Talousarvioesitys 2011

7.1. Kuntien valtionosuusjärjestelmä

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskenta perustuu seuraaviin perusteisiin:

• yleisen osan määräytymisperusteisiin;
• sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin;
• esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiin kustannuksiin
• taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin; ja
• erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin.

Valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen valtionosuuden korotus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus perustuu ylläpitäjäjärjestelmään. Siinä rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjille oppilasmäärien mukaisina. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen.

Peruspalvelujen valtionosuus yksittäiselle kunnalle määräytyy siten, että valtionosuusperusteiden mukaisesta laskennallisesta kustannuksesta (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut) vähennetään kaikille kunnille yhtä suuri omarahoitusosuus. Laskennallisessa kustannuksessa otetaan huomioon kunkin kunnan palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja olosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevat kunnittain.

Valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla. Vuonna 2011 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 34,11 eli kunnan rahoitusosuus on 65,89 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta rahoitettavissa palveluissa valtionosuusprosentti on 41,89, jolloin kunnan rahoitusosuus on 58,11 %.

Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Valtionosuuden tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukasta kohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,86 % maan keskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa täysimääräisesti tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan. Vähennys on 37 % tasausrajan ylittävästä osasta.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuus ja kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki on budjetoitu valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kuuluvat lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus, teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuus sekä esi- ja perusopetuksessa tietyt kustannustenjaon piiriin kuuluvat palvelut (mm. 18 vuotta täyttäneiden perusopetus, lisäopetus, vammaisten oppilaiden osalta valtionosuuksiin tehtävät korotukset) sekä perustamishankkeiden valtionavustus ja eräiden muiden kohteiden harkinnanvaraiset valtionavustukset. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle on budjetoitu kehittämishankkeiden avustukset. Valtiokonttori hoitaa valtionosuuksien maksatuksen myös ylläpitäjäjärjestelmän mukaisten palvelujen osalta.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuudella pyritään siihen, että kuntien lakisääteiset tehtävät ja niiden kokonaisrahoitus ovat tasapainossa alueittain ja kuntaryhmittäin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen valtionavuilla pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata. Kuntien harkinnanvaraisella valtionosuuden korotuksella pyritään huolehtimaan siitä, että vaikeimmassakin taloudellisessa asemassa olevat kunnat pystyvät suoriutumaan peruspalveluiden tuottamisesta ja näiden kuntien talouden tasapainoa voidaan parantaa.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta toteutuvia kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin.