Talousarvioesitys 2006
2.3. Julkisen talouden näkymät
Julkisen sektorin ylijäämä on pienentynyt 2000-luvulla jatkuvasti,aluksi vaisun talouskehityksen vuoksi. Lisäksi verotusta on kevennettysekä etuuksia ja julkisia velvoitteita lisätty. Finanssipoliittisellaelvytyksellä ja rakennepoliittisilla toimilla on toisaalta parannettutalouskasvun ja työllisyyden edellytyksiä. Palkkaverotusta kevennetäänedelleen vuosina 2006—2007. Verotulojen kasvua jarruttaalisäksi se, että vero- ja maksupohjat heikkenevät jossain määrin. Eräitäsosiaalivakuutusmaksuja kuitenkin korotetaan, joten kokonaisveroastealenee vain hieman. Kun julkisten menojen kasvun odotetaan jäävänhieman pienemmäksi kuin viime vuosina, rahoitusaseman heikkeneminenpysähtyy. Viime vuosien elvyttävä finanssipolitiikka on nyt muuttumassalähelle neutraalia. Julkisen sektorin velkaantuneisuus alentuu edelleen.
Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan
| 2001 | 2002 | 2003* | 2004* | 2005** | 2006** | |
| suhteutettuna bruttokansantuotteeseen,prosenttia | ||||||
| Verot ja sosiaaliturvamaksut | 45,4 | 45,5 | 44,5 | 44,2 | 44,6 | 44,2 |
| Julkisyhteisöjenmenot | 48,9 | 49,8 | 50,9 | 51,1 | 51,6 | 51,1 |
| Julkisyhteisöjennettoluotonanto | 5,2 | 4,2 | 2,3 | 1,9 | 1,8 | 1,8 |
| Valtionhallinto | 2,0 | 1,4 | 0,4 | 0,2 | -0,5 | -0,5 |
| Paikallishallinto | -0,4 | -0,2 | -0,6 | -0,7 | -0,5 | -0,4 |
| Sosiaaliturvarahastot | 3,6 | 3,0 | 2,5 | 2,3 | 2,8 | 2,7 |
| Työeläkelaitokset | 3,4 | 3,0 | 2,7 | 2,6 | 2,7 | 2,6 |
| Muutsosiaaliturvarahastot | 0,1 | 0,0 | -0,2 | -0,2 | 0,1 | 0,1 |
| Julkisyhteisöjenvelka (EMU) | 43,6 | 42,3 | 45,2 | 45,1 | 43,9 | 42,9 |
| Valtionvelka | 45,3 | 42,1 | 44,0 | 42,6 | 40,3 | 39,1 |
Suomi on eräs harvoista EU-maista, joissa julkinen talous onylijäämäinen. Ylijäämä on kuitenkin kokonaan sosiaaliturvarahastojen,lähinnä työeläkerahastojen varassa, sillä kuntatalous on alijäämäinenja myös valtiontalouden pieni ylijäämä on kääntymässä alijäämäksi.
Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan
Valtion tulojen odotetaan lisääntyvän tänä vuonna ½ %.Talouskasvua vahvistavat verokevennykset, kuten yhteisöverokannanalentaminen ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä sovitutansiotuloverokevennykset, hidastavat tulojen kasvua. Ensi vuonnavaltion saamien välittömien verojen arvioidaan alenevan runsaatkaksi prosenttia. Myös valtion omaisuustulojen odotetaan jäävänkuluvaa vuotta alemmalle tasolle. Valtion tulot yhteensä lisääntyvätv. 2006 lähinnä välillisten verojen kasvun ansiosta vajaa 2 %.
Valtion kokonaismenojen arvioidaan kasvavan tänä vuonna nimellisesti3½ %. Menojen kasvusta yli kolmannes aiheutuu kuntien valtionavuista,joita kasvattaa palvelutuotannon rahoituksen lisäksi veronkevennystenaiheuttaman tulonmenetyksen korvaaminen kunnille. Ensi vuonna valtionkokonaismenojen kasvuvauhti hidastuu. Valtionavut kunnille kasvavatedelleen menojen keskimääräistä kasvua nopeammin. Valtion kulutusmenojenkasvu jatkuu maltillisena, mutta investoinnit näyttäisivät supistuvan.Valtionvelan korkomenot vähenevät edelleen.
Valtion rahoitusalijäämä on sekä tänä että ensi vuonna noin½ % suhteessa kansantuotteeseen. Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseenalenee ensi vuonnakin velanotosta huolimatta.
Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan
Vuonna 2005 kuntien rahoitustilanne pysyy kireänä, vaikka verotulojenkasvu nopeutuukin selvästi. Myös valtionosuuksia maksetaan viimevuotta enemmän, joten kuntien tulot kasvavat edellisvuotta nopeammin.Kuntien kokonaismenojen kasvun arvioidaan lisäksi hidastuvan. Kuntienrahoitusasema paranee, mutta pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä,mikä lisää kuntien velkaantumista.
