Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2019  

  2018  

  2017  

  2016  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2011
   Yleisperustelut
     1. Yhteenveto
          Kansainvälinen talous
          Suomen kansantalous
          Talouspolitiikan linja
          Tuottavuuden parantaminen
          Tuloarviot
          Määrärahat
          Jakamaton varaus
          Menojen uudelleenkohdennukset
          Uusiutuva energia
          Väylähankkeet
          Harmaa talous
          Opintojen etenemistä vauhditetaan
          Sosiaalietuudet ja -palvelut
          Työllisyys- ja koulutustoimenpiteet
          Kuntatalous
          Valtiontalouden tasapaino
          Valtionvelka
     2. Lähivuosien talousnäkymät
     3. Talousarvioesityksen talouspoliittiset lähtökohdat ja tavoitteet
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Peruspalvelubudjettitarkastelu
     8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikka
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2011

1. YhteenvetoPDF-versio

Kansainvälinen talous

Maailmantalous on toipunut finanssikriisiä seuranneesta pudotuksestaja maailmantalouden kasvu on varsin nopeaa seuraavien kahden vuodenaikana. Nopean kasvun taustalla ovat osaltaan voimakkaat tuki- jaelvytystoimet, joilla hallitukset ovat paikanneet lamassa supistunutta yksityistäkysyntää, mutta erityisesti kehittyvissä maissa myös yksityinenkysyntä tulee olemaan vahvaa. Maailmankaupan kasvu jatkuu nopeana.Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan vientimarkkinoilla jo ennenfinanssikriisiä, mutta myös sen viimeaikaisessa ripeässä toipumisessa.

Suomen tärkeimmän vientimarkkinan euroalueen kasvu jää vaatimattomammaksikuin muiden isojen markkina-alueiden kasvu. Kasvuksi ennustetaanv. 2010 puolitoista prosenttia ja v. 2011 noin kaksi prosenttia.Myös tuonti euroalueelle jää heikoksi. Tänä ja ensi vuonna talouskasvuahidastavat julkisten vajeiden vakautustoimet. Keskipitkällä aikavälilläjulkisen talouden vakautustoimet kuitenkin parantavat euroalueennäkymiä, kun syntyy paremmin tilaa yksityisille investoinneilleja kun kotitaloudet rohkaistuvat kuluttamaan.

Rahoitusmarkkinat ovat rauhoittuneet kesän 2010 mittaan muttamuodostavat edelleen selvän riskin ennusteelle. Myös talouskasvunhauraus ja työttömyyslukujen hidas korjaantuminen sekä julkisensektorin velkaantumineen ovat riskitekijöitä maailmantalouden ennusteessa.

Suomen kansantalous

Suomen talouden ennustetaan lähtevän kasvu-uralle v. 2010 jaBKT:n nousuksi arvioidaan n. 2 % vuoden 2009 kahdeksanprosentin pudotuksen jälkeen. Ennuste pitää sisällään näkemyksen taloudenripeästä kasvusta vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Vuonna 2011 taloudenkasvuksi ennustetaan vajaat 3 % mm. viennin ja investointienvahvan kehittymisen myötä.

Yksityinen kulutus notkahti alkuvuonna 2010. Kevään aikana kuluttajienluottamus on kohentunut ja kotitalouksien tulojen kasvun nopeutuessaon kulutus kääntynyt takaisin kasvu-uralle. Erityisesti kestokulutuson lisääntynyt ja päivittäistavaroiden hankinnat ovat jatkuneetvilkkaina. Viime vuotta vilkkaamman asuntokaupan seurauksena myöspuolikestävien tavaroiden kulutus kasvaa. Alkuvuoden heikosta kehityksestähuolimatta yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna pari prosenttia.Vuonna 2011 palkkatulojen kasvu nopeutuu työllisyyden kasvun myötä, jotenkulutuksen kasvulle on hyvät perusteet ja kasvun arvioidaan pysyvänsamalla tasolla kuin v. 2010.

Työllisyyden kehitys on ollut alkuvuonna 2010 odotettua parempi.Työttömyyden kasvuvauhti on hidastumassa ja merkkejä työpanoksenkysynnän elpymisestä on jo nähtävissä. Koko vuoden tasolla työllisyystilanneheikkenee kuitenkin edelleen viime vuoteen verrattuna. Talouskasvunkäynnistyminen vaikuttaa vasta viiveellä työllisyyteen, koska yrityksissätyöllistetään ensin oma, mahdollisesti lomautettu, työvoima ja vastasen jälkeen käynnistetään uusrekrytoinnit. Työttömyysasteen odotetaannousevan 8,6 prosenttiin v. 2010 ja työllisyysasteen olevan hiemanyli 68 prosenttia.

Talouden vähittäinen elpyminen ja sitä tukenut finanssipolitiikkaalkavat v. 2011 vaikuttamaan työmarkkinoilla. Työttömyysaste alenee8,2 prosenttiin ja työllisyysaste nousee yli 69 prosenttiin. Työikäisen15—64 -vuotiaiden väestön määrä on nyt kääntymässä laskuun,ja vuodesta 2011 lähtien väheneminen on noin 10 000—20 000henkilöä vuodessa maahanmuutosta riippuen. Väestökehityksen käännevoi johtaa työvoiman niukkuuteen joillakin aloilla ja alueilla.

Talouspolitiikan linja

Suomea kohdannutta historiallisen syvää taantumaa on hoidettusuunnitelmallisesti. Talouskriisin aikana finanssipolitiikan mitoituksessaon korostunut huoli työllisyydestä ja taloudellisesta toimeliaisuudesta.Hallitus on vastannut nopeasti heikentyneeseen taloustilanteeseenelvyttävillä toimenpiteillä, joilla on pidetty yllä kuluttajienluottamusta. Valitun talouspolitiikan linjan ansiosta työttömyyson pysynyt selvästi alhaisempana kuin 1990-luvun lamavuosina.

Taantuman ja sen vaikutusten lievittämiseksi harjoitetun talouspolitiikanseurauksena valtiontalouden ja koko julkisen talouden rahoitusasemaon heikentynyt merkittävästi. Julkinen talous on entistä haavoittuvammassaasemassa vastaanottamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat menopaineetja veropohjan kapenemisen. Heinäkuussa 2010 toteutettu arvonlisäverokantojen korotusja talousarvioesitykseen sisältyvä energiaverojen korotus ovat ensimmäisiäaskeleita kohti julkisen talouden tasapainottamista. Samalla menoistapoistuu vähitellen määräaikaisten elvytystoimien vaikutus. Finanssipolitiikkamuuttuu vähitellen elvyttävästä kiristävään suuntaan.

Vuonna 2010 julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevänyli Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksen kolmen prosentinalijäämärajan. Hallitus sitoutuu v. 2011 supistamaan julkisen taloudenalijäämän reilusti alle kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun kolmenprosentin rajan. Hallituksen tavoitteena on, että Suomen julkisentalouden tila on euroalueen parhaimpia v. 2011.

Tuottavuuden parantaminen

Väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvu ja siitäaiheutuva paine julkisiin menoihin sekä heikkenevä veropohja edellyttävätjulkisen hallinnon sekä julkisten palveluiden tuottavuuden ja tehokkuudenlisäämistä. Taantuman seurauksena heikentynyt julkisen talouden tilaja pitkän aikavälin kestävyysongelmien kärjistyminen lisäävät näidentoimien tarvetta.

Julkisen sektorin tuottavuutta kohennetaan uudistamalla toimintatapojaja palvelurakenteita hyödyntäen tässä muun muassa tietotekniikkaaja kehittämällä tietojärjestelmiä. Myös työhyvinvoinnin varmistaminenja työtehtävien tehokas organisointi parantavat tuottavuutta. Hyvinvointipalvelujentuottavuuden nostaminen on yksi avaintekijöistä niin koko julkisentalouden kuin kuntataloudenkin kestävyysongelman ratkaisemisessa.Kunta- ja palvelurakenneuudistus tulee jatkossa painottumaan tuottavuudenja toimintojen tehostamiseen. Kuntasektorin tuottavuuden kehittämisenkäytännön työ tehdään kunnissa. Hallitus on tukenut tätä työtä käynnistämällä20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyön.

Valtion osalta hallitus on sitoutunut siihen, että valtion työvoimantarve on vuonna 2011 kaikkiaan 9 645 henkilötyövuotta (n.8 %) pienempi kuin vuonna 2005. Työurien pidentämisen tukemiseksivaltion tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutumisen seurannassavoidaan henkilötyövuosien kokonaismäärässä lukea hyväksi se henkilötyövuosimäärä,joka aiheutuu virastoissa henkilökohtaisen eläkeikänsä jälkeen työuraansajatkavien työpanoksesta. Hallituksen kehyspäätöksessä linjaamatuudet tuottavuustavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet kootaanhallinnonaloittain seurattaviksi hankekokonaisuuksiksi. Toimenpiteidenhenkilöstötarvetta vähentävä vaikutus on 4 800 henkilötyövuottavuosina 2012—2015. Eläkkeelle siirtyminen ja muu henkilöstönpoistuma ovat kuitenkin suurempia kuin tuottavuusohjelmassa sovituthenkilötyövuosivähennykset.

Tuloarviot

Vuonna 2011 valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoaarvioidaan 41,9 mrd. euroa. Tuloista n. 85 % on verojaja veronluonteisia tuloja.

Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan v. 2011 kasvavan12 % ja verotulojen 14 % verrattuna vuoden 2010varsinaiseen talousarvioon.

Verrattuna vuodelle 2010 budjetoituun (ml. lisätalousarviot,joissa tuloarviota on korotettu nettomääräisesti 1,7 mrd. eurolla)varsinaisten tulojen arvioidaan v. 2011 kasvavan 7 % javerotulojen 8 %. Valtion sekalaisten tulojen arvioidaanvähenevän 2 % ja korkotulojen ja voiton tuloutusten kasvavanrunsaalla kymmenyksellä. Verotulojen 2,8 mrd. euron kasvusta vuodelle 2010budjetoituun verrattuna 0,9 mrd. euroa aiheutuu veroperustemuutoksistaja loppu on seurausta veropohjien kasvusta.

Talouden supistumisen sekä elvyttävän veropolitiikan seurauksenavaltion verotulot putosivat vuonna 2009 yli 15 % vuoteen2008 verrattuna. Kokonaistuotannon elpymisen sekä heinäkuussa toteutetunarvonlisäverokantojen korotuksen seurauksena verotulojen arvioidaanvuonna 2010 kasvavan n. 4 %. Vuonna 2011 talouskasvun arvioidaannopeutuvan ja tämä yhdessä ennustetun työllisyystilanteen tuntuvanparanemisen kanssa vahvistaa veropohjia merkittävästi. Veropohjienkasvun ohella vuoden 2011 verotulokertymää lisää ehdotetut veroperustemuutokset.Verotulot jäävät silti v. 2011 1,7 mrd. euroa alle vuoden 2008 tason.

Energiaverotuksessa siirrytään ympäristöohjausta korostavaanenergiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon kaikkienpolttoaineiden osalta turvetta lukuun otamatta. Lisäksi liikennepolttoaineidenverotasoissa otetaan huomioon terveydelle haitalliset lähipäästöt.Dieselpolttoaineen veroa korotetaan vuoden 2012 alusta lukien jasamalla alennetaan henkilö- ja kuorma-autoista kannettavaa ajoneuvoveronkäyttövoimaveroa.

Energiaveroja korotetaan rakennemuutoksen yhteydessä n. 700milj. eurolla vuoden 2011 alusta työnantajan kansaneläkemaksun poistamisestaaiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi. Tämä korotus eikoske liikenteen polttoaineita. Turpeen verotasoa on tarkoitus korottaaasteittain vuosina 2013 ja 2015.

Ansiotulojen verotusta ehdotetaan muutettavaksi siten, ettäansiotason ja palkansaajamaksujen nousu ei keskimäärin kiristä työnverotusta ja että eläketulon veroaste pysyy korkeintaan vastaavanpalkkatulon veroasteen tasolla. Tämä vähentää verotuottoa vuositasolla430 milj. euroa, josta valtion osuus on 300 milj. euroa. Lisäksipienituloisimpien ostovoiman turvaamiseksi kunnallisverotuksen perusvähennystäkorotetaan 50 eurolla, mikä vähentää vuositasolla kuntien, seurakuntienja Kansaneläkelaitoksen verotuottoa 16 milj. euroa. Hallitusohjelmassatyön verotuksen aitoon keventämiseen varatusta 1 110 milj.eurosta jätetään käyttämättä 240 milj. euroa.

Vuonna 2011 otetaan käyttöön makeisilta, jäätelöltä ja muiltaniiden kaltaisilta tuotteilta kannettava vero ja korotetaan virvoitusjuomienveroa. Jäteveron veropohjaa laajennetaan ja veroa korotetaan.

Tuloarvioissa on otettu huomioon 1.7.2010 toteutettu arvonlisäverokantojenkorotus prosenttiyksiköllä. Arvonlisäverokantojen korotus lisääverotuottoa n. 470 milj. eurolla v. 2011 ja vuositasolla n. 700milj. eurolla.

Määrärahat

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 50,3 mrd. euroa,mikä on lähes yhtä paljon kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossamutta yli 2 mrd. euroa vähemmän kuin vuodelle 2010 on budjetoitu.Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojenmäärärahat vähenevät reaalisesti n. 2 % vuoden 2010 varsinaisestatalousarviosta ja n. 6 % vuodelle 2010 budjetoidusta. Hallinnonalojenmäärärahojen vähenemiseen vaikuttaa muun muassa elvytysluonteistenmenojen asteittainen poistuminen.

Kehysten ulkopuolelle jäävien menojen arvio on n. 1,2 mrd. euroaalempi verrattuna vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon selittyenpääosin elvytysluonteisten finanssisijoitusten poistumisella. Myöstyöttömyysturvan ja asumistuen menot ovat alentuneet yhteismäärältään.Kehyksen ulkopuolisia menoja lisää veroperustemuutosten 129 milj.euron kompensaatio kunnille.

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino,milj. euroa

 2009
tilinpäätös
2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
Muutos,%
2010—2011
     
Ansio- ja pääomatulovero7 1887 0897 4105
Yhteisövero2 2072 7063 84842
Arvonlisävero13 31612 61314 21613
Muut verot8 8238 83210 01913
Muuttulot6 0006 1706 4354
Yhteensä37 53437 40941 92812
Nettolainanottoja velanhallinta1)10 26413 0658 341-36
Tuloarviot yhteensä47 79850 47450 2690
     
Kulutusmenot13 12512 86613 2053
Siirtomenot30 20333 11133 8722
Sijoitusmenot1 6312 3971 223-49
Muutmenot1 9372 1001 969-6
Määrärahat yhteensä46 89750 47450 2690
     
Tilinpäätösylijäämä901   

1) Sisältää nettoutettunavelanhallinnan menoja -18 milj. euroa v. 2009, 50 milj. euroa v.2010 ja 50 milj. euroa v. 2011.

Jakamaton varaus

Talousarvioesityksen kehykseen kuuluviksi määrärahoiksi vuodelle2011 ehdotetaan 37 673 milj. euroa, jolloin niin sanotuksijakamattomaksi varaukseksi jää 99 milj. euroa 300 milj. euron lisäbudjettivarauksenlisäksi.

Menojen uudelleenkohdennukset

Riittävän liikkumatilan luomiseksi ja painopistemuutosten mahdollistamiseksihallitus valmisteli eri hallinnonaloille kohdistuvat reilun 50 milj.euron uudelleenkohdennukset. Talousarvioesityksessä jatketaan myösvuoden 2010 talousarvioon sisältyneitä toimintamenosäästöjä yhteensän. 46 milj. eurolla.

Lisäksi kevään 2010 kehyspäätöksessä päätettiin alentaa kehitysyhteistyömäärärahojentasoa edelliseen kehyspäätökseen verrattuna. Tämän mahdollisti bruttokansantulonheikko kehitys ja kehitysyhteistyövarojen tavoitteeksi vuodelle2011 asetettu 0,58 % bktl:sta. Ensi vuodeksi tavoiteltukehitysyhteistyövarojen bktl-osuuden nousu johtaisi jatkuessaantasaisella vauhdilla 0,7 % saavuttamiseen vuonna 2015.Säästöstäkin huolimatta kehitysyhteistyövarat lisääntyvät 108 milj.euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Uusiutuva energia

Euroopan unionin tavoitteiden ja hallituksen ilmasto- ja energiastrategianmukaisesti uusiutuvan energian käyttöä lisätään. Talousarvioesityksessäosoitetaan 55 milj. euroa uusiutuvan energian tuotantotukeen, jotaon tarkoitus maksaa tuulivoimalla ja biokaasulla, metsähakkeellasekä puupolttoaineella tuotetulle sähkölle. Energiatuen myöntämisvaltuuttaehdotetaan korotettavaksi n. 85 milj. eurolla vuoden 2010 varsinaiseentalousarvioon verrattuna. Energiatuen lisävaltuudella rahoitetaanmuun muassa liikenteen biopolttoaineiden demonstraatiolaitostentukemista. Uusiutuvaan energiaan siirtymistä öljy- ja sähkölämmitteisissäasuintaloissa ehdotetaan nopeutettavaksi rakennusten energia-avustuksiinehdotettavalla 30 milj. euron lisäyksellä. Hallitus valmisteleeedelleen uutta pienpuun energiatukea, jota on tarkoitus käsitellätalousarviota täydentävässä esityksessä.

Väylähankkeet

Perusväylänpidon menoihin osoitetaan määräraha- ja tulorahoitustan. 966 milj. euroa. Vuonna 2011 käynnistetään seitsemän uutta liikennehanketta:E18 Haminan ohikulkutie, vt 8 Sepänkylän ohikulkutie, vt 19 Seinäjoenitäinen ohikulkutie, Seinäjoki—Oulu rataosan palvelutason parantaminenII vaihe, Rovaniemi—Kemijärvi rataosan sähköistys, Uudenkaupunginmeriväylän syventäminen sekä yhteishankkeena Kemi—Äkäsjoki-radan perusparantaminen ja Muonionjoen siltahanke. Lisäksi vt 12Tampereen rantaväylän suunnittelua jatketaan ja varaudutaan hankkeenaloittamiseen viimeistään v. 2012. Valtio osallistuu myös Länsimetronrakentamisen kustannuksiin aiemmin sovitun mukaisesti.

Harmaa talous

Hallitus toteuttaa harmaan talouden torjuntaohjelmaa käännetynarvonlisäverojärjestelmän kautta ja perustamalla Harmaan taloudenselvityskeskuksen. Lisäksi syyttäjille, tuomioistuimille, konkurssiasiamiehentoimistolle ja ulosottoon osoitetaan yhteensä n. 4 milj. euroa japoliisille 2 milj. euroa talousrikollisuuden ja harmaan taloudenvähentämiseksi.

Opintojen etenemistä vauhditetaan

Talousarvioesitys sisältää toimenpidekokonaisuuden, jolla työuriapidennetään niiden alkupäästä. Kokonaisuuden kustannus valtiollev. 2011 on yhteensä nettomääräisesti n. 14 milj. euroa. Opintojenohjaukseen panostetaan kaikilla koulutusasteilla. Tähän kohdennetaanyhteensä reilut 6 milj. euroa. Ammatillisen koulutuksen läpäisyntehostamiseksi käynnistetään ohjelma, jonka kustannus on vuosittain5 milj. euroa. Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistetaan ja yhteinensähköinen hakujärjestelmä otetaan käyttöön v. 2013. Opintotukeakehitetään päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi. Opintotuen myöntäminenkorkeakouluopinnoissa muutetaan kaksiportaiseksi ja asumislisäkuukaudetlasketaan tukiaikaan. Opintolainaa ja koulumatkatukea kehitetään,minkä lisäksi korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea korotetaan.

Sosiaalietuudet ja -palvelut

Pienempien eläketulojen varassa elävien toimeentulo turvataanottamalla käyttöön takuueläke 1.3.2011. Takuueläke nostaa erityisestipienituloisten naisten eläkkeitä. Takuueläkkeen käyttöönotosta aiheutuuvaltiolle lisämenoja 93,6 milj. euroa v. 2011.

Perusturvaetuudet sidotaan kuluttajahintojen muutosta kuvaavaankansaneläkeindeksiin 1.3.2011 lukien. Indeksiin sidotaan vähimmäismääräisetkuntoutusrahat sekä sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahasekä erityishoitorahat, lapsilisät, kotihoidontuki ja yksityisenhoidon tuki. Etuuksien tason tarkistamisesta koituu lisäkustannuksiav. 2011 n. 11,1 milj. euroa.

Harkinnanvaraisena kuntoutuksena annettu psykoterapia siirretäänKansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksilakisääteiseksi toiminnaksi 1.1.2011 alkaen. Muutos lisää kuntoutusmenoja6,6 milj. euroa, josta valtion osuus on 3,3 milj. euroa v. 2011.

Työllisyys- ja koulutustoimenpiteet

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteiden määrärahatlaskevat vuoden 2010 talousarvion 552 milj. eurosta 530 milj. euroonv. 2011 työllisyystilanteen paranemisen seurauksena. Työvoimapoliittistentoimenpiteiden piirissä arvioidaan v. 2011 olevan keskimäärin 85 500 henkilöämukaan lukien Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavat toimenpiteetja omaehtoinen koulutus. Tämä vastaa n. 24,5 prosentin aktivointiastetta.

Kuntatalous

Kuntatalouden tila heikkeni v. 2009, mutta huomattavasti pelättyävähemmän ottaen huomioon kokonaistuotannon jyrkkä pudotus. Useidentekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavientoimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustasonnousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden, yhteisvaikutusnäkyi jo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä.Kuntatalouden velkaantuminen jatkui kuitenkin voimakkaana.

Talouden kääntyminen kasvuun v. 2010 ja kasvun voimistuminenv. 2011 luo edellytykset kuntien verotulojen suotuisalle kehitykselle.Kun otetaan lisäksi huomioon kuntien vuodelle 2010 tekemät kunnallis-ja kiinteistöveroprosenttien korotukset ja maltillinen työmarkkinaratkaisu,kuntatalouden näkymiä voidaan luonnehtia huomattavasti aiemmin arvioituamyönteisimmiksi. Vuosikatteen arvioidaan pysyvän vakaana vuosina2010 ja 2011 mutta lainakannan kasvun jatkuvan.

Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntienja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää jatkossatiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosinakeskimäärin n. 3½ % eli selvästi taantumaa edeltänyttäpoikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitysvaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksenasettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuuttaparantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansantalouden toipumiseenliittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia,jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteenja siten heikentää kuntien verotulokehitystä.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tulee hallitusohjelmanmukainen 21,25 milj. euron lisäys sosiaali- ja terveyspalvelujenparantamiseksi.

Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaanmenojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävänkuntien rahoitusasemaa vuoteen 2010 verrattuna nettomääräisesti42 milj. eurolla.

Valtiontalouden tasapaino

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2011 on 8,3 mrd. euroa alijäämäinen.Alijäämä katetaan ottamalla lisävelkaa. Valtion talousarvion ulkopuolinenrahastotalous on v. 2011 n. 1,1 mrd. euroa ylijäämäinen (ml. Valtioneläkerahasto). Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämänarvioidaan olevan v. 2011 n. 4,3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Taulukko 2. Budjettitalouden ja rahastotalouden tasapaino,milj. euroa

 2009
tilinpäätös
2010
budjetoitu1)
2011
esitys
Muutos,%
2010—2011
     
Budjettitalous    
Tulot37 53439 14441 9287,1
Menot46 89752 48250 269-4,2
Varsinainen ali/ylijäämä-9 363-13 338-8 341 
Velanhallinnanmenot (-)-48-50-50 
Nettorahoitusjäämä-9 411-13 388-8 391 
     
Rahastotalous    
Tulot 4 8615 1765 2832,1
Menot3 9084 2304 189-1,0
Nettorahoitusjäämä9539461 094 
     
Budjetti-ja rahastotalous yhteensä2)    
Tulot39 72241 64344 5607,0
Menot48 13254 03451 807-4,1
Nettorahoitusjäämä-8 458-12 441-7 297 

1) Ml. kolmas lisätalousarvio ilman kumulatiivisenylijäämän käyttöä.

2) Budjettitaloudenja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteenkeskinäisten siirtojen vuoksi.

Valtionvelka

Vuoden 2011 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan)arvioidaan olevan n. 85 mrd. euroa, mikä on noin 45½ %suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan1,9 mrd. euroa, eli velan kasvusta huolimatta vähemmän kuin vuoden2010 varsinaisessa talousarviossa. Valtionvelka on kasvanut talouskriisinseurauksena voimakkaasti ja valtionvelkaa arvioidaan vuoden 2011lopussa olevan 30 mrd. euroa enemmän kuin kriisiä edeltäneenä v.2008. Kuitenkin valtionvelan korkomenojen arvioidaan v. 2011 olevanselvästi alemmat kuin v. 2008 johtuen historiallisen matalasta korkotasosta.Yleisen korkotason palatessa lähemmäksi pitkän aikavälin keskiarvotasoaon oletettavissa mittava korkomenojen kasvu kasvaneen velkakannanmyötä.


Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja % suhteessaBKT:een