioiden uudistus etenee niin, että 13 metsäkeskuksesta ja osasta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota on tarkoitus muodostaa yksi valtakunnallinen metsäkeskus. Uudistuksella vastataan mm. kilpailullisuuden lisäämiseen metsäpalvelumarkkinoilla. Lainsäädäntö pyritään valmistelemaan niin, että uusi metsätalouden edistämisorganisaatio olisi toiminnassa vuoden 2012 alusta lukien.

Metsähallituksen uudistaminen on tarkoitus saada päätökseen vuonna 2012.

01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 426 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metla tuottaa, hankkii ja välittää korkeatasoista tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä sekä turvaamisesta yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Metla tekee soveltavaa tutkimusta, sitä tukevaa perustutkimusta, kehittää metsäalan tutkimusyhteistyötä, edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä, huolehtii sille kuuluvista viranomaistehtävistä ja osallistuu strategisten huippuosaamisen keskittymien toimintaan. Strategiassa organisaatiorakenne ja toimintakulttuuri tukevat asiakaspalvelua ja yhteistyötä ja resurssit keskitetään aiempaa enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tiedon ja teknologian siirtoon.

Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

• tuottamalla tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi
• tuottamalla tietoa ja osaamista metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi
• tuottamalla tietoa ja osaamista puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen lisäämiseksi sekä
• toteuttamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa 2008—2016 (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistumalla Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO) toteutukseen.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metlalle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallinen tehokkuus

¹⁾ Sisältää 10 htv:tä METSO-ohjelman toteutukseen.

²⁾ Vuodet 2009—2010 on muutettu uuden prosessiorganisaation mukaisiksi.

³⁾ Ei sisällä Rovaniemen yhteistoimintalaboratorioon siirtyvää htv:tä.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseksi sekä hallinnonalan ja elinkeinojen tietotarpeiden tukemiseksi Metlan tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä tiedon ja teknologian siirtoa suunnataan tukemaan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua. Metla osallistuu metsäklusterin sekä energia- ja ympäristöklusterin tutkimusstrategian toteuttamiseen strategisten huippuosaamisen keskittymien - Metsäklusteri Oy ja CLEEN Oy - kautta. Tutkimustiedon tuotteistamista ja markkinointia tehostetaan sekä toteutetaan Metlan tutkimustoiminnan kansainvälinen arviointi. Jatketaan yhteistyötä Luonnonvarat- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET) maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen sektoritutkimuslaitosten kanssa. Metlan laboratoriotoimintojen kehittämistä jatketaan toimintojen rationalisoimiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Toteutetaan vuodelle 2011 sovittuja tuottavuusohjelman toimia. Valmistellaan Metsäntutkimuslaitoksen kiinteistöjen siirto Senaatti-kiinteistöille vuoden 2012 alusta.

Maksullisen toiminnan tulostavoitteeksi asetetaan vuodelle 2011 noin 1,8 milj. euroa siten, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset.

Tuotokset ja laadunhallinta

Vahvistetaan osaamista strategisilla painopistealueilla ja kohdennetaan tutkimustoimintaa asiakastarpeiden mukaisesti. Sisäiset prosessit tehostuvat ja tuottavuus paranee ottamalla käyttöön uusia sähköisiä toimintoja ja uudistamalla mm. tietojärjestelmiä.

Henkiset voimavarat

Osaamista kehitetään alueyksikköjen osaamisprofiilien sekä strategisen henkilöstösuunnitelman perusteella.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä tuottavuusohjelman mukaisesti 73 henkilötyövuotta vastaava vähennys (Metlassa työuraansa eläkeikänsä jälkeen jatkavien määräksi arvioidaan 10 henkilötyövuotta).

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 100 000 euroa bruttomenoissa ja bruttotuloissa tulorahoitteisen toiminnan laajenemisen johdosta.

Momentille esitetään 40 816 000 euron määrärahaa, joka on 2,639 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuodelle 2010. Suurin vähennys aiheutuu tuottavuusohjelman toteuttamisesta, joka edellyttää yhteensä 63 henkilötyövuoden vähentämistä vuonna 2011.

Metsäntutkimuslaitos on käynnistänyt yhteistoimintaneuvottelut henkilötyövuosien vähentämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Neuvottelut koskevat mm. talous- ja henkilöstöpalveluiden, perustietotekniikka- ja käyttö- sekä kiinteistö-, huolto- ja vahtimestaripalveluiden ulkoistamista sekä tutkimusta avustavan henkilöstön vähentämistä. Irtisanomistarve on noin 40—50 henkilötyövuotta.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisen perusteella toimintojen ulkoistaminen ei tuo ainakaan alkuvaiheessa määrärahasäästöjä. Esitetyt määrärahat eivät myöskään mahdollista kaikkien ulkoistettavien palveluiden ostamista vuonna 2011. Määrärahavajeen kattaminen vaatiikin toimintojen ulkoistamisen ja irtisanomisten lisäksi koko henkilöstön lomauttamisen määräajaksi.

Metsäntutkimuslaitoksen tilanne on erittäin huolestuttava. Edellytettyihin tuottavuusohjelman säästöihin ei ole päästy, koska Metsäntutkimuslaitoksen esittämiä alueellisten toimipaikkojen sulkemisia ei hyväksytty poliittisessa päätöksentekojärjestelmässä. Asetetut tuottavuusohjelman vaatimukset on kuitenkin pidetty ennallaan.

Tilanne on jo johtanut siihen, että tuottavuusohjelman toteuttaminen ja määrärahojen vähentäminen ovat lähes keskeyttäneet uuden osaamisen rekrytoinnin. Tämä hankaloittaa omalta osaltaan tulevien vuosien toimintaa sekä tutkimustoiminnan suuntaamista uusille painopistealueille ja sitä kautta metsäsektorin uudistamiseen.

Valiokunta toteaa, että Metsäntutkimuslaitoksella on keskeinen rooli metsätaloudellemme asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa mm. tiedon tuottajana biotalouden edistämisessä, metsätalouden kannattavuuden parantamisessa, metsäenergian ja puurakentamisen edistämisessä sekä metsien monimuotoisuuden säilyttämisessä. Metsäntutkimuslaitoksen toiminta tulee turvata ja mahdolliset toimintojen ulkoistamiset tulee tehdä harkiten siten, että niillä saavutetaan myös todellista tuottavuuden lisäystä.

Syksyllä 2010 valmistui selvitystyö metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskuksen perustamisesta. Selvitys esittää Suomen metsäbioenergia 2020 -visioksi, että Suomi:

• on kansainvälisten, asiakaslähtöisten ja kokonaisvaltaisten metsäbioenergiaratkaisujen edelläkävijä ja tuottaja
• tunnetaan metsäbioenergiassa metsien kestävän hoidon ja käytön osaajamaana
• on biotalouden asiantuntija siten, että luonnonvarat tuovat mahdollisimman suuren lisäarvon ja pysyvät mahdollisimman kauan talouden kierrossa.

Visiota edistämään ehdotetaan perustettavaksi Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskus (työnimeltään METTI), joka profiloituu kansainvälisenä metsäbioenergian toimijana ja kehittää innovaatiota globaalista näkökulmasta.

Valiokunta lisää momentille yhteensä 1 610 000 euroa. Lisäyksesta 1 500 000 euroa kohdistetaan Metsäntutkimuslaitoksen toiminnan turvaamiseen ja 110 000 euroa Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskuksen verkostomaisen toimintamallin käynnistämiseen.

41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 621 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja nuoruusvaiheen hoitoa varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoitus perustuu metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelmaan. Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen ja nuoruusvaiheen hoitoon myönnettävien valtionavustusten tavoitteena on varmistaa, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi alkuperältään kasvupaikan olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa.

42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 48 805 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain (1474/1995) perusteella aiheutuviin menoihin

2) muuna julkisena rahoitusosuutena EU-hankkeissa.

Metsäkeskusten osuus määrärahasta määräytyy metsäkeskuskohtaisesti alueellista työmäärää sekä toiminnan laajuutta kuvaavien tekijöiden perusteella, joita ovat muun muassa metsäkeskuksen toiminta-alueen metsämaan pinta-ala, hakkuumäärä ja metsälöiden lukumäärä, viranomaistoiminnan ilmoitusten ja päätösten määrä, alueellisen metsävaratiedon keruun pinta-ala ja tiedon kattavuus sekä neuvottujen metsänomistajien määrä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion osuus määrärahasta määräytyy metsäkeskuksille toteutettavan kehittämisohjelman sekä maa- ja metsätalousministeriölle tuotettavien palvelujen laajuuden perusteella.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 500 000 euroa metsäkeskusten sähköisen asioinnin kehittämishankkeen rahoitukseen ja 1 489 000 euroa tuottavuusohjelman perusteella sekä lisäyksenä 1 000 000 euroa KMO:n ja METSOn toteuttamiseen, 465 000 euroa vuonna 2010 hyväksytyn työehtosopimuksen johdosta ja 300 000 euroa pienpuun energiatuen käyttöönoton edellyttämiin tietojärjestelmämuutoksiin.

Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 12,1 milj. hehtaaria (noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muut niille säädetyt viranomaistehtävät. Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat muun muassa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (1094/1996) säädetyt rahoituspäätökset (noin 50 000 vuodessa, hankkeista vähintään 4,5 % tarkastetaan myös maastossa), metsälain (1093/1996) valvontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tarkastukset (noin 100 000 vuodessa, joista vähintään 3 % tarkastetaan myös maastossa) sekä riistavahinkolain (105/2009) nojalla korvattavien hirvieläinvahinkojen maastoarviointi metsätalouden osalta.

Valtion tuottavuusohjelman toteuttamiseksi metsäkeskukset ja kehittämiskeskus uudistavat organisaationsa ja tehostavat toimintaansa muun muassa sähköistä asiointia kehittämällä. Tavoitteena on, että työn tuottavuuden paraneminen vähentää henkilöstötarvetta 39 henkilötyövuotta vuonna 2011. Määrärahasta käytetään vähintään 1 milj. euroa tuottavuusohjelman mukaiseen palveluiden hankintaan.

Metsätaloudelle pääluokan selvitysosassa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti metsäkeskusten valtionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtionavustustoiminta) seuraavat tavoitteet:

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnan tavoitteena on tuottaa metsäkeskuksille sellaisia metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja, jotka tukevat metsälainsäädännön, kansallisen metsäohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä metsäkeskusten toiminnan yhtenäistämistä ja tehostamista. Lisäksi Tapio tuottaa palveluita maa- ja metsätalousministeriölle.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnalle seuraavat tavoitteet:

1) Tapio toteuttaa metsäkeskusten kehittämisohjelmaa, jossa on seuraavat strategiset painotukset:

• metsäkeskusten yhteisen toimintajärjestelmän koordinointi
• metsäkeskusten ja Tapion hallinnon ja tukipalveluiden kehittäminen ottaen huomioon aluehallinnon uudistamisen
• alueellisen metsävaratiedon tuottaminen ja sen keruujärjestelmän uudistaminen sekä
• sähköisen asioinnin kehittäminen.

2) Tapio laatii metsäkeskusten kehittämisohjelman seuraavalle vuodelle yhdessä sovitun prosessin mukaisesti.

3) Tapio tuottaa maa- ja metsätalousministeriölle seuraavia palveluita:

• työryhmä- ja asiantuntijapalvelut (mm. METSO, KMO)
• tutkimuksen käytäntöönviennin tehostaminen
• kielilain soveltamiseen liittyvät palvelut sekä
• tilastot.

Täydentävän esityksen (HE 228/2010 vp) selvitysosa:Lisäys 300 000 euroa talousarvioesityksen 48 505 000 euroon nähden aiheutuu pienpuun energiatukijärjestelmän toimeenpanosta.

Momentin 30.60.47 selvitysosaan viitaten hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta ja laiksi pienpuun energiatuesta. Esityksen mukaan metsäkeskukset vastaavat pienpuun energiatuen myöntämisestä, maksamisesta ja valvonnasta. Tukijärjestelmän käyttöönotto edellyttää muutoksia metsäkeskusten tietojärjestelmiin, joihin arvioidaan tarvittavan kertamenona 300 000 euroa.

43. Eräät korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen

2) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien äkillisten metsätuhojen kartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.

Selvitysosa:Määrärahasta arvioidaan käytettävän metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien menojen maksamiseen 30 000 euroa ja muiden menojen maksamiseen 20 000 euroa.

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 76 030 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen tuen maksamiseen puuntuotantoa ja energiapuun käyttöä edistäviin toimenpiteisiin

2) kokeilu- ja selvitystoiminnan valtionapuihin ja kulutusmenoihin.

Valtuus

Vuonna 2011 saa tehdä edellä mainitun lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 81 410 000 eurolla.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on huomioitu Kansallinen metsäohjelma 2015:ssa ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa asetettujen metsänhoito- ja perusparannustyötavoitteiden sekä puuperäisen energian lisäämistavoitteet. Tarkoituksena on, että kestävän metsätalouden rahoituslaki (544/2007) saatetaan voimaan vuoden 2011 aikana.

Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin töihin esitetään otettavaksi valtion tukea (30.60.44) ja lainaa (30.60.83) yhteensä 72,830 milj. euroa. Lisäksi käytettävissä on 0,1 milj. euroa aiemmilta vuosilta siirtyneitä lainavaroja. Nuoren metsän hoitotyöt ovat edelleen merkittävin rahoituskohde. Energiapuun korjuuseen arvioidaan käytettävän määrärahasta noin 11,0 milj. euroa ja energiapuun haketukseen 2 milj. euroa.

¹⁾ Sisältää 0,1 milj. euroa aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä lainavaroja.

Täydentävän esityksen (HE 228/2010 vp) selvitysosa:Lisäys talousarvioesityksen 72 780 000 euron määrärahaan nähden on 3 250 000 euroa ja 74 410 000 euron myöntämisvaltuuteen nähden 7 000 000 euroa.

Määrärahan muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 3 750 000 euroa pienpuun energiatukijärjestelmän toimeenpanosta ja määrärahan sekä myöntämisvaltuuden lisäyksenä 7 000 000 euroa valtion tukemiin yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin, energiapuun korjuuseen ja haketukseen sekä myrskytuhoista kärsineiden yksityismetsien uudistamiseen.

Momentin 30.60.47 selvitysosaan viitaten hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta ja laiksi pienpuun energiatuesta. Samalla ehdotetaan kumottavaksi kestävän matsätalouden rahoituksesta annetusta laista sen 14 ja 15 §:t, jotka koskevat energiapuun korjuuta ja haketusta. Lain muutos arvioidaan saatettavan voimaan 1.4.2011.

Eduskunta on hyväksynyt kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (544/2007, jäljempänä Kemera) muutokset, joilla poistetaan tuki energiapuun korjuuseen ja haketukseen sekä uuden pienpuun energiatukea koskevan lain. Lait on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti valtioneuvoston asetuksella, sen jälkeen kun myös Euroopan komissio on hyväksynyt uuden tukijärjestelmän.

Vuodelle 2011 energiapuun korjuuseen ja haketukseen on siten esitetty määrärahaa sekä voimassa olevan Kemera-lain (544/2007) nojalla noin 13 miljoonaa euroa momentille esitettävästä yhteensä 76,03 miljoonan euron määrärahasta että uudelle pienpuun energiatukimomentille (30.60.47) 13,5 miljoonaa euroa.

Vuodelle 2011 arvioidaan siirtyvän tukimaksatuksia vuodelta 2010 noin 19 miljoonaa euroa, joka on noin neljäsosa esitetystä määrärahasta. Määrärahojen niukkuus vuonna 2010 johtui metsänhoito- ja perusparannustöiden työmäärien säilymisestä korkealla tasolla ja vuodelta 2009 siirtyneistä 19 miljoonan euron maksatuksista. Tuen tarvetta lisäsivät myös vuoden 2008 ennätykselliset myyrätuhot ja niistä aiheutunut taimikoiden uusimistarve sekä heinä—elokuussa 2010 sattuneista myrskytuhoista seuranneet metsänuudistustyöt. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoden 2011 määrärahatarpeeksi arvioidaan 100 miljoonaa euroa.

Valiokunta toteaa, että Kemera-tukien maksatuksessa on rakenteellinen ongelma. Vuosittain tukien maksatukseen joudutaan käyttämään seuraavan vuoden määrärahaa, joka ei ole tarkoituksenmukaista. Momentin määrärahataso on ollut selvästi riittämätön. Maksatusten viivästyminen vaikeuttaa lisäksi kohtuuttomasti metsänhoito- ja perusparannustöiden pitkäjänteistä suunnittelua. Esimerkiksi vuonna 2010 useimmissa metsäkeskuksissa energiapuun korjuuseen tarkoitetut tuet loppuivat jo kesän aikana, mikä vaikeuttaa osaltaan myös uusiutuvan energian käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 11 325 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen

2) valtakunnallisista metsien luonnonhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden ylläpitämistä tukevista ja maa- ja metsätalousministeriön erikseen määrittelemistä hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin aiheutuvien menojen maksamiseen sekä EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 000 000 euroa Etelä-Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Kansallinen metsäohjelma 2015:n toteuttamisen johdosta. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan Kainuun maakunnan hallintokokeilualueella kestävän metsätalouden rahoituslain 16 §:n mukaiseen tukeen myönnetään rahoitus momentilta 32.50.63.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella 7 600 hehtaarin alueella (vuoden 2010 tavoite 8 000—10 000 hehtaaria).

Täydentävän esityksen (HE 228/2010 vp) selvitysosa:Määrärahalla palkattavien henkilöiden enimmäismäärän lisääminen talousarvioesitykseen sisältyvästä yhdestä viiteen mahdollistaa sen, että myös valtion virastojen ja laitosten on mahdollista osallistua momentin määrärahalla toteutettavien valtakunnallisten metsien luonnonhoitoa ja biologista monimuotoisuutta edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Hankkeiden toteuttajatahot valitaan tarjouskilpailun perusteella.

(46.) Valtionapu Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen toiminnan vakauttamiseksi (kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

47. Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 13 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää pienpuun energiatuesta annetun lain mukaisten tukien maksamiseen.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta ja laiksi pienpuun energiatuesta. Tarkoituksena on, että laki pienpuun energiatuesta ja muutettu kestävän metsätalouden rahoituslaki tulisivat voimaan samanaikaisesti.

Nykyisin energiapuun käyttöä edistetään kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla myönnettävillä energiapuun korjuun ja haketuksen tuilla, joita varten määrärahaa ja valtuutta on osoitettu momentilla 30.60.44. Hallituksen esityksellä nämä kaksi erillistä tukea muutetaan yhdeksi uudeksi tueksi (pienpuun energiatuki) ja sitä koskevat säännökset sisällytetään lakiin pienpuun energiatuesta. Jatkossa kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) nojalla myönnettävien tukien tarkoituksena on edistää puuntuotantoa ja turvata metsien biologista monimuotoisuutta, kun taas uuden pienpuun energiatukea koskevan lain tavoitteena on puun energiakäytön lisääminen.

Lait voidaan saattaa voimaan määräaikaisella valtioneuvoston asetuksella vasta, kun Euroopan yhteisön komissio on hyväksynyt uuden pienpuun energiatuen. Koska tarkkaa voimaantuloajankohtaa ei tiedetä ja siirtymäsäännösten vuoksi energiapuun korjuuseen ja haketukseen joudutaan tukea maksamaan vuonna 2011 edelleen kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla, on energiapuun korjuuseen ja haketukseen varattu määrärahaa myös momentilla 30.60.44. Lakien on arvioitu tulevan voimaan 1.4.2011.

Pienpuun energiatuen tavoitteena on edistää pienpuun energiakäyttöä. Arvioiden mukaan vuonna 2020 lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä energiapuusta noin 5 milj. m3 olisi nuorista metsistä korjattua energiapuuta, kun tällä hetkellä energiapuuta korjataan nuorista metsistä valtion tuella vuosittain noin 1,5 milj. m3.

Täydentävän esityksen (HE 228/2010 vp) selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

50. Eräät metsätalouden valtionavut(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 106 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille sekä osakeyhtiölle.

Selvitysosa:Puuinfo Oy:lle myönnettävällä rahoituksella edistetään puun käyttöä ja puurakentamista ja se käytetään Teknilliseltä korkeakoululta ja Oulun yliopistolta hankittavista suoritteista aiheutuvien menojen maksamiseen.

83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 150 000 euroa. Kun tähän arvioidaan olevan käytettävissä 100 000 euroa vuodelle 2011 siirtyvää määrärahaa, momentin määrärahatarve on 50 000 euroa.