Talousarvioesitys 2007

32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 4 prosenttia. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna 2007 enintään 8 409 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna 2007 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Toiminta-ajatuksensa mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten toimintaedellytyksistä, kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla ja valtion yritysomaisuuden hoidosta.

Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen ja korkean työllisyyden maa. Menestys perustuu huippuosaamiseen, luovuuteen, yrittäjyyteen, alueiden elinvoimaan, toimiviin markkinoihin ja kansainvälisyyteen.

Toimintaympäristö

Maailmantalouden globalisoituminen, osaamispohjaisen talouskasvun merkityksen lisääntyminen ja kestävän kehityksen — erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen — heijastuvat yhä selvemmin elinkeinoelämään ja yritysten toimintaympäristöön. Yritykset ovat aiempaa riippumattomampia alkuperäisen kotimaansa olosuhteista, mikä helpottaa niiden mahdollisuuksia valita sijaintipaikkansa. Tämä vähentää kansallisvaltioiden merkitystä ja niiden mahdollisuuksia ohjata yhteiskunnan kehitystä kansallisella lainsäädännöllä. Erityisesti Euroopan unionin laajentumisen myötä työvoima liikkuu aiempaa helpommin maasta toiseen. Globaalistumisen myötä korostuu myös huoli yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta.

Innovaatioympäristön tulee tukea suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan mahdollisuuksia yhä paremmin sekä hyödyntää osaamisen ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia kilpailukyvyn kehittämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kasvuyrittäjyys, palveluyritysten edellytysten parantaminen ja markkinaehtoisen yritystoiminnan edellytysten luominen julkisissa palveluissa ovat keskeisiä haasteita. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen kestävämmiksi edellyttävät uudenlaisia painotuksia laajasti yhteiskuntapolitiikan eri alueilla.

Rahoituksen painopisteet

Vuonna 2007 kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehitysrahoitus pysyy korkealla tasolla ja kasvaa tietyssä määrin. Suomen elinkeinoelämän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi rahoitusta suunnataan erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä ja osaamista sekä avataan innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto on asettanut kauppa- ja teollisuusministeriön toimialalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2007:

• Elinkeinopolitiikka edistää talouskasvua ja työllisyyttä, monipuolistaa tuotantorakennetta sekä tukee vakaata aluekehitystä ja turvaa Suomen talouden kilpailukyvyn.
• Energiapolitiikka turvaa kilpailukykyisen energian saannin ja täyttää kansainvälisten ympäristösitoumusten asettamat velvoitteet.
• Yrittäjyyden politiikkaohjelma luo toimintaympäristöä, joka edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä yritysten perustamista ja sukupolvenvaihdoksia.

Ministeriö itse on alustavasti asettanut toimialalleen seuraavat edellisiä täydentävät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2007:

• Suomen kansainvälinen kilpailukyky pysyy maailman huipputasolla.
• Yrittäjyyden asema vahvistuu ja kasvuyritysten määrä lisääntyy.
• Alueilla on kyky hyödyntää teknologiaa, osaavaa työvoimaa ja toimivia markkinoita alueiden omien vahvuuksien pohjalta.
• Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö.
• Kilpailu markkinoilla on avointa ja toimivaa sekä kilpailuolosuhteet ovat yhtäläiset. Julkisen palvelutuotannon vaihtoehdot lisääntyvät.
• Kuluttajat voivat toimia turvallisesti markkinoilla.
• Suomi täyttää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kansalliset velvoitteet. Energiajärjestelmät ovat toimivia ja teollisuuden kilpailuedellytykset tasapuolisia.
• Valtion yritysomaisuuden hoito tuottaa hyvän taloudellisen ja yhteiskunnallisen kokonaistuloksen.

Kauppa- ja teollisuusministeriö toteuttaa hallituksen elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla naisyrittäjyyden edistäminen on keskeisessä roolissa. Myös yrittäjyyden politiikkaohjelmaan sisältyy monia naisyrittäjyyttä edistäviä toimia. Sukupuolivaikutuksiltaan merkittävä rahoitusmuoto on naisyrittäjälainat, jotka sisältyvät Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin. Naisyrittäjälainoja myönnetään yritykselle, jossa naiset ovat enemmistöosakkaina ja jota yksi naispuolisista osakkaista johtaa päätoimisesti. Naisyrittäjälainoja arvioidaan myönnettävän vuonna 2007 noin 25 milj. euroa. Lisäksi tietyissä avustuksissa naisyrittäjyys on yhtenä kohdennusperusteena.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2005—2007

¹⁾ Lisäys johtuu pääosin VTT:n henkilöstömäärän kasvusta.

Teknologia- ja innovaatiopolitiikan vahvistaminen on ollut hallitusohjelman mukaisesti yksi koko vaalikauden keskeisistä tavoitteista. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan rahoituksen kasvu jatkuu myös ensi vuoden talousarviossa, jossa tutkimus- ja kehitysrahoitusta suunnataan erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä ja osaamista sekä avataan innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan osuus hallinnonalan määrärahoista on 56 prosenttia.

Valiokunta on tyytyväinen näihin panostuksiin, mutta toteaa, että Suomen asema maailman johtavana innovaatioympäristönä edellyttää vielä lisäpanostuksia tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Hallitus on lisäksi asettanut tavoitteeksi, että julkista tutkimusrahoitusta lisätään siten, että yksityisen ja julkisen tutkimusrahoituksen BKT-osuus nousee neljään prosenttiin kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Tiede- ja teknologianeuvoston laskelman mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että valtion tutkimusrahoitusta on lisättävä tulevina vuosina kumulatiivisesti keskimäärin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Laskelman lähtökohtana on, että valtion osuus kansallisesta tutkimuspanoksesta pysyy ennallaan eli vajaassa 30 prosentissa. Neljän prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että myös yrityssektorin t&k-rahoitus kasvaa nykyisestä.

Teknologiset innovaatiot ovat myös tulevaisuudessa keskeinen osa Suomen innovaatiojärjestelmää. On kuitenkin välttämätöntä, että teknologisten innovaatioiden lisäksi kehittyy myös muita innovaatioita ja muita menestyviä toimialoja. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota sellaisen innovaatiotoiminnan edistämiseen ja kehittämiseen, joka syntyy markkinalähtöisesti yritysten ja asiakkaiden rajapintaan liittyvistä ratkaisuista ja innovaatioista. Markkina- ja kehittämislähtöisessä toimintamallissa on keskeistä kyky ymmärtää muita paremmin markkinoiden tarpeita. Jatkossa tarvitaankin yhä enemmän osaamista, joka liittyy markkinoiden tuntemukseen ja joka painottuu enemmän liiketoimintalähtöisyyteen. Olisi siksi perusteltua luoda erityinen kasvuyritysten ohjelma, joka keskittyisi markkinoiden tarpeesta lähteviin toimintoihin ja joka tukisi yrityksiä esim. tuotekehityksen avulla.

Valiokunta kiinnittää myös huomiota kansainvälistymisen haasteisiin ja pitää tärkeänä, että uusille kasvaville markkina-alueille luodaan ns. kansainvälistymisen alustoja, jotka keräävät tietoa alueen markkinoista ja jotka edistävät yritysten siirtymistä sinne. On myös kehitettävä laajapohjaisia klustereita, jotka edistävät osaamisen vientiä ja etenkin pienten yritysten kansainvälistymistä.

Väestön ikääntyminen asettaa Suomelle ja maan eri alueiden tasapainoiselle kehitykselle erittäin suuria haasteita. Muun muassa tästä syystä on tärkeää, että alueellista innovaatiopolitiikkaa vahvistetaