Talousarvioesitys 2007

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset

Selvitysosa:Oikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Oikeusministeriön pitkän aikavälin tavoitteet ja kehittämislinjat vuoteen 2012 on määritetty ministeriön strategia-asiakirjassa. Pääluokkaperustelujen selvitysosassa on esitetty keskeiset näiden linjausten mukaiset vaikuttavuustavoitteet sekä hallitusohjelmaa ja hallituksen strategia-asiakirjaa toteuttavat tavoitteet. Tässä luvussa on esitetty oikeusministeriötä ja sen yhteydessä toimivia viranomaisia koskevat tavoitteet sekä koko hallinnonalalle yhteisiä kehittämistavoitteita.

Oikeusministeriö asettaa seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2007:

Vakiinnutetaan valtioneuvostossa säädösvalmistelun yhteiset toimintaperiaatteet ja työskentelytavat, joilla parannetaan säädösvalmistelun suunnitelmallisuutta ja laatua. Yhtenäistetään ja selkiytetään säädösehdotusten vaikutusten arviointia koskeva ohjeistus ja luodaan niiden täytäntöönpanoa tukevat järjestelyt. Oikeusministeriö yhteensovittaa toimenpiteitä sekä edistää hyvää säädösvalmistelukulttuuria mm. ohjauksella, neuvonnalla ja laintarkastuksella.

Oikeusministeriön laintarkastuksen kattavuustavoite on, että hallituksen lakiesityksistä vähintään 80 % sekä VN- ja TP-asetuksista vähintään 70 % tulee tarkastetuiksi. Tarkastuksen joutuisuustavoite on 15 päivää. Vaikutetaan siihen, että ministeriöt omalta osaltaan suunnittelisivat lainvalmistelutyön paremmin ja tähän liittyen noudattaisivat tarkastuttamisvelvollisuutta ja varaisivat riittävän ajan kääntämiselle ja tarkastukselle.

Käynnistetään arviointi perustuslain toimivuudesta ja mahdollisesta tarkistamistarpeesta. Selvitetään valtiollisen kansanäänestyksen ja kansanaloitteen kehittämistä. Demokratian tilan seuraamisen ja kansalaisvaikuttamisen edellytysten parantamiseksi oikeusministeriöön perustetaan demokratiayksikkö.

Oikeusturvan kehittämisessä painopistealueena olevaa käräjäoikeusverkoston kehittämistä nopeutetaan ja tavoitteena on lakkauttaa vuonna 2007 neljä käräjäoikeutta. Organisaatiomuutosten lisäksi jatketaan yleisten tuomioistuinten oikeudenkäyntimenettelyjen ja kokoonpanojen keventämistä sekä tuetaan hallinto-oikeuksien uusien joustavien kokoonpanojen käyttöönottoa. Selvitetään oikaisumenettelyn laajentamismahdollisuuksia ja Helsingin hallinto-oikeuteen keskitettyjen veroasioiden hajauttamismahdollisuuksia muihin hallinto-oikeuksiin. Yhtenäistetään hallinto-oikeuksien muutoksenhakujärjestelmää toteuttamalla maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla olevan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan tehtävien siirto hallinto-oikeuksille. Käynnistetään hallintolainkäyttölain tarkistaminen. Kiinteistöjen kirjaamisasioiden käsittelyn kehittämistä selvitetään. Summaaristen asioiden käsittelyä tehostetaan vuonna 2006 valmistuvien selvitysten pohjalta. Useat edellä mainitut toimenpiteet liittyvät tuottavuusohjelman toteuttamiseen.

Kriminaalipolitiikassa ministeriön painopistealueita ovat vankeuslain ja siihen liittyvien organisaatio- ja henkilöstörakenteen muutosten toteuttaminen uudessa vankeuslainsäädännössä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, vankiluvun hallintaan tähtäävien ja muiden tuottavuustoimien valmistelu ja toteuttaminen sekä syyttäjätoimen organisaatiomuutosten sujuva toteuttaminen.

Suunnitteilla olevat vankimäärään vaikuttavat toimenpiteet koskevat sakon muuntorangaistusta, valvotun koevapauden käyttöä, elektroniseen valvontaan tai muuhun vastaavaan menetelmään perustuvaa vankilan ulkopuolella täytäntöönpantavaa seuraamuksen käyttöönottoa sekä yhdyskuntapalvelun sisällön kehittämistä sen käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi vankeusrangaistuksen vaihtoehtona.

Vankeinhoitolaitoksen investointiohjelman suunnittelussa huolehditaan yhteistyössä Rikosseuraamusviraston ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa erityisesti siitä, että vankien majoitustiloja koskevat pahimmat hygieeniset epäkohdat saadaan poistetuksi viimeistään 2010-luvun alussa.

Tuetaan kirjallisen rikosprosessin laajamittaista käyttöönottoa sekä syyttäjälaitoksen resurssien kohdentamista talousrikos- ja muiden vaativien rikosasioiden entistä joutuisampaan käsittelyyn. Huolehditaan väkivallan vähentämisohjelman toimeenpanoon liittyvistä koordinointi-, seuranta- ja asiantuntijatehtävistä.

Maksuhäiriöpolitiikassaulosottolaitoksen organisaatiota kehitetään uudistetun ulosottolainsäädännön pohjalta niin, että ulosottopiirien määrä olisi 22 vuoden 2008 alussa, kun se tällä hetkellä on 51. Organisaatiomuutoksella pyritään nykyistä tasaisempaan työnjakoon sekä parempaan tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Yksinkertaistetaan riidattomien saatavien perintää sekä tehostetaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaista toimintaa. Otetaan kolmen seuraavan vuoden aikana käyttöön maksuhäiriöpolitiikan pääluokkaperusteluissa esitetyt vaikuttavuustunnusluvut.

Hallinnonalan tukitehtävien laadun ja tuottavuuden parantamiseksi jatketaan perustettujen talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tietotekniikan palvelukeskusten kehittämistä osana valtion palvelukeskusverkostoa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toiminta saavuttaa täyden laajuutensa vuoden 2007 alussa ja palvelujen tuottamisessa valmistaudutaan siirtymään nettobudjetointiin vuonna 2008.

Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksessa vakiinnutetaan uudet ohjaus- ja seurantamenettelyt sekä kehitetään palveluiden hinnoittelua ja tuotteistamista sekä palvelusopimuksia tavoitteena selkeä tilaaja-tuottaja -mallin käyttöönotto. Huolehditaan siitä, että toiminta ja palveluiden tuottaminen ovat yhdenmukaisia valtion IT-toimintojen uudistamistavoitteiden ja -toimenpiteiden kanssa.

Tietohallinnossa painopistealueita ovat hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan ja oikeusministeriön tuottavuusohjelmaan sisältyvät sähköinen oikeusprosessi, sähköiset palvelut kansalaisille ja sidosryhmille, oikeussaliteknologian kehittäminen sekä poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten tiedonvaihdon kehittäminen rikosasiain toimintoketjun sujuvuuden parantamiseksi. Sähköisiä asiointipalveluita kehitetään.

Oikeusministeriön hallinnonalan henkilöstöstrategian toimeenpanoa jatketaan ja strategia uudistetaan suunnitelman mukaan vuoden 2007 aikana. Tällöin otetaan erityisesti huomioon hallinnonalan tuottavuusohjelman vaikutukset henkilöstön mitoittamiseen ja sen osaamisen kehittämiseen. Jatkotyössä otetaan käyttöön strategian toimeenpanossa jo valmiiksi saatu kehittämistyö.

Oikeuspoliittisen tutkimuksen kehittämistä jatketaan julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämistä koskevien hallituksen linjausten, oikeuspoliittisen tutkimuksen kehittämisohjelman (2005) ja valmisteltavana olevan tutkimusstrategian pohjalta.

21. Oikeusministeriön toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 526 000 euroa.

Nettoutettavia tuloja ovat julkaisutoiminnasta sekä EU:lta saatavat tulot.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahasta on tarkoitettu 470 000 euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 000 000 euroa siirtona Oikeushallinnon palvelukeskukselle momentille 25.01.22 talous- ja henkilöstöhallinnon tukitehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyen. Lisäyksenä on otettu huomioon 394 000 euroa kuuden henkilötyövuoden palkkaus- ja muina menoina demokratiayksikön perustamisen johdosta 1.1.2007 lukien, 105 000 euroa siirtona momentilta 24.01.21 liittyen kansallisen Eurojust-edustajan siirtymiseen ulkoasiainministeriön palveluksesta oikeusministeriön palvelukseen, 76 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 88 600 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 94 000 euroa ohjelmajohtajan ja yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muina menoina 1.5.2007 lukien ja 44 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta.

Täydentävän esityksen (HE 265/2006 vp) selvitysosa:Lisäys 105 000 euroa talousarvioesityksen 23 421 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentilta 24.01.21 liittyen kansallisen Eurojust-edustajan siirtymiseen ulkoasiainministeriön palveluksesta oikeusministeriön palvelukseen.

22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 462 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Oikeusrekisterikeskuksen, tietosuojavaltuutetun toimiston ja Kriminaalipolitiikan instituutin maksullisen toiminnan tulot sekä EU:lta saatavat tulot.

Määrärahaa saa käyttää myös Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.

Selvitysosa:Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus tukee oikeusministeriön lainvalmistelua ja tuottaa perustietoa oikeus- ja kriminaalipolitiikkaa koskevan yhteiskunnallisen keskustelun, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämiseen ja resurssien uudelleenkohdentamiseen liittyen tavoitteena on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen resurssien olennainen vahvistaminen ja laitoksen uudelleenorganisointi.

Rikollisuustilanteen seurantaa kehitetään. Aiempaa määrällistä seurantaa syvennetään ja laajennetaan rikollisuuden luonteen ja teonpiirteiden seurantaan rekisteriaineistojen avulla. Muita rikollisuustutkimuksen painopisteitä ovat vuoden 2006 kansallisen uhritutkimuksen aineiston analyysi sekä nuorten miesten rikollisuus ja rikosuhrikokemukset. Seuraamusjärjestelmän tutkimuksen teemoja ovat nuorisorangaistus, seuraamusten vaikutus uusintarikollisuuteen sekä sen selvittäminen, kuinka paljon nuoria on rikosperusteisesti ja tahdonvastaisesti muissa laitoksissa kuin vankiloissa. Oikeusolojen kuvauksessa arvioidaan oikeudellisten instituutioiden toimintaa ja oikeusongelmien ratkaisutapoja. Lisäksi arvioidaan perheitä, velkojen hallintajärjestelmiä sekä tietosuojaa koskevan sääntelyn toimivuutta. Lainsäädäntötutkimusta harjoitetaan myös erityisesti sääntelyn ja lainvalmistelun laadun näkökulmasta. Yleisön luottamus oikeuslaitokseen on myös tutkimuksen kohteena. Laitoksen kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusyhteyksiä yliopistoihin ja alan tutkimuslaitoksiin lisätään. Tutkimustiedon saatavuutta ja tiedon käytettävyyttä vahvistetaan verkkotiedottamista lisäämällä. Maksullisen tutkimustoiminnan tuloilla pyritään jatkossakin kattamaan viidesosa laitoksen kokonaisrahoituksesta.

Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen vuosittain liittyvät linjapäätökset.

Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää kansalaisten perusoikeutena olevaa oikeutta yksityisyyteen ja edistää osaltaan kansalaisten luottamusta yhteiskunnan palveluihin. Toimiston lähivuosien keskeinen tehtävä on osallistua mahdollisimman laajasti tietoyhteiskunnan kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistyöhön sekä tuottaa tähän liittyvää ohjausaineistoa, harjoittaa laajaa sidosryhmäyhteistyötä ja osallistua eri toimialojen lainsäädäntö- ja menetelmäkehitystyöhön sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Rekisterinpitäjiltä ja rekisteröidyiltä kirjallisesti tulevien toimenpide- ja ohjauspyyntöjen määrää pyritään pitemmällä tähtäimellä vähentämään ennaltaehkäisevän toiminnan ja ratkaisukäytännöstä tiedottamisen avulla. Lyhyemmällä tähtäimellä vireille tulevien asioiden määrän arvioidaan kuitenkin lisääntyvän. Lisäksi tehtävät tulevat valmisteilla olevan lainsäädännön johdosta lisääntymään. Tavoitteena on lisätä asioiden käsittelymääriä sisäisiä toimintatapoja ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Oikeudenloukkauksia koskevien asioiden osuutta pyritään vähentämään suhteessa ohjaus- ja neuvontapyyntöjen määrään samalla kun tavoitteena on alentaa käsiteltävien asioiden keskimääräistä kustannusta. Tietopalvelua ja asioista tiedottamista sekä ratkaisujen laatua ja niiden ymmärrettävyyttä pyritään kehittämään.

Tavoitteena on säilyttää asioiden käsittelyaika entisellään tai lyhentää sitä. Luottotietolainsäädäntöön ja sähköisen viestinnän tietosuojalainsäädäntöön liittyvät, vireillä olevat uudistukset kuitenkin lisäävät merkittävästi työmäärää, mikä vaikuttaa myös yksikön resurssitarpeisiin. Kansalaisilta vireille tulevien asioiden keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 6 kuukautta, kaikkien asioiden keskimääräinen käsittelyaika 4 kk. Enimmäiskäsittelyaikatavoite on 10 kk (kuten v. 2006). Maksullisen koulutustoiminnan laajuus on edelleen noin 10 000 euroa vuodessa.

Onnettomuustutkintakeskuksentavoitteena on selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia yleisen turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien estämiseksi sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.

Raideliikenteen ja ilmailun suositusten toteutumisaste on noin 60 %. Tavoitteena on kehittää suositusseurannan ajantasaisuutta ja parantaa suositusten laatua ja niistä tiedottamista. EU-yhteistyö tulee edelleen tiivistymään ja asettamaan uusia vaatimuksia onnettomuustutkinnalle muun muassa Euroopan unioniin perustettujen yhteiseurooppalaisten ilmailu-, rautatie- ja merenkulun turvallisuusviranomaisten toiminnan laajentuessa ja kehittyessä.

Kilpailuttamismahdollisuuksien ja tutkinnan kustannusten seurannan kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tähän liittyen on jo aloitettu toimintolaskentajärjestelmän ja työajankirjaussovelluksen käyttö. Toimintakäsikirjan ja tutkijan ohjeiden perusteella kehitetään tutkintakäytäntöjä ottaen huomioon myös Euroopan unionin piirissä aloitetut tutkinnan yhtenäistämis- ja kehittämistavoitteet. Tutkijoiden koulutusta jatketaan.

Suuronnettomuuden tutkinta (A-tutkinta) tai suuronnettomuuden vaaratilanteen tai vakavan onnettomuuden tutkinta (B-tutkinta) valmistuu keskimäärin yhdessä vuodessa ja vähäisen onnettomuuden tutkinta (C-tutkinta) keskimäärin puolessa vuodessa.

Pyritään tekemään aikaisempaa enemmän niin sanottuja alustavia selvityksiä, jotta voidaan entistä tarkemmin arvioida, onko tapauksen ottaminen tutkittavaksi yleisen turvallisuuden kannalta tärkeää. Tavoitteena on tietää suositusten osalta toteutuksen tilanne 80 prosentista suosituksista. Tutkinnan kestäessä pyritään aikaisempaa enemmän informoimaan osapuolia ja toimialoja turvallisuuden kannalta merkittävistä havainnoista tutkinnan aikana.

Oikeusrekisterikeskuksen yleistavoitteena on, että perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti ja oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen. Oikeusrekisterikeskuksen perustehtäviin liittyvä työmäärä on kasvanut merkittävästi luovutettavien rikostaustaotteiden johdosta, kun laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä tuli voimaan vuonna 2003. Lisäksi vuonna 2002 voimaan tullut laki sakon täytäntöönpanosta on lisännyt maksuaikahakemusten määrää huomattavasti. Erityistavoitteena on saattaa loppuun vuonna 2005 aloitettu yksityisoikeudellisten rekisterien hallittu alustan vaihto sekä tehostaa uuden täytäntöönpanojärjestelmän avulla perintätulosta. Rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyn kehittäminen vähentää Oikeusrekisterikeskuksen työmäärää.

Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen tehtävänä on tuottaa hallinnonalan virastoille tietotekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tuotanto-, hankinta- ja tukipalveluja, jotka tukevat virastojen toimintaprosesseja ja niiden kehittämistä. Tietotekniikkakeskus tuottaa tarvittavat palvelut itse tai hankkii ne muilta palvelun tuottajilta. Tietotekniikkakeskuksen ohjaus perustuu tulosohjaukseen ja palvelusopimuksiin.

Virastoihin tällä hetkellä sijoitettujen alueellisten tukihenkilöiden asemaa ja organisaatiota sekä siirtoa tietotekniikkakeskuksen henkilöstöksi selvitetään vuoden 2007 aikana.

Keskeisiä kehittämisalueita ovat tiedon saatavuuteen liittyvät raportointijärjestelmät, tietopalvelujärjestelmät kuten Finlex ja sähköiseen asiointiin liittyvät kehittämistehtävät sekä oikeussaliteknologian rakentaminen video- ja äänentallennusjärjestelmineen ja hallinnonalojen välisen tiedonsiirron kehittäminen. Useissa hallinnonalan tuottavuushankkeissa tietotekniikan kehittäminen on keskeisellä sijalla.

IT-palveluiden laadun ja käyttökelpoisuuden mittaamiseksi suoritetaan vuosittain palvelutasotutkimuksia ja käytettävyystutkimuksia. Tietojärjestelmien käytettävyys pyritään pitämään nykyisellä hyvällä tasolla ja asiakastyytyväisyyttä parantamaan käyttäjätuen palveluja parantamalla. Erityisesti panostetaan palveluiden tuotteistamiseen ja hinnoitteluun. Palvelujen tuottavuutta ja taloudellisuutta seurataan vertaamalla käyttäjäkohtaisia kustannuksia muihin hallinnonaloihin.

Oikeusministeriön alaisuuteen perustettiin 1.1.2006 Oikeushallinnon palvelukeskus, johon keskitetään valtaosa ministeriössä ja hallinnonalan virastoissa aiemmin hoidetuista talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluista. Toiminta saavuttaa täyden laajuuden vuoden 2007 alussa, kun myös Kuopion toimipiste aloittaa toimintansa.

Oikeushallinnon palvelukeskuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuutta, taloudellisuutta ja laatua hallinnonalalla sekä vapauttaa hallinnonalan virastoissa voimavaroja niiden perustehtäviin. Keskeiset tulosohjauksen ja palvelujen laatua mittaavat mittarit valmistellaan vuoden 2006 aikana siten, että niitä hyödynnetään viraston valmistautumisessa nettobudjetointiin vuonna 2008.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 33 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, 575 000 euroa siirtona momentilta 25.50.21 vankiloiden mikrotukihenkilöiden siirrosta Oikeushallinnon tietotekniikkakeskukseen sekä 2 852 000 euroa siirtona momenteilta 25.01.21, 25.10.21, 25.10.22, 25.10.23, 25.40.21 ja 25.60.21 Oikeushallinnon palvelukeskuksen toimintamenoja varten. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 44 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Vuonna 2007 Oikeushallinnon palvelukeskuksen toimintamenojen rahoituksesta on muiden momentin 25.01.22 virastojen osuus 132 000 euroa.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tukee oikeusministeriön lainvalmistelua ja tuottaa perustietoa oikeus- ja kriminaalipolitiikkaa koskevan yhteiskunnallisen keskustelun, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Oikeusministeriön hallinnonalalla käytetään tutkimustoimintaan rahaa vähemmän kuin minkään muun ministeriön hallinnonalalla.

Paremman sääntelyn toimintaohjelmassa yhtenä keskeisenä lainvalmistelun ongelmana mainitaan valmistelun tietopohjan puutteet, kuten valmistelua tukevan lainsäädäntötutkimuksen vähäisyys. Oikeusministeriön hallinnonalalla tutkimuksen määrä ja laatu on keskeisesti kiinni Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen voimavaroista.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että lasten turvallisuuden tilan selvittämisen kannalta keskeisten viranomaisrekistereiden kehittämistoimia ja kokonaisuutta kartoittavan uhritutkimuksen laajentamista lapsiin kiirehdittäisiin. Asian tärkeys on todettu myös oikeusasiamiehen erilliskertomuksessa (Lapsi, perheväkivalta ja viranomaisten vastuu), perustuslakivaliokunnan mietinnössä PeVM 7/2006 vp ja lakivaliokunnan lausunnossa LaVL 15/2006 vp.

Valtiovarainvaliokunnan käsityksen mukaan valtiontaloudellisesti pienelläkin panostuksella voidaan saavuttaa lainvalmistelun kannalta merkittäviä tuloksia ja siten samalla myötävaikuttaa yhteiskunnan voimavarojen entistä suunnitelmallisempaan ja tarkoituksenmukaisempaan käyttöön.

27. (25.01.29) Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen.

29. (25.01.19) Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 39 000 000 euroa.

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä, sekä oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevan toiminnan avustamiseen.

Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 880 000 euroa muihin kuin rikosvahinkolain nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapaudenmenetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain nojalla maksettaviin korvauksiin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 400 000 euroa uuden rikosvahinkolain johdosta.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta seuraa uuden rikosvahinkolain tavoitteiden toteutumista.

Saamelaiskulttuurikeskus. Saamelaiskäräjien hallinnoima ja Lapin lääninhallituksen EU-varoilla rahoittama kolmivuotinen saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta- ja laatuprojekti päättyi elokuussa 2006. Sen jälkeen hankkeen valmistelua jatkettiin uudella EU-projektilla, jonka tarkoituksena on suunnitella ja luoda hallinnollinen toimintamalli kulttuurikeskukselle. Kyse on keskuksen toiminnan organisoinnista eri käyttäjäosapuolten kesken. Projekti päättyy lokakuun lopussa 2007. Valtionrahoituksen osalta oikeusministeriö odottaa ratkaisua siitä, voidaanko Euroopan unionin rakennerahastojen tulevan kauden ohjelmia käyttää hankkeen investointeihin.

Hallitus on todennut, että kulttuurikeskus on kansallinen, ei maakunnallinen hanke. Tämän mukaisesti valtiovarainvaliokunta pitää hanketta tärkeänä. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä.

Eduskunta edellyttää, että oikeusministeriö selvittää saamelaiskulttuurikeskushankkeen mitoituksen, ajoituksen ja rahoituksen mahdollisimman pian hankkeen hallinnollisen toimintamallin ja EU-rahoituksen käytön ratkaisemisen jälkeen.

Eduskunta edellyttää, että oikeusministeriö selvittää saamelaiskulttuurikeskushankkeen mitoituksen, ajoituksen ja rahoituksen mahdollisimman pian hankkeen hallinnollisen toimintamallin ja EU-rahoituksen käytön ratkaisemisen jälkeen.