Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
     1. Yhteenveto
          Tuloarviot
          Määrärahat
          Jakamaton varaus
          Väylähankkeet
          Kuntatalous
          Valtionvelka
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2010

Talouspolitiikan linja

Talouskriisin aikana finanssipolitiikan tavoitteen asetannassa ja mitoituksessa korostuu huoli työllisyydestä ja taloudellisesta toimeliaisuudesta. Finanssipoliittinen elvytys on ollut tuntuvaa sekä Suomessa että muissa maissa. Suomessa koko julkisen talouden rahoitusaseman heikkenemisestä tänä vuonna karkeasti puolet aiheutuu päätösperäisistä, kasvua tukevista toimista, ts. veronkevennyksistä ja menonlisäyksistä. Toinen puolet aiheutuu suhdanneherkkien verotulojen automaattisesta pienenemisestä ja toisaalta suhdanneherkkien julkisten menojen, kuten työttömyysmenojen kasvusta. Hallituksen toimet ovat jakautuneet karkeasti kahteen ryhmään: rahoituksen saatavuuden turvaamiseen ja varsinaisiin elvytystoimiin. Elvytystoimilta on edellytetty, että ne ovat nopeasti täytäntöön pantavissa ja vaikutuksiltaan mahdollisimman tehokkaita työllisyyden kannalta ja että niistä päästään aikanaan eroon nopeastikin.

Kokonaisuutena finanssipolitiikka on sekä tänä että ensi vuonna kokonaiskysyntää ja kasvua tukevaa.

Elvytyksen rinnalla finanssipolitiikassa on katsottava kasvavassa määrin yhä kauemmaksi tulevaisuuteen. Ensi vuonna valtiontalouden rahoitusasema uhkaa painua 6 % alijäämäiseksi suhteessa kokonaistuotantoon ja koko julkinen talouskin 4½ % alijäämäiseksi. Yhteisen eurooppalaisen talouspolitiikan säännöstön alijäämäkriteeri ylitetään siten ensimmäisen kerran euroaikana. Tilannetta pahentaa se, että väestön ikääntymisen seurauksena eläkemenot kasvavat voimakkaasti ensi vuosikymmenellä ja myöhemmin myös terveydenhoito- ja hoivamenojen kasvu alkaa rasittaa julkista taloutta. Finanssipolitiikassa tarvitaankin strategiaa ja toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa julkisen talouden pitkän ajan kestävyyttä. Kestävyyttä voidaan parantaa periaatteessa kolmella tavalla: rakenteellisilla uudistuksilla, veroja korottamalla tai menoja leikkaamalla. Näistä vaihtoehdoista hallitus on tässä vaiheessa painottanut julkisen talouden kestävyyttä kohentavia rakenteellisia uudistuksia, joista keskeisin on työurien pidentäminen.