Talousarvioesitys 2009

32. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa.

Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, toimiviin työ- ja hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Tavoitteena on, että Suomessa on maailman parhaisiin lukeutuva innovaatioympäristö.

Toimintaympäristö

Maailmantalouden viime vuosien nopean kasvun odotetaan yleisesti jonkin verran laantuvan, mutta maailmanlaajuista taantumaa ei odoteta. Kansainvälisessä taloudessa huolestuttavimpana nähdään Yhdysvaltojen tilanne. Kehittyvät taloudet ovat kansainvälisesti katsoen merkittävin valopilkku. Ne ovat viime vuosina vastanneet suuresta osasta maailmantalouden kasvua, ja niiden näkymät ovat edelleen hyvät. EU-maiden kasvun odotetaan hidastuvan jonkin verran. Yhdysvaltojen ongelmat heijastuvat Eurooppaan monin tavoin.

Kansainvälinen talouskehitys, globalisaatio ja toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaikuttavat Suomen elinkeinoelämään ja yritysten toimintaympäristöön. Suomen talouskasvun ennustetaan lähiaikoina hidastuvan. Vuodelle 2009 jyrkkää hidastumista ei ennusteta, mutta kansainvälisestä kehityksestä riippuen heikon talouskehityksen riski on olemassa. Tämän voivat aiheuttaa joko yhdessä tai erikseen Yhdysvaltojen taloustaantuman syveneminen ja kotimaisten kustannuspaineiden odotettua epäedullisempi kehitys.

Globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia on kyettävä hyödyntämään. Suomen menestyminen edellyttää korkeaa osaamista, erikoistumista, tuottavuuden lisäämistä sekä liiketoimintasuhteiden ja viennin edistämistä kehittyvien talouksien, kuten Venäjän, Kiinan ja Intian markkinoilla. Menestymiseen tarvitaan kasvuyrityksiä sekä tehokasta ja kilpailukykyistä innovaatioympäristöä. Merkittävin toimenpide globaaliin kilpailuun vastaamisessa ovat johtavien teollisuusyritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä rakennettavat strategisen huippuosaamisen keskittymät. Suomi on ollut maailman kärkitilalla panostuksessaan uuden tiedon luomiseen ja teknologisten sovellusten kehittämiseen ja saavuttanut tältä osin Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteen.

Globaalitalous kasvattaa yritysten kokoa ja keskittää aluerakennetta. Vaikutukset toimialoilla ja eri alueilla ovat kuitenkin erilaiset ja muun muassa alueiden kyky vastata muutoksiin on erilainen. Alueiden kesken tarvitaan yhä enemmän alueiden välisten synergioiden ja toisiaan tukevien osaamisten tehokasta hyödyntämistä. Globalisaation aiheuttamissa rakennemuutoksissa myös yritysten yhteiskunnallisen vastuun näkökulma on otettava huomioon.

Energiapolitiikan osalta merkittäviä toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat Kioton kauden päästötavoitteiden ja päästökaupan toimeenpano sekä valmistautuminen Kioton kauden jälkeiseen aikaan (alkaen vuonna 2013). Komissiossa on valmisteilla lainsäädäntöehdotuksia Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa 2007 hyväksyttyjen EU:n tiukkojen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkoitus on, että tämä komission ilmasto- ja energiapaketti ehditään käsitellä ennen kesällä 2009 pidettäviä EU:n parlamenttivaaleja. EU:n vuotta 2020 koskevat velvoitteet vaikuttavat voimallisesti talouden toimintaan ja rajoittavat elinkeinoelämän sekä kansalaisten toimintavapauksia aiempaa enemmän. Tavoitteena on, että Suomessa velvoitteet toimeenpannaan siten, että löydetään toimiva tasapaino velvoitteiden ja elinkeinopolitiikan välille.

Lissabonin strategiassa Suomen työllisyyspolitiikan päätavoitteet ovat työllisyysasteen nostaminen ja työmarkkinoiden toiminnan parantaminen. Lissabonin strategian yleisen työllisyysastetavoitteen (70 %) Suomi saavuttanee vuonna 2009. Naisten (60 %) ja ikääntyvien (50 %) työllisyysastetavoitteet Suomi on jo saavuttanut. Työllisyyden kasvun arvellaan olevan tällä hetkellä suhdannehuipussaan. Odotettavissa oleva talouden kasvun hidastuminen heijastuu aikaa myöten myös työllisyyskehitykseen. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän ennustetaan edelleen kasvavan, mutta aiempaa hitaammin. Työvoiman saatavuusongelmia ilmenee aloittain ja alueittain. Kysynnän kasvua ennustetaan erityisesti liike-elämää palvelevassa toiminnassa, rakentamisessa ja kaupan alalla. Työttömyyden odotetaan alenevan edelleen vuonna 2009. Työllisyyden alueelliset erot ovat suuret.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on alustavasti asettanut toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2009:

• Kansalaisten hyvinvointi lisääntyy tasapainoisesti maan eri osissa.
• Uutta yritystoimintaa syntyy sekä yritykset kasvavat ja kansainvälistyvät.
• Yritysten toimintaympäristö ja kilpailukyky parantuvat.
• Alueiden kilpailukyky ja elinvoimaisuus vahvistuvat.
• Työllisyys, työvoiman saatavuus ja työelämän laatu parantuvat.
• Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, energiatehokkuus paranee ja uusiutuvan energian käyttö lisääntyy.
• Kuluttajien asema, tuoteturvallisuus ja ostovoima vahvistuvat.

Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisten osuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin noin puolet (vuonna 2007 naisia 49 % ja miehiä 51 %).

Koko 2000-luvun ajan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aloittaneista henkilöistä keskimäärin 51—52 % on ollut naisia. Vuonna 2007 naisten osuus kuitenkin nousi jo 59 %:iin. Naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista oli siten vuonna 2007 selvästi suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista (49 %). Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien helpottamiseksi naisia pyritään ohjaamaan miesvaltaisille työvoimapulasta kärsiville aloille, kuten rakennus-, metalli- ja kuljetusaloille.

Naisten osuus palkkatuetussa työssä ja työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa on suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista. Vuonna 2007 palkkatuella työssä olleista noin 56 % oli naisia. Keskimääräistä suurempi naisten osuus oli kuntasektorilla (noin 65 %). Työmarkkinatuen työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa naisten osuus oli noin 60 %. Palkkatuettuja työpaikkoja ja harjoittelu-/työelämävalmennuspaikkoja hankittaessa pyritään siihen, että työ- ja harjoittelupaikkoja löytyisi nykyistä enemmän miesten palvelutarvetta vastaavista tehtävistä. Osa-aikalisän saajista naisten osuus oli lähes 90 %, johtuen siitä, että osa-aikalisää käytetään eniten kuntasektorilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Starttirahan saajista naisia oli 46 % ja miehiä 54 % vuonna 2007.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla naisyrittäjyyden edistäminen on keskeisessä asemassa. Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin kuuluu naisyrittäjälainat, joita myönnetään yrityksille, joissa naiset ovat enemmistöosakkaina ja joita yksi naispuolisista osakkaista johtaa päätoimisesti. Naisyrittäjyyslainoja arvioidaan myönnettävän vuonna 2009 noin 20 milj. euroa.

Alueiden kehittämisen määrärahat

Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa keskeiset alueiden kehittämislain (602/2002) 10 a §:n mukaiset kansalliset alueiden kehittämiseen vaikuttavat määrärahat sisältyvät lukuun 32.50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka (Maakunnan kehittämisraha ja Kainuun kehittämisraha). Määrärahaa näillä momenteilla on yhteensä 79 306 000 euroa. Suurin osa maakunnan kehittämisrahasta jaetaan valtioneuvoston päätöksillä maakunnan liitoille käytettäväksi valtakunnallisia alueiden kehittämisen tavoitteita toteuttaviin erityisohjelmiin. Lisäksi osa määrärahasta jaetaan maakunnan liitoille käytettäväksi muihin kuin em. erityisohjelmiin. Maakunnan liitot voivat itse päättää tämän määrärahan kohdistamisesta tärkeinä pitämiinsä alueiden kehittämisen toimenpiteisiin. Kainuun kehittämisraha kohdistuu kokonaisuudessaan Kainuun maakuntaan ja sen käyttötarkoituksista sekä tulostavoitteista päättää Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaisesti Kainuun maakuntavaltuusto.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 287 henkilötyövuotta. Tuottavuustoimenpiteitä koskevat määräraha- ja henkilötyövuosivaikutukset on ns. tukipalveluja lukuun ottamatta kohdistettu talousarvioesityksessä asianomaisille momenteille. Hallinnonalan ns. tukipalvelut (talous-, henkilöstö-, tieto- ym. palvelut) siirretään valtion palvelukeskukseen tai hankitaan markkinoilta vuoden 2009 loppuun mennessä, minkä yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 73 henkilötyövuotta. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee vuoden 2008 loppuun mennessä ehdotuksen, miten tukipalvelut on tarkoitus järjestää.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007—2009