Talousarvioesitys 2006
34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista.
Työllisyyden ja talouden kehitysarvio
Talous kääntyi vahvaan nousuun vuonna 2004. Työllisyys alkoi kohentua viiveellä vuoden 2004 kesällä. Vuonna 2005 työllisyys edelleen kohenee. Kansainvälisen talouden ongelmat varjostavat vuotta 2006 ja työllisyyden paraneminen hidastuu. Rakenteellisten ongelmien takia työttömyys alenee hitaasti. Vuonna 2006 arvioidaan työttömiä työnhakijoita olevan 255 000 henkilöä keskimäärin. Hallitusohjelman työllistävä painotus edesauttaa työllisyyden elpymistä ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista.
Työpolitiikan strategiset tavoitteet
Hallitus on ohjelmassaan asettanut tavoitteekseen työllisyyden lisäämisen vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteena on sellainen talouden ja työllisyyden kasvun ura, joka mahdollistaisi 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen seuraavan vaalikauden loppuun mennessä. Samalla hallituksen tavoitteena on, että työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee jokaisen TE-keskuksen alueella.
Hallituksen työllisyystavoitteet on vahvistettu työhallinnon toiminnan lähtökohdiksi työpolitiikan strategiassa vuosille 2003—2007—2010. Lisäksi työpolitiikan strategian tavoitteena on, että työttömyysaste laskee noin 6 prosenttiin vuonna 2007 ja 5 prosenttiin vuonna 2010, työelämästä poistutaan 2—3 vuotta nykyistä myöhemmin ja ikääntyneiden (55—64 -vuotiaiden) työllisyysaste nostetaan yli 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteina on, että rakenteellinen työttömyys alenee ja rekrytointiongelmat vähenevät. Työpolitiikan strategian päälinjaukset ovat:
- alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä,
- varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus,
- parannetaan työn tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla,
- luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuuttopolitiikalle,
- lisätään yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä.
Työvoimapolitiikan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
Vuoden 2006 talousarvion valmistelun yhteydessä työministeriö asettaa työvoimapolitiikalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet (tavoiteluvut lihavoituna):
2004 | 2005 | 2006 | |
toteutuma | arvio | arvio/tavoite | |
Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen | |||
---|---|---|---|
Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % | 27 | 26 | 25 |
Rakennetyöttömyyden alentaminen | |||
Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään henkilöä keskimäärin | 168 000 | 158 900 | 145 000 |
Työurien pidentäminen 2—3 vuodella | |||
Työllisen ajan odote 50-vuotiaille (vuotta) | 8,8 | 9,0 | 9,2 |
Yllä kuvattujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi työhallinto seuraa strategisten toimintalinjausten toteutumista seuraavien tavoitteiden ja tunnuslukujen avulla (tavoiteluvut lihavoituina):
Strategiset toimintalinjat | |||
---|---|---|---|
2004 | 2005 | 2006 | |
toteutuma | arvio/tavoite | arvio/tavoite | |
Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen | |||
Täyttyneiden työpaikkojen lukumäärä vähintään, yhteensä | 320 000 | 350 000 | 370 000 |
Työnvälityksen markkinaosuus, % | 63 | 64 | 65 |
Täyttyneiden työpaikkojen avoinna olon kesto, keskimäärin vrk | 16 | 15 | 14 |
Avoimien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, % | 1,7 | 1,8 | 1,8 |
Pitkäaikaistyöttömyyden ennalta ehkäisy | |||
Virta yli 6 kk:n työttömyyteen enintään, henkilöä | 125 000 | 100 000 | |
Nuorten virta yli 3 kk:n työttömyyteen, henkilöä | 50 000 | 45 000 | 40 000 |
Syrjäytymisen ehkäisy | |||
Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen: henkilöt, joille laadittu työnhakusuunnitelma, vähintään % yli 3 kk työttömänä olleista | 50 | 90 | |
Pitkäaikaistyöttömien lukumäärä keskimäärin | 73 000 | 73 000 | 68 000 |
Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden lukumäärä keskimäärin | 78 000 | 75 000 | 70 000 |
Työllisyyden politiikkaohjelma
Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden laskeminen edellyttävät vahvaa yhteistyötä sekä ministeriö- että alue- ja paikallistasoilla. Osa työllisyysasteen nostoon ja työttömyyden laskuun tähtäävistä toimenpiteistä toteutetaan hallituksen poikkihallinnollisessa työllisyysohjelmassa. Sen painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Työllisyysohjelmassa toteutetaan myös osaavan työvoiman saatavuuteen, työurien pidentämiseen ja työelämän kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Työllisyysohjelma toteutetaan hallituskaudella neljänä poikkihallinnollisena osahankkeena, jotka ovat
1) julkisen työvoimapalvelun palvelurakenteen uudistaminen,
2) työmarkkinatuen aktivointi,
3) työvoimapoliittiset aktiiviohjelmat ja koulutus sekä
4) työurien pidentäminen.
EU:n työllisyyssuuntaviivat
Jäsenmaat ottavat työllisyyspolitiikassaan huomioon EU:n työllisyyssuuntaviivat osana EU:n yhdennettyjä suuntaviivoja vuosille 2005—2008. Työllisyyssuuntaviivoilla vahvistetaan osaltaan Lissabonin strategian väliarvioinnin painottamaa näkökulmaa kasvun ja työllisyyden edistämisestä. Kevään 2005 Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti työllisyyssuuntaviivoilla tavoitellaan korkeaa työllisyyttä, edistetään työn laatua ja tuottavuutta sekä vahvistetaan sosiaalista ja alueellista koheesiota. Työllisyyssuuntaviivojen keskeiset painopisteet, joilla tavoitteisiin pyritään vastaamaan, ovat:
1) Ihmisten houkutteleminen työelämään ja pitäminen siellä, työvoiman tarjonnan lisääminen sekä sosiaaliturvajärjestelmien uudistaminen.
2) Yritysten ja työntekijöiden sopeutuvuuden parantaminen.
3) Inhimilliseen pääomaan panostamisen lisääminen paremman koulutuksen ja ammattitaidon kautta.
Julkisen työvoimapalvelun organisoinnin ja ohjauksen uudistaminen
Työministeriö käynnistää vuonna 2006 julkisen työvoimapalvelun organisointi- ja ohjausuudistuksen, jossa vahvistetaan työvoimatoimistojen ohjausta hallituksen ja ministeriön asettamien tulos- ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa asiakaspalvelulinjojen perustamisen ja tuloksellisuuden onnistuminen sekä asiakkaiden yhdenmukainen palvelu ja seudulliset erot huomioon ottava työllisyyspolitiikka. Työvoimatoimistoverkon hallinnollista tiivistämistä nopeutetaan ja toiminta-aluerajoja tarkistetaan työssäkäyntialueet huomioon ottaen niin, että toimistojen kokonaismäärä voi muodostua aiempaa noin 105 toimiston tavoitetta pienemmäksikin. Toimistojen toimintaa ja tulosta ryhdytään mittaamaan nykyistä laajemmalla mittaristolla ja käymään toimistojen kehittämistä tukevia keskusteluja toimistonjohtajien kanssa nykyistä selvästi useammin.
Toiminnan tehostaminen edellyttää, että TE -keskuksissa on riittävät voimavarat kohdennettuna työvoimatoimistojen kehittävään ohjaamiseen. Keskuksissa tulee olla voimavarat myös palvelulinjojen kehittämisen tukeen. Työministeriö muuttaa omaa organisaatiotaan tehostaakseen toimistojen ohjausta ja palvelulinjojen kehittämistä.
Työvoimatoimiston tehtävänä on julkisen työvoimapalvelun strategian suuntainen ja tehokas toimeenpano omalla toiminta-alueellaan. Työvoimatoimisto on työmarkkinakysymysten asiantuntija ja toimii aktiivisesti keskeisten kumppaneidensa kanssa alueen työllisyyden, hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseksi. Toimisto huolehtii siitä, että toimintaympäristön haasteet ja asiakkaiden tarpeet tunnistetaan ja toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. TE-keskukset ja julkisen työvoimapalvelun työvoimatoimistot tekevät yhteistyötä yhteisten asiakkaiden palvelujen varmistamiseksi mm. seudullisten yrityspalvelujen tarjoamisessa ja kasvuyritysten palveluissa.
Koska julkinen työvoimapalvelu keskittyy perustehtäväänsä, talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut hankitaan jatkossa perustettavilta valtionhallinnon palvelukeskuksilta tai muilta asiantuntijaorganisaatioilta.
Työttömien määrän ja työvoimapolitiikan resurssien kehitys | |||
---|---|---|---|
2004 | 2005 | 2006 | |
toteutuma/ | TA1) | arvio/ | |
tilinpäätös | esitys2) | ||
Työttömät työnhakijat (keskimäärin kk:ssa) | 288 400 | 272 000 | 255 000 |
Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR), milj. euroa | 2 010 | 2 017 | 1 813 |
Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR) suhteessa työttömien lukumäärään, euroa | 6 971 | 7 341 | 7 111 |
1) Resurssit sisältävät 19,979 milj. euroa Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvia määrärahoja.
2) Resurssit sisältävät 20,298 milj. euroa Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvia määrärahoja. Resurssit eivät sisällä kuntien 240,443 milj. euron osuutta passiivisen työmarkkinatuen rahoituksesta.
Työministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) | |||||
---|---|---|---|---|---|
2006 | 2007 | 2008 | 2009— | Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä | |
Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset | 252,2 | 80,4 | 6,0 | - | 338,6 |
Vuoden 2006 sitoumukset | 78,0 | 181,7 | 80,2 | 6,0 | 345,9 |
Valtuudet yhteensä | 330,2 | 262,1 | 86,2 | 6,0 | 684,5 |
Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004—2006
v. 2004 tilinpäätös 1000 € |
v. 2005 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2006 esitys 1000 € |
Muutos 2005—2006 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Työhallinto | 59 762 | 58 116 | 59 791 | 1 675 | 3 |
05. | Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus | 199 061 | 222 640 | 224 427 | 1 787 | 1 |
06. | Työvoimapolitiikan toimeenpano | 1 811 428 | 1 774 680 | 1 568 404 | - 206 276 | - 12 |
07. | Pakolais- ja siirtolaisuusasiat | 86 716 | 79 961 | 85 978 | 6 017 | 8 |
99. | Työministeriön hallinnonalan muut menot | 25 789 | 28 618 | 26 618 | - 2 000 | - 7 |
Yhteensä | 2 182 757 | 2 164 015 | 1 965 218 | - 198 797 | - 9 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 3 770 | 3 820 | 3 920 |