Talousarvioesitys 2009

35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen vuoteen 2020 ulottuvien EU:ssa hyväksyttyjen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi samoin kuin muiden ympäristöongelmien ratkaiseminen vaativat teknologisia innovaatioita ja kasvattavat uuden teknologian ja osaamisen kysyntää. Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja rakennusten käytöstä ja asumisesta aiheutuvien päästöjen vähentämistä. Alueiden käytön, yhdyskuntien ja rakentamisen suunnittelulla, luonnon monimuotoisuuden turvaamisella ja ympäristön suojelulla luodaan edellytyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

EU on asettanut tavoitteeksi pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä. Tavoite sisältyy valtioneuvoston hyväksymään luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaan 2006—2016. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toimeenpanolla on keskeinen merkitys tavoitteen saavuttamisessa.

Ympäristöasioiden globaali ja valtionrajat ylittävä luonne on jatkuva haaste myös kansainvälisessä yhteistyössä. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ravinnekuormituksen vähentäminen ovat kansainvälisen ympäristönsuojelun keskeisiä tavoitteita. Suomessa haitalliset päästöt maahan, vesiin ja ilmaan ovat vähentyneet kansainvälisten sopimusten vaatimusten, Suomen ympäristölupajärjestelmän sekä teollisuuden ja yhdyskuntien omaehtoisten toimien ansiosta. Maatalouden ravinnekuormitus vähenee kuitenkin hitaasti ja rehevöittää edelleen vesiä. Ympäristöriskit etenkin merellä kasvavat lisääntyvien öljy- ja kemikaalikuljetusten vuoksi.

Tuotannon ja kulutuksen kasvu lisää luonnonvarojen ja energian käyttöä sekä osaltaan jätteiden määrää ja päästöjä ympäristöön. Kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä julkisten hankintojen rooli tien näyttäjänä on merkittävä.

Väestön keskittyminen Helsingin seudulle ja kasvukeskuksiin vaikuttaa ratkaisevasti asuntokysyntään. Asuntojen vilkas kysyntä ja resurssien rajallisuus nostavat tonttien ja asuntojen hintoja. Kasvavien kaupunkiseutujen asuntotonttien riittävän tarjonnan turvaaminen lisää kaavoituksen ja kuntien yhteistyön tarvetta. Vuokra-asuntojen kysyntää näillä alueilla kasvattaa myös palvelualojen hyvä työllisyys.

Rakentamisen laatu sekä rakennusten energiatehokkuus ja turvallisuus ovat keskeisiä rakentamisen ohjauksessa.

Lisääntyvien tehtävien, palvelujen hyvän laadun ja kasvavien tuottavuustavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää tehtävien ja niihin käytettävien voimavarojen uudelleenarviointia sekä hallinnon rakenteiden ja toimintatapojen kehittämistä. Aluehallinnon kehittämisen valmisteilla olevat linjaukset merkitsevät toteutuessaan erittäin suuria rakenteellisia muutoksia myös ympäristöhallinnossa.

Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvion määrärahoilla sinänsä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Valtion asuntorahaston rahoitusta kohdennetaan muun muassa asunnottomuuden vähentämiseen. Vuonna 2007 Suomessa oli noin 7 400 yksinäistä asunnotonta, joista arviolta 80 prosenttia on miehiä. Asunnottomuuteen ja erityisesti pitkään jatkuneeseen asunnottomuuteen liittyy usein monenlaiseen sosiaaliseen syrjäytymiseen johtavia ongelmia. Miesten suuri osuus asunnottomista on osaltaan vaikuttanut siihen, että nykyiset asumispalvelut eivät riittävästi huomioi asunnottomien naisten erityistarpeita. Hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (2008—2011) avulla on tarkoituksena merkittävästi lisätä uusia asumispalvelupaikkoja ja vähentää epätyydyttävää asuntola-asumista. Nämä toimet kohdistuvat ensisijassa miehiin, mutta tarjonnassa on tarkoitus ottaa huomioon nykyistä enemmän myös asunnottomien naisten palvelutarpeet.

Valtioneuvosto asettaa seuraavat tavoitteet ympäristöministeriön toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:

• Ilmaston muutosta pyritään hillitsemään.
• Helsingin seudulla asuntotonttitarjonta ja asuntotuotanto kasvaa ja yhdyskuntarakenne eheytyy.
• Rakennusten energiankulutus vähenee.
• Itämeren tila paranee ja ympäristöriskit vähenevät.
• Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen hidastuu.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu

• Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman 2008—2016 toimet turvaavat metsäisten luontotyyppien ja metsälajien suojelua. Vapaaehtoisuuteen perustuvat suojelukeinot laajenevat koko Etelä-Suomeen. Suojelualueiden yhtenäisyys paranee.
• Vaarallisimpien kemikaalien ja pienhiukkasten esiintyminen ympäristössä sekä niille altistuminen vähenevät asteittain.
• Itämereen ja sisävesiin kohdistuva ravinnekuormitus vähenee ja tärkeiden pohjavesien pilaantumisriski pienenee.
• Yhdyskuntajätteen määrän kasvu hidastuu ja kääntyy laskuun, jätteiden hyödyntäminen tehostuu ja kaatopaikoille viedyn jätteen määrä vähenee.

Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen

• Valtioneuvoston tarkistamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat tehokkaasti maakuntien ja kuntien kaavoituksessa.
• Kuntien kaavoitus sekä suunnitteluyhteistyö ja aktiivinen maapolitiikka edistävät riittävää asuntotuotantoa.
• Rakentamisen ohjaus tukee erityisesti rakennuskannan energiatehokkuuden ja taloudellisuuden paranemista.
• Yhdyskuntien ja rakentamisen suunnittelussa on varauduttu ilmastonmuutoksesta aiheutuviin säätilan ääri-ilmiöihin ja riskeihin.
• Kiinteistönomistajat varautuvat riittävästi tuleviin korjaustoimenpiteisiin.
• Pitkäaikaisasunnottomuus vähenee.
• Lähiöt ovat houkuttelevia asuinalueita.
• Kasvukeskuksissa on riittävästi vuokra- ja omistusasuntoja ja vuokrien ja asuntohintojen kehitys on maltillista.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Ympäristöministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 65 henkilötyövuotta.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007—2009