Talousarvioesitys 2009

50. (32.50 ja 32.70) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Selvitysosa:Hallituksen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Lähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta.

Aluekehityksen toimijat ja suunnitteluasiakirjat

Alueiden kehittämisen toimintaa ja valtion rahoitusta suuntaavat aluekehityslain lisäksi sekä valtioneuvoston määrittelemät valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet että maakuntien valmistelemat maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat. Kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseksi vuosiksi 2007—2013 määritelty rakennerahastostrategia.

Eri hallinnonalojen aluekehittämisen strategiat ja valtion talousarviovarojen suuntaaminen vaikuttavalla tavalla vahvistavat aluepolitiikan strategista roolia valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Valtioneuvoston asettama poikkihallinnollinen alueiden kehittämisen neuvottelukunta tukee toimenpiteiden, alueiden kehittämisen rahoituksen, seurannan ja arvioinnin yhteensovittamista. Vuoden 2007 alusta voimaan tullut alueiden kehittämislain muutos (954/2005) vahvistaa maakunnan liittojen asemaa aluekehittämisviranomaisina ja lisää yhteistyötä alueilla, alueiden ja keskushallinnon välillä sekä keskushallinnossa.

Alueellinen omaehtoinen strateginen kehittäminen ja voimavarojen alueellinen ja paikallinen yhteenkokoaminen ovat lähtökohtana maakuntaohjelmien laadinnassa. Niiden toteuttamissuunnitelmat laaditaan vuosittain maakunnan liittojen johdolla laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Toteuttamissuunnitelmissa kuvataan eri hallinnonalojen alueen kehittämistoimet ja ne toimivat pohjana valtion talousarvioesityksen ja kehysten laadinnalle sekä valtion aluekehittämisen rahoituksen jakamiselle.

Ohjelmaperusteista aluekehitystyötä jatketaan. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla ohjelmilla ja toimenpiteillä että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla. Alueen erityispiirteisiin perustuvat, alueellisesti eriytetyt kansalliset erityisohjelmat, EU:n alueelliset rakennerahasto-ohjelmat sekä muut valtioneuvoston erikseen päättämät toimenpiteet ovat keskeisiä alueiden kehittämisen välineitä, joiden perusteella valtion rahoitus jaetaan alueille.

Kansalliset erityisohjelmat

Hallitusohjelman mukaisesti kansallista ohjelmajärjestelmää yksinkertaistetaan ja ohjelmien määrää vähennetään. Vuonna 2009 valtion tuella toteutettavia kansallisia erityisohjelmia ovat osaamiskeskusohjelma sekä vuonna 2009 aloittava koheesio- ja kilpailukykyohjelma, jolla kansallista ohjelmatyötä ja -politiikkaa kootaan yhteen seudullisiin, strategisiin ja monimuotoisiin verkostoihin perustuen ja päällekkäisyyksiä poistaen. Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan sulautuvat alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma, sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutuohjelman alueellinen osio ja saaristo-ohjelma. Erityistoimenpiteinä jatkuvat edelleen Kainuun hallintokokeilu, seutuyhteistyökokeilu sekä metropolipolitiikka. Maakuntaohjelman painoarvoa kokoavana ohjelmana vahvistetaan.

Verkostoituminen sekä alueellisesti ja kansallisesti että kansainvälisesti on perinteisen alueellisen tai sektorikohtaisen politiikan rinnalla muodostunut uudenlaiseksi tavaksi toimia yhteistyössä. Verkostoituminen näkyy esimerkiksi maakuntarajat ylittävissä hankkeissa ja varojen käytössä. Verkostoitumispolitiikan työvälineitä ovat muun muassa osaamiskeskusohjelma sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelma.

Rakennerahastopolitiikka

Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Tavoitteisiin pyritään muun muassa tukemalla toimia, joilla voidaan kansallisesti ja alueellisesti menestyksekkäästi vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä tasoittaa alueiden välisiä kehittyneisyyseroja. Strategiassa on otettu huomioon Eurooppa-neuvostossa hyväksytyt koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat, aiempien ohjelmakausien kokemukset ja hyvät käytännöt sekä toimintaympäristön haasteet.

Rakennerahastostrategiaa toteutetaan toimenpideohjelmilla, jotka ovat samalla keskeisiä alue-, yritys- ja työllisyyspolitiikan toteuttamisen välineitä. Vuonna 2009 toteutetaan Manner-Suomessa viittä EU:n osarahoittamaa alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelmaa kaudelle 2007—2013 sekä yhdeksää EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmaa ja kolmea Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden välineestä (ENPI) rahoitettavaa ohjelmaa. Ohjelmien tavoitteena on tuottaa lisäarvoa kansalliseen alue-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan. Ohjelmat kytkeytyvät tiiviisti Lissabonin strategian kansalliseen toimeenpanoon yrittäjyyden, osaamisen, innovaatiotoiminnan, työllisyyden edistämisen ja työvoiman kehittämisen kautta.

Rakennerahastoneuvottelukunta sovittaa yhteen eri rahastojen toimia ja rakennerahastotoiminnan kytkeytymistä kansallisiin toimenpiteisiin sekä seuraa rakennerahasto-ohjelmien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Valtioneuvoston päätöksen valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista mukaan rakennerahastoneuvottelukunta on tarkoitus yhdistää alueiden kehittämisen neuvottelukuntaan.

Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -toimenpideohjelmien päätavoitteet ohjelmakaudelle 2007—2013:

EU:n alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien alueellisten toimenpideohjelmien Euroopan aluekehitysrahaston ja vastaavan valtion rahoituksen jakautuminen eri hallinnonalojen käyttöön perustuu maakunnan yhteistyöasiakirjoihin ja maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin. Hallinnonaloittainen jakauma talousarvioon valmistellaan ministeriöiden välisenä yhteistyönä maakunnan yhteistyöasiakirjojen perusteella. Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007—2013 jakautuu valtakunnalliseen osioon ja neljään alueelliseen osioon. Valtakunnallisen osion ESR- ja vastaavan valtion rahoituksen jakauma on laadittu valtioneuvoston 1. päivänä helmikuuta 2007 päättämän hallinnonaloittaisen jaon perusteella. Alueellisten osioiden rahoitusosuuden määrittelyssä otetaan huomioon maakuntien yhteistyöasiakirjat.

Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta varaudutaan käyttämään EU:n lainsäädännön puitteissa tarpeellisessa määrin äkillisten rakennemuutostilanteiden tarpeisiin.

EU:lta saatavat tulot molempien ohjelmakausien osalta budjetoidaan momentille 12.32.50.

Luvun nimike on muutettu.

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 31 656 000 euroa.

Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 20 §:ssä tarkoitettu maakunnan kehittämisraha.

Määrärahaa saa käyttää:

1) alueiden elinkeinotoiminnan omaehtoiseen kehittämiseen

2) osaamiskeskus-, aluekeskus- ja kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin, maaseudun ja saariston kehittämiseen

3) seudullisiin yhteistyöhankkeisiin

4) maakunnan kehittämisrahasta rahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 22 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä

5) henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta, jota suunnataan erityisesti alueellisiin osaamispanostuksiin. Kullekin erityisohjelmalle on asetettu omat määrälliset tai laadulliset vaikuttavuustavoitteet.

Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla alueiden välistä vuorovaikutusta. Ohjelmalla tuetaan aluekehitykseen vaikuttavien toimijoiden yhteistyötä paikallisella tasolla. KOKO on erityisesti ennakoiva väline alueen kehitysedellytysten parantamiseksi ja strategisesti merkittävien hankkeiden käynnistäjänä.

Suurkaupunkipolitiikalla, osana muuta kaupunkipolitiikkaa, vahvistetaan suurimpien kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä, yhdyskuntarakenteen eheyttä ja ehkäistään niiden sosiaalista ja alueellista eriytymistä. Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten on käynnistetty metropolipolitiikka, joka kohdistuu hallitusohjelman mukaisesti metropolialueen maankäytön, asumisen ja liikenteen, elinkeinopolitiikan ja kansainvälisen kilpailukyvyn, monikulttuurisuuden, maahanmuuton ja kaksikielisyyden sekä sosiaalisen eheyden kysymyksiin. Suurkaupunkipolitiikan ja metropolipolitiikan rahoitus sisältyy työ- ja elinkeinoministeriön osalta koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan.

Osaamiskeskusohjelmakeskittyy ohjelmaan nimettyjen 13 osaamisklusterin ja 21 osaamiskeskuksen kehittämiseen. Toimenpiteissä painotetaan osaamisklusterien ja -keskusten kansainvälisyyttä ja huippuosaamiseen perustuvien yritysten kasvun vauhdittamista. Uuden teknologian lisäksi osaamiskeskuksia kannustetaan hyödyntämään myös liiketoimintaosaamista ja muotoilua kehittämistyössään.

Maakunnan kehittämisraha jaetaan maakunnan liitoille osaamiskeskusten esittämien toiminta- ja taloussuunnitelmien perusteella käytettäväksi osaamiskeskusohjelmien perusrahoitukseen.

Määrärahasta jätetään osa erityisohjelmiin sitomatta maakunnan liittojen ja asianomaisten ministeriöiden käytettäväksi.

(61.) (32.70.61) Euroopan aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2000—2006(arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

(62.) (32.70.62 ) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työ- ja elinkeinoministeriön osalta ohjelmakaudella 2000—2006 (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

63. Kainuun kehittämisraha(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 47 650 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) 6 ja 10 §:n mukaisten menojen maksamiseen

2) aiempina vuosina momenteilla 34.06.51 ja 34.06.64 tehdyistä päätöksistä vuonna 2009 aiheutuvien menojen maksamiseen siltä osin kuin ne ovat kohdistuneet Kainuun hallintokokeilu -alueelle

3) toimintamenojen maksamiseen. Momentille budjetoidaan toimintamenojen vakiosisällön mukaiset tulot sekä tiehallinnon toimenpiteissä ulkopuolisten rahoittajien maksamat maksuosuudet

4) enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen sekä

5) enintään 2 450 000 euroa Paltamon työllisyyskokeilusta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteella siltä osin kuin määrärahasta maksetaan kulutusmenoja. Muilta osin määräraha budjetoidaan maksuperusteella.

Valtuus. Vuonna 2009 saa tehdä päätöksiä siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2010—2011 enintään 2 500 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Momentille on otettu kansallinen kehittämisraha Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 6 §:n nojalla kokeilualueen kehittämistä varten. Lain 10 §:ssä luetellaan Kainuun kehittämisrahan käyttötarkoitukset.

Kainuun kehittämisrahan käytön tavoitteena on muun muassa alueen työttömyyden alentaminen lähemmäs valtakunnan tasoa, tienpidon tason ylläpitäminen, julkisen liikenteen palvelukyvyn turvaaminen, metsä- ja muun ympäristön hoito sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen.

64. (32.70.64) EU:n rakennerahastojen rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 230 457 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU-rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen ESR -ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU-rahoitusosuuden maksamiseen

3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

4) yhdessä momentin 32.50.65 kanssa Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 114 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta teknisen avun osuus on 59 henkilötyövuotta sekä

5) yhdessä momentin 32.50.65 kanssa Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 380 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta teknisen avun osuus on 136 henkilötyövuotta.

Momentin myöntämisvaltuudesta 425 000 euroa varataan teknisenä apuna valtiovarainministeriölle EU:n rakennerahastojen tarkastustoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä yhdessä momentilla 32.50.65 olevan valtion rahoitusosuuden kanssa yhteensä enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta 12 667 000 euroa ja määrärahasta 12 462 000 euroa Kainuun maakuntaan.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus. Vuonna 2009 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 234 304 000 eurolla. Mikäli vuoden 2008 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2009.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuus tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti tarkastettu, lukuun ottamatta työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

¹⁾ Ei sisällä teknistä apua eikä ohjelmareserviä (Kainuuta lukuun ottamatta)

¹⁾ Ei sisällä teknistä apua eikä ohjelmareserviä (Kainuuta lukuun ottamatta)

Tarkoituksena on, että ohjelmareservin määrä olisi vähintään 5 % kunkin rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta. Tavoitteena on helpottaa eri maakuntien, niiden yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä sekä tukea alueiden mahdollisuuksia kohdentaa varainhoitovuoden kuluessa ohjelmien rahoitusta mahdollisesti nopeastikin muuttuvia tarpeita vastaavasti.

¹⁾ Sisältää Etelä-Suomen teemahankkeiden (TL 5) rahoituksen 4,872 milj. euroa (EAKR).

Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien alueellinen kilpailukyky ja työllisyys toimenpideohjelmien päätavoitteet ohjelmakaudelle 2007—2013:

Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan Manner-Suomen ESR -toimenpide-ohjelman päätavoitteet ohjelmakaudelle 2007—2013:

Tavoitteet koskevat yhteisesti momentin 32.50.64 ja 32.50.65 määrärahoja.

Tulot on merkitty momentille 12.32.50 ja valtion rahoitusosuus momentille 32.50.65.

Momentilta palkattavan henkilöstön enimmäismäärän mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 30 henkilötyövuotta tuottavuustoimenpiteiden vuoksi.

65. (32.70.65) Valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 202 110 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien toimenpideohjelmien Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) Euroopan sosiaalirahastosta ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitetta toteuttavan Manner-Suomen ESR -toimenpideohjelman valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen sekä

4) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 rakennerahastoista rahoitettavien tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien hankkeissa vuosien 2000—2008 talousarvioiden momenteilta 26.98.61, 26.98.62, 28.01.62, 29.01.62, 31.99.62, 32.30.62, 33.01.62, 34.05.61, 34.05.62 ja 35.10.62 vuosina 2000—2008 tehtyjen sitoumusten maksamiseen siltä osin kuin tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus maksatuksen saamiseen.

Momentin myöntämisvaltuudesta 425 000 euroa varataan teknisenä apuna valtiovarainministeriölle EU:n rakennerahastojen tarkastustoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta 8 672 000 euroa ja määrärahasta 8 157 000 euroa Kainuun maakuntaan.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus. Vuonna 2009 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 215 153 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2008 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2009.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuus tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti tarkastettu, lukuun ottamatta työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

¹⁾ Ei sisällä teknistä apua eikä ohjelmareserviä (Kainuuta lukuun ottamatta).

¹⁾ Ei sisällä teknistä apua eikä ohjelmareserviä (Kainuuta lukuun ottamatta).

¹⁾ Sisältää Etelä-Suomen teemahankkeiden (TL 5) rahoituksen 4,714 milj. euroa (EAKR).

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen ohjelmissa (ENPI CBC) tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista sekä laajempien verkostojen syntymistä. Lisäämällä yhteistyötä ja edistämällä kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen leviämistä Euroopan alueellinen yhteistyö ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI CBC) -ohjelmat vaikuttavat alueiden, erityisesti raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen, sekä parantavat raja-alueiden ja rajat ylittävien työmarkkinoiden toimivuutta. Ohjelmia toteutetaan yhteistyössä usean muun maan kanssa. Näiden ohjelmien EU-varat eivät sisälly valtion talousarvioon.

Tarkoituksena on, että ohjelmareservin määrä olisi vähintään 5 % kunkin rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta. Tavoitteena on helpottaa eri maakuntien, niiden yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä sekä tukea alueiden mahdollisuuksia kohdentaa varainhoitovuoden kuluessa ohjelmien rahoitusta mahdollisesti nopeastikin muuttuvia tarpeita vastaavasti.