Kokonaismenojen kasvun hidastumisesta huolimatta kuntien kulutusmenojenarvioidaan lisääntyvän kuluvana vuonna nimellisesti 4½ %ja reaalisesti lähes 2 %. Uudet virka- ja työehtosopimuksetja viisivuotinen palkkausjärjestelmien kehittämisohjelma nostavatpalkkauskustannuksia kuluvana vuonna keskimäärin 3½ %.Koko sopimuskaudella 2005—2007 tulopoliittisen sopimuksenmukaisten korotusten sekä palkkaohjelmasta johtuvien palkkakustannustennousu on keskimäärin 7 %. Vuonna 2005 henkilöstömenojalisäävät myös henkilökunnan määrän kasvu sekä korotukset kuntatyönantajaneläkemaksuun ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun. Menoja lisäävätmm. kuluvan vuoden maaliskuussa voimaan tullut ns. hoitotakuu, vuoden alustakorotettu kotihoidon tuki, sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoitesekä vuoden 2004 aikana aloitetut uudistukset.
Vuonna 2006 kuntatalous pysyy alijäämäisenä ja kuntien velanmäärä kasvaa. Kuntien rahoitustilanne kuitenkin kohenee hieman,mikä johtuu sekä verotulojen ja valtionosuuksien yhteensä noin 5 %kasvusta että menojen kasvun arvioidusta hidastumisesta. Kulutusmenojenarvioidaan kasvavan nimellisesti noin 3½ % ja reaalisestinoin 1½ %. Kuntatalouden kokonaistilanteen kohenemisestahuolimatta kuntien väliset taloudelliset erot pysyvät suurina. Alijäämäon muodostunut pysyväksi yhä useammalle kunnalle, mikä korostaarakenteellisten uudistusten tarvetta.
Kuvio 3. Julkiset menot tehtäväryhmittäin, % BKT:sta
Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidonmukaan
Sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille maksamien etuuksienja avustusten arvioidaan lisääntyvän 3½ % v. 2005. Kansaneläkkeidentasokorjausta aiennettiin vuoden 2005 maaliskuuhun. Työeläkkeidenindeksikorotus oli 0,9 % ja kansaneläkkeiden 0,4 %.Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat maksujen korotustentakia nopeammin kuin etuusmenot. Työttömyysvakuutusrahaston alijäämäpoistuu työttömyysvakuutusmaksujen korotusten vuoksi. Työeläkelaitostenrahoitusylijäämä pysyy likimain ennallaan. Työeläkevarojen markkina-arvooli 30.6.2005 96 mrd. euroa eli 63 % suhteessa BKT:hen.
Osana vuoden 2005 alusta asteittain alkanutta eläkeuudistustatyöeläkkeiden indeksitarkistuksissa siirryttiin yhden indeksin käyttöönja joustavaan eläkeikään (62—68 vuotta). Joustavan eläkeiänmyötä usealle ikäluokalle tarjoutui mahdollisuus jäädä vanhuuseläkkeelle,mikä lisäsi eläkeläisten määrää kertaluonteisesti. Pidemmällä aikavälilläuudistus myöhentää eläkkeelle siirtymistä ja vahvistaa merkittävästieläkejärjestelmän rahoitusta.
Ensi vuonna sosiaaliturvaetuuksien ja -avustusten odotetaankasvavan samaa 3½ prosentin vauhtia kuin tänäkin vuonna. Nopeimminkasvavat yhä sairaus- ja työeläkevakuutuksen menot. Eläkkeiden indeksikorotuksetmuodostunevat edellisvuotta suuremmiksi. Työeläkkeiden indeksikorotukseksiarvioidaan vajaa 2 % ja kansaneläkkeiden runsas prosentti.Työttömyysturvan menojen kasvua hidastaa työttömyyden alentuminen.
Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat edelleen etuusmenojanopeammin. Työnantajien sairausvakuutusmaksun nousu hyvitetään alentamallavastaavasti työnantajien kansaneläkevakuutusmaksua. Vakuutettujensairausvakuutusmaksujen nousu hyvitetään keventämällä palkansaajienja yrittäjien verotusta. Kuntatyönantajien eläkemaksu noussee 0,2prosenttiyksiköllä, jolloin työnantajien ja palkansaajien yhteenlaskettueläkemaksu saavuttaa 28,5 prosentin tason, jonka on katsottu riittävänkuntien työeläkkeiden rahoittamiseksi pitkällä aikavälillä. Sosiaaliturvarahastojenylijäämän arvioidaan pysyvän vajaassa 3 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon.