Talousarvioesitys 2009
26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata:
- yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta, rajaturvallisuudesta sekä siviilikriisinhallinnan koulutuksesta ja kotimaan valmiuksista
- Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa, kotoutumista ja kansainvälistä suojelua koskevista asioista sekä hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.
Hallinnonalan strategiset tavoitteet ovat:
- vahvistaa myönteistä turvallisuuskulttuuria sekä parantaa edellytyksiä onnettomuuksien ja rikosten ennaltaehkäisyyn
- edistää aktiivisella yhteistyöllä maahanmuuttajien hyvää kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä toteuttaa kokonaisvaltaista ja johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa
- edistää hyviä etnisiä suhteita, syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä rasismia
- lisätä valmiuksia laajentuvalle siviilikriisinhallinnalle. Turvallisuuden lisäksi painopisteinä ovat demokratia, tasa-arvo ja hyvä hallinto
- uudistaa ja yhtenäistää hallitusti hallinnonalan menettelytavat ja toimintakulttuurit.
Toimintaympäristön kuvaus
Suomen kehitys ja turvallisuus nivoutuvat yleiseen kansainväliseen kehitykseen. Maantieteellisen etäisyyden merkitys on vähentynyt. Maailmantalouteen vaikuttavien ilmiöiden ja erilaisten turvallisuustilanteiden vaikutukset välittyvät nopeasti laajalle alueelle. Keskinäisriippuvuuden kasvaessa tilanteiden hallinta kansallisin keinoin on vaikeutunut. Suomelle keskeisin kansainvälinen vaikuttamiskanava EU on muuttunut haastavammaksi laajentumisen ja perustuslakisopimuksen viivästymisen myötä.
Maailmantalouden kasvuvauhti on alkanut hidastua ja kansainvälisen talouden epävarmuus on lisääntynyt. Venäjä on merkittävässä asemassa Euroopan unionin energiatarpeen kannalta. Euroopan unionin yleinen kilpailukyky on merkittävässä roolissa Suomen kehityksen kannalta. Myös Suomen suhdanteet ovat heikkenemässä. Tämä koskee myös keskipitkän aikavälin talouskasvun edellytyksiä. Globalisaatio luo edelleen epävarmuutta mm. nopeiden yritysrakennemuutosten ja tuotantoyksiköiden siirtojen johdosta.
Euroopan unionin muutoshaasteisiin pyritään vastaamaan ns. Lissabonin sopimuksella, jolla muutetaan nykyisiä perussopimuksia. Sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2009 alusta. Uudistussopimus luo paremmat edellytykset EU:n sisäisen turvallisuuden parantamiselle.
Kansainvälisen yhteistyön merkitys lisääntyy edelleen, koska sen avulla voidaan vaikuttaa asioiden ja kriisien kehittymiseen varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2009 hyväksyttävää Haagin ohjelmaa seuraava monivuotisen ohjelman sisältö vaikuttaa uudistussopimuksen voimaantulon ohella eniten EU:n oikeus- ja sisäasioiden lähivuosien kehitykseen.
Yhteisen maahanmuuttopolitiikan luominen on yksi unionin keskeisimmistä välineistä globalisaation ja kansainvälistymisen muutoshaasteiden hallinnassa. Yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa on kehitetty Tampereen ja Haagin ohjelmien mukaisesti.
Kansainväliset muuttovirrat kasvavat ja monipuolistuvat. Ihmisten liikkuminen lisääntyy Euroopan unionin sisällä Euroopan unionin ja Schengenin alueen laajennettua vuonna 2007. Euroopan unionin ulkorajan merkitys ja rajaturvallisuuden haasteet kasvavat. Euroopan unionin ja Venäjän välillä sovitut viisumikäytännön helpotukset asettavat huomattavia haasteita tarkastustoiminnalle. Erityisesti Suomen konsulitoimipaikoissa ja edustustoissa tehtävän valvonnan ja arvioinnin merkitys korostuu. Myös sisärajojen yli tapahtuvaan liikkumiseen joudutaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Suomi on edelleen laittoman maahantulon ja ihmiskaupan osalta pääasiassa kauttakulkumaa.
Väestö vanhenee nopeasti erityisesti teollistuneissa länsimaissa ja eläkeläisten suhteellinen osuus kasvaa. Työvoiman maahanmuutolla voidaan osittain lievittää työvoiman vähenemisen vaikutuksia työmarkkinoilla. Työvoiman liikkuminen on kahdensuuntaista, myös Suomesta siirtyy osaavaa työvoimaa muualle.
Työperäinen maahanmuutto tulee kasvamaan Suomessa huomattavasti seuraavina vuosina. Se vaatii paitsi muutosta viranomaispalveluissa, myös muutosta suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, joka vaikuttaa maahanmuuttajien lisäksi myös työ-, asuin- ja muihin lähiyhteisöihin. Myönteistä kehitystä edesauttaa maahanmuuttajien nopea työllistyminen ja järjestäytyminen sekä tuki heidän järjestöilleen.
Turvapaikkahakemusten määrä on laskenut merkittävästi vuodesta 2004, mikä vastaa suuntausta lähes kaikissa länsimaissa. Kehitykseen arvioidaan vaikuttavan toisaalta tiukentuneet rajavalvontatoimet ja toisaalta laillisten maahanmuuttotapojen helpottuminen. Suojelujärjestelmiä kehitetään edelleen sopimuksin ja lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä. Suomessa on varauduttava myös laajamittaiseen maahantuloon. Tällainen tilanne voi syntyä yhteiskunnallisen kriisin, luonnonmullistuksen, ympäristökatastrofin tai aseellisen selkkauksen seurauksena.
Erityisesti Viron ja Venäjän järjestäytyneellä rikollisuudella on voimakas vaikutus Suomen rikollisuustilanteeseen. Järjestäytynyt rikollisuus on laajentanut toimintaansa, on aktiivinen kaikilla vakavan rikollisuuden aloilla ja pitää yllä markkinoita myös muulle rikollisuudelle. Tietoverkkoihin on syntynyt huomattavat mittasuhteet saavuttanut rikollinen infrastruktuuri. Uhka ei enää pelkästään kohdistu palvelun tuottajaan vaan myös palvelun käyttäjään.
Kansainvälisen terrorismin osalta on varauduttava pitkäaikaiseen epävakauteen. Suomeen kohdistuvien terroritekojen uhkaa on kokonaisuudessaan pidettävä melko vähäisenä. On kuitenkin varauduttava siihen, että loukkaaviksi koetut toimintatavat voivat joissain tapauksissa nopeuttaa terroritekoon johtavaa radikalisoitumisprosessia ääriryhmien keskuudessa.
Suomen stabiili turvallisuustilanne, toimiva infrastruktuuri, korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja ympäristö ovat kilpailutekijöitä, joiden rooli kasvaa tulevaisuudessa.
Suomen talouteen vaikuttavat mm. lähialueiden kasvavat markkinat ja erityisesti Venäjän asema tulee korostumaan. Venäjälle suuntautuva läpikulkuliikenne on edelleen kasvussa sekä maa- että merikuljetusten osalta. Öljynkuljetukset ovat määrällisesti kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana ja meriliikenteen kasvun ennustetaan jatkuvan. Myös maitse kuljetettavan tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan.
Suuria omaisuus- tai ympäristövahinkoja aiheuttavien onnettomuuksien tai niihin verrattavien tilanteiden riski kasvaa. Keskeisiä tekijöitä ovat ilmastonmuutos, meriliikenteen kasvu ja yhteiskunnan toimintojen keskittyminen yhä suuremmiksi yksiköiksi ja järjestelmiksi.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
Sisäasiainministeriö asettaa talousarvioesityksen valmisteluun liittyen toiminnalleen seuraavat alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2009:
Poliisitoimi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet vahvistetaan sisäisen turvallisuuden ohjelmassa.
Poliisitoimi
Poliisitoimen osalta painotetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, ääriliikkeiden nousun estämistä, terrorismin torjuntaa, tietoturvaverkkorikollisuuden torjuntaa sekä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan estämistä.
Kehityskuvaaja | |||
---|---|---|---|
2007 | 2008 | 2009 | |
toteutuma | tavoite | tavoite | |
Rikosten määrä/kaikki rikokset, enintään | 815 216 | 760 000 | 760 000 |
Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) | 83 | 94 | 94 |
Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) | 129 | 138 | 138 |
Rajavartiolaitos
Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on:
Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva.
Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti kansalaisten turvallisuutta, erityisesti rajamaakunnissa ja saaristossa.
Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Rajavartiolaitoksen panos merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva. Toimintavalmius merellisten monialaonnettomuuksien varalta on hyvä.
Yhteiskunnan turvaamiseksi Rajavartiolaitos kykenee toimimaan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa.
Tunnusluku/mittari1) | 2007 toteutuma |
2008 arvio |
2009 tavoite |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) | - | - | 100 |
Vaikuttavuus (ind) | - | - | 100 |
Kustannusvaikuttavuus (ind) | 115 | 102 | 100 |
1) Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitearvot on määritelty ensimmäistä kertaa vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Vuoden 2007 tunnuslukujen arvot ja arvio vuodelle 2008 on määritetty niiltä osin kuin tunnuslukujen laskemiseen on ollut käytettävissä tilastotietoa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osa-alueiden raportointi tehdään valtion tulostietojärjestelmässä (Netra).
Pelastustoimi
Tavoitteena on hyvä turvallisuuskulttuuri ja tehokas pelastustoimen järjestelmä.
2007 | 2008 | 2009 | |
Tunnusluku | toteutuma | arvio | tavoite |
---|---|---|---|
Tulipalojen määrä (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) | 11 310 | <11 000 | <9 900 |
— josta rakennuspalojen määrä (kpl) | 4 025 | <4 000 | <3 850 |
Palokuolemien määrä, enintään (hlö) | 90 | < 90 | <90 |
Rakennuspaloista aiheutuneiden palovahinkojen korvausten arvo, milj. euroa1) | 160 | <160 | <160 |
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä2) | - | 94,0 | - |
1) Lähde: FK
2) Lähde: Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2005 toteutuma: 97 % asukkaista.
Hätäkeskustoiminta
Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on omalla toimialallaan tuottaa turvallisuutta sekä edistää terveyttä ja toimintakykyä välittämällä kiireellisissä tilanteissa välitöntä apua.
2007 | 2008 | 2009 | |
Tunnusluku | toteutuma | arvio | tavoite |
---|---|---|---|
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti | |||
Hätäpuheluun vastataaan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) | 77 | 80 | 86 |
Hätänumeron 112 tunnettuus on hyvä | |||
Väestöstä yleisen hätänumeron tuntee, % | 95 | 96 | 96 |
Maahanmuutto
Kehitetään ja edistetään työvoiman maahanmuuttoa sekä torjutaan laitonta maahanmuuttoa ottaen huomioon väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoiman tarve. Varmistetaan kansainvälisen suojelun ja ihmisoikeuksien toteutuminen menettelyssä, vastaanotossa ja ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa. Parannetaan kotouttamisen vaikuttavuutta ja tehostetaan sen ohjausta. Syrjimättömyyden ja hyvien etnisten suhteiden edistämisen periaatteet sisällytetään kaikkeen toimintaan.
2007 | 2008 | 2009 | |
Tunnusluku | toteutuma | tavoite | tavoite |
---|---|---|---|
Päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%)1) | >95 | >95 | >95 |
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa, enintään kk2) | 3,2 | 2 | 2 |
1) Tavoitteena on, että niiden muutoksenhakutuomioistuinten päätösten, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan sillä perusteella, että virasto on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Niitä päätöksiä, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan olosuhteiden muuttumisen perusteella, ei oteta tässä huomioon.
2) Oleskeluluvan myöntämisen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika.
Tuottavuusohjelman vaikutukset
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 93 henkilötyövuotta.
Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset
Jokaisen ihmisen tasa-arvoinen ja syrjimätön kohtelu on kaiken toiminnan lähtökohta ja jokaisen perusoikeus, mikä otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Sisäasiainministeriön henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma on valmistunut, ministeriön tasa-arvotyöryhmä on asetettu ja toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman sekä yhdenvertaisuussuunnitelman laadinnasta on sovittu. Etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä rasismin ehkäisy otetaan huomioon annettavassa koulutuksessa.
Laillisuusvalvontaa ja oikeudellisen päätöksenteon laadunvalvontaa kehitetään edelleen sen varmistamiseksi, että kaikki ihmiset saavat hallintomenettelyssä, hallintolainkäytössä ja rikosten esitutkintamenettelyssä tasapuolisen kohtelun sukupuoleen, ikään, rotuun, kansalaisuuteen ja etniseen taustaan katsomatta.
Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) | |||
---|---|---|---|
2008 varsinainen talousarvio |
2009 esitys |
||
26.20.70 | Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) | ||
— tilausvaltuus | 23,448 | - |
Hankintojen tarkempi aikataulutus riippuu toimittajilta kevään 2008 aikana saaduista tarjouksista. Tilaukset tehdään tarjousten perusteella. Hankittavien partioveneiden määrä tarkennetaan tilauksen valmistelun yhteydessä.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007—2009
v. 2007 tilinpäätös 1000 € |
v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2009 esitys 1000 € |
Muutos 2008—2009 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 77 961 | 95 987 | 170 207 | 74 220 | 77 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 21 582 | 28 554 | 22 168 | - 6 386 | - 22 |
02. | Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 9 239 | 1 100 | 100 | - 1 000 | - 91 |
03. | Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | — | 17 992 | 25 234 | 7 242 | 40 |
20. | Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) | 5 212 | 2 632 | 1 582 | - 1 050 | - 40 |
22. | EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v) | — | 10 | 10 | — | — |
23. | Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 74 600 | 74 600 | 0 |
29. | Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 41 928 | 44 000 | 44 700 | 700 | 2 |
65. | Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (siirtomääräraha 2 v) | — | 1 699 | 1 813 | 114 | 7 |
10. | Poliisitoimi | 616 918 | 637 466 | 662 108 | 24 642 | 4 |
01. | Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 614 775 | 634 966 | 659 608 | 24 642 | 4 |
20. | Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) | 2 143 | 2 500 | 2 500 | — | — |
20. | Rajavartiolaitos | 201 344 | 215 247 | 230 148 | 14 901 | 7 |
01. | Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 201 158 | 209 929 | 217 638 | 7 709 | 4 |
70. | Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) | — | 5 318 | 12 510 | 7 192 | 135 |
(74.) | Rakentaminen (kiinteä määräraha) | 186 | — | — | — | — |
30. | Pelastustoimi ja hätäkeskukset | 73 420 | 83 792 | 85 014 | 1 222 | 1 |
01. | Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 13 453 | 13 711 | 13 999 | 288 | 2 |
02. | Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 47 987 | 53 571 | 54 005 | 434 | 1 |
20. | Erityismenot (arviomääräraha) | 2 970 | 3 000 | 3 500 | 500 | 17 |
31. | Pelastustoimen valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) | 3 510 | 3 510 | 3 510 | — | — |
43. | Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) | 5 500 | 10 000 | 10 000 | — | — |
40. | Maahanmuutto | 92 965 | 85 282 | 92 900 | 7 618 | 9 |
01. | Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 13 271 | 14 343 | 13 678 | - 665 | - 5 |
02. | Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomääräraha) | 8 305 | 7 587 | 7 670 | 83 | 1 |
20. | Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha) | 387 | 900 | 900 | — | — |
30. | Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha) | 5 745 | 9 300 | 9 300 | — | — |
63. | Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) | 65 257 | 53 152 | 61 352 | 8 200 | 15 |
Yhteensä | 1 062 608 | 1 117 774 | 1 240 377 | 122 603 | 11 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 15 581 | 15 481 | 15 588 |