Talousarvioesitys 2006

28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Hallituksen talouspolitiikan päätavoitteita ovat työttömyyden vähentäminen ja työllisyysasteen kohottaminen. Näin voidaan parhaiten turvata julkisten hyvinvointipalveluiden kestävä rahoitus.

Julkisen talouden kestävyyttä turvataan myös parantamalla julkisen palvelutuotannon tuottavuutta, erityisesti hallituksen käynnistämillä tuottavuus- ja peruspalveluohjelmilla. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia, joilla voidaan lisätä taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä varmistaa näin rahoituksen kestävyys. Edessä oleva suurten ikäluokkien voimistuva eläköityminen mahdollistaa toimintojen rationalisoinnin ja pakottaa voimavarojen kohdentamiseen ydintoimintoihin.

Talous- ja finanssipolitiikan pitkän aikavälin keskeinen haaste on väestön ikääntyminen sekä siitä aiheutuva työvoiman väheneminen ja julkisten menojen nopeutuva kasvu. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen edellyttää kasvavien menopaineiden johdosta sekä valtiolta että kunnilta toiminnan tehostamista.

Julkisen talouden ylijäämä on pienentynyt vuoden 2000 jälkeen vuosittain, kun talouskasvu hidastui tuntuvasti 1990-luvun jälkipuoliskon nopean vaiheen jälkeen, työn verotusta kevennettiin työllisyyden parantamiseksi ja eräitä hyödykeveroja alennettiin lähemmäs euroalueen tasoja.

Toimintaympäristön haasteet edellyttävät mm. uusien innovaatioympäristöjen kehittämistä yli hallinnonrajojen. Sektoroitumisen haittojen minimointi sekä panostaminen hyvään kokonaistalouden hallintaan ja johtamiseen ja sitä kautta tuottavuuden lisäämiseen ovat keskeisiä haasteita.

Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

Talouden kasvu ja vakaus

Strategisena tavoitteena on talouden vakaata kehitystä, kasvuedellytyksiä sekä julkisen talouden kestävyyttä tukevan talouspolitiikan valmistelu sekä tulevien haasteiden ennakointi ja niihin varautuminen.

Keskeisintä pitkällä tähtäimellä on julkisen talouden vakauden ja kestävyyden ylläpitäminen sekä tuotannolliseen ja henkiseen pääomaan tehtävien investointien pysyvä kasvattaminen. Näin tuottavuuden, työllisyyden ja elintason kasvu voidaan varmistaa.

Jatkamalla toimia työn verotuksen keventämiseksi, matalapalkkatyön kysynnän lisäämiseksi sekä pääoma- ja yritysverotuksen uudistamiseksi tuetaan työllisyyttä, kasvua ja yrittäjyyttä.

Veroeurojen käytön tehostaminen

Strategisena tavoitteena on julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden tuottavuuden parantaminen ohjausta, rakenteita sekä uutta teknologiaa hyödyntämällä. Kuntien tuottamien peruspalvelujen tuottavuus on tärkein asia, kun tavoitellaan julkisen sektorin tuottavuuden parantamista ja kestävää julkista taloutta. Hallituksen strategia-asiakirjaan sisällytetyllä tuottavuuden toimenpideohjelmalla vaikutetaan olemassa oleviin ohjausjärjestelmiin ja menettelyihin, ts. kehys- ja talousarviomenettelyyn ja niiden mukaiseen raportointiin. Peruspalveluohjelmalla ja -budjetilla, osallistumalla valtionosuusjärjestelmän ja rahoitusavustusten uudistamiseen sekä kunta- ja palvelurakennehankkeeseen tuetaan kuntien peruspalvelutuotannon tuottavuuskehitystä. Tuottavan, paremmin johdetun ja horisontaalisti työskentelevän julkisen sektorin kehittämistä jatketaan.

Työllisyysasteen parantaminen

Talous- ja rakennepolitiikan valmistelussa strategisena tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen lisäämällä työpanosta ja työn kysyntää. Työllisyyden parantaminen on hallitusohjelman tärkein tavoite. Tässä tarkoituksessa on kevennetty tuloverotusta ja samalla lisätty valtion menoja harkiten. Talouspolitiikan haasteisiin vastataan tilanteessa, jossa Suomen taloudellinen toimintaympäristö on voimakkaassa murroksessa. Kyky sopeutua globaalitalouden muutoksiin ja teknologian hyödyntäminen ovat avainasemassa työllisyysasteen nostamisen ja suotuisan tuottavuuskehityksen kannalta.

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat valtioneuvoston asettamia tavoitteita täydentävät alustavat tulostavoitteet:

Talouspolitiikka ja valtiontaloudellinen tutkimus

Hallituksen talouspolitiikan toimeenpanossa keskeiset linjanvedot liittyvät veroratkaisuihin. Veropoliittisten ratkaisujen toimeenpano tähtää työllisyyden, investointien ja talouskasvun tukemiseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseen.

Tehostetaan toimia kuntien talouden saamiseksi kestävälle kehitysuralle, kiinnittämällä erityistä huomiota julkisten menojen kasvun hillitsemiseen, palvelutuotannon tehostamiseen ja työurien pidentämiseen.

Talouspolitiikkaa tukevan tutkimuksen priorisoinnissa otetaan huomioon VATT:n neuvottelukunnan käsittelemä kolmivuotinen tutkimusohjelma, valtiovarainministeriön strategiset tavoitteet ja hallituksen strategia-asiakirja soveltuvin osin. Tutkimusten painopistettä siirretään julkisen sektorin tuottavuuden ja vaikuttavuuden analysointiin. Julkisten palvelujen tutkimuksessa korostuu tuottavuustutkimuksen tarve. Terveydenhuollon, sosiaalitoimen (erityisesti päivähoidon) ja koulutuspalvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden arviointihanke jatkuu eri ministeriöiden tuottavuushankkeisiin liittyen.

Finanssi- ja veropolitiikka

Hallinnonalalla jatketaan toimia menokehyksessä pysymisen varmistamiseksi mm. korostamalla menokurin välttämättömyyttä tulevien vuosien menoja suunniteltaessa. Tavoitteena on luoda kehyksiin liikkumavaraa, jotta ns. jakamaton varaus saadaan kohtuulliselle tasolle.

Verojärjestelmän kehittämisen tavoitteena on verojärjestelmän fiskaalisten tavoitteiden, kansainvälisen kilpailukyvyn ja eri veromuotojen veropohjan turvaaminen. Yhteistyötä kansainvälisen verokilpailun vähentämiseksi jatketaan.

Valtiontalouden ja valtion toiminnan ohjaus

Tavoitteena on tehokas, hyvin johdettu ja tulokselliseen hallinnonalarajat ylittävään yhteistyöhön pystyvä valtionhallinto. Tähän pyritään mm. kehittämällä edelleen kehysmenettelyä, jatkamalla tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen toimeenpanoa, tehostamalla toimia hallinnonalakohtaisten tuottavuusohjelmien terävöittämiseksi, uudistamalla valtion henkilöstöpoliittinen linjaus sekä parantamalla hallinnon kehittämisen ja henkilöstöpolitiikan yhteensovitusta.

Tuottavuusohjelmien toimeenpanoa tuetaan. Tavoitteena on, että tuottavuusohjelmat toteuttavat hallituksen keväällä 2005 antamassa kehyspäätöksessä linjaaman henkilöstöpoistuman hyödyntämistavoitteen. Tavoitteena on myös, että tuottavuusohjelmia käsitellään jatkossa yhä selkeämmin osana hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaa, kehyspäätöstä ja talousarviota. Valtionhallinnon tietoteknisiä ratkaisuja yhtenäistämällä ja yhteisiä palveluja tarjoamalla tuetaan toiminnan tuottavuutta yli hallinnonalojen. Virastojen ja laitosten tilahallintaan ja optimaaliseen toimitilojen käyttöön liittyviä tavoitteita tuetaan kehittämällä Senaatti-kiinteistöjen valtionhallinnolle tarjoamia palveluja. Valtion hankintojen toteutuksen tehostamistavoitteita tuetaan keskittämällä merkittävien yhteisten tuoteryhmien hankintoja sekä kehittämällä hankintatoimen toimintatapoja, ohjeistusta ja valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n toimintaa.

Tuottavuushankkeiden onnistumista tuetaan myös keskitetyllä Kaiku-työhyvinvointiohjelmalla, joka tukee johtamisen ja esimiestyön kehittämistä muutosjohtamistilanteessa. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman toimeenpanolla tehostetaan hallinnonalan yksiköiden ydinprosessien toimintaa ja johtamista, uudistetaan toimintatapoja ja tukipalvelujen tuottamisen muotoja sekä lisätään strategista henkilöstösuunnittelua muutosten edellyttämän osaavan henkilöstön varmistamiseksi.

Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio valtiovarainministeriön hallinnonalan henkilöstöpoistumasta vuosina 2006—2011 sekä tuottavuusohjelman mukaisten toimenpiteiden vaikutuksesta kehyspäätöksen mukaisen henkilöstövähennyksen saavuttamiseen.

¹⁾ Henkilöstön poistuma vanhuuseläkeiän saavuttamisen sekä muille eläkelajeille ja toisen työnantajan palvelukseen ym. siirtymisten takia

²⁾ Tilanne ennen tuottavuusohjelman päivittämistä

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Valtiovarainministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuutta ja tehokkuutta lisätään siirtämällä hallinnonalan virastojen em. palvelujen tuottaminen perustettavaan palvelukeskukseen vuodesta 2006 lähtien. Kysynnän mukaan palveluja tuotetaan myös muiden hallinnonalojen virastoille sekä muille valtion toimintayksiköille.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistämistä tehdään keskitetysti Kieku-ohjelmassa yhteistyössä hallinnonalojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeiden kanssa. Yhteistyö tukee palvelutuotannon yhtenäistymistä ja palveluiden laadun parantamista.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset muodostavat valtion palvelukeskusverkoston, jonka toimintatapoja, toimialaa, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään koordinoidusti yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien määrittelyjen mukaisesti. Talous- ja henkilöstöpalvelujen tukitoimintojen osalta tavoitteena on, että tuottavuus kasvaa vuoteen 2009 mennessä keskimäärin 40 % ja, että samalla sekä asiakas- että työtyytyväisyys pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Mittakaavaetujen saaminen edellyttää perustettavalta palvelukeskukselta riittävän suurta kokoa, jonka saavuttamiseksi perustettavat palvelukeskukset valmistautuvat ottamaan myös oman hallinnonalansa ulkopuolisia asiakkaita.

Valtion rahoituksen hallinta

Valtiokonttorin rahoitustoimialalla kehitetään riskienhallintaa ja rahoitustoimintojen tuloksellisuusmittausta sekä sopimusperusteista yhteistoimintaa toimeksiantajavirastojen kanssa. Tavoitteena on varmistaa valtion lainanoton korkoeron pysyminen pienenä suhteessa muihin eurooppalaisiin valtioihin sekä ylläpitää laajaa sijoittajakuntaa ja hyvin toimivaa pankkisuhdeverkostoa.

Rahoitusmarkkinoiden toimivuus ja kansainväliset rahoituslaitokset

Rahoitusmarkkinoiden seurannalla vahvistetaan ja luodaan rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka kaikissa oloissa ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden vakaaseen, tehokkaaseen ja tasapuoliseen toimintaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Verotuksen toimeenpano

Verotuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tuetaan. Veronsaajille tilitettävien verotulojen oikean määräinen ja oikea-aikainen kertyminen varmistetaan optimaalisesti kohdistetulla verovalvonnalla sekä verojen tehokkaalla perinnällä ja asiakkaiden riittävällä ja ajanmukaisella palvelulla ja ohjauksella. Tavoitteena on kehittää verotusprosesseja automatisointia ja itsepalvelua lisäämällä siten, että asiakkaiden asiointitarpeet vähenevät, asiointi verottajan kanssa helpottuu ja verotuksen toimittamisen laatu paranee.

Yleinen tullipolitiikka ja tullitoimi sekä sisämarkkinoiden toimivuus

Tullilaitos jatkaa toimintansa sopeuttamista EU:n laajenemisen vaikutuksiin, pyrkii edistämään itärajan ylittävän kaupan ja liikenteen sujuvuutta sekä kehittää asiakasyhteistyötään laatimansa asiakasstrategian mukaisesti tavoitteena ulkomaankaupan laillisuuden ja sujuvuuden edistäminen sekä tullin- ja veronkannon varmistaminen. Tullin toimintaa kehitetään siten, että Tullin sidosryhmien on mahdollista hyödyntää Tullin palveluita sähköisen asioinnin keinoin. Tämä tapahtuu sekä tietojärjestelmien että toimintaprosessien kehittämisen, yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtuvan verkottumisen ja tullilaitoksen sisäisten ja ulkoisten tietojen hyödyntämisen sekä asiakashallinnan ja riskianalyysin kehittämisen kautta.

Tilastotoimi

Tilastokeskus tuottaa EU-säädösten ja -sitoumusten sekä kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut, toteuttaa tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja uudistukset sekä hoitaa kasvihuonekaasujen inventaariolaitoksen tehtävät. Julkisen sektorin tuottavuuskehityksen tilastoinnin mittareiden kehittämistä tuottavuustyön tueksi jatketaan.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004—2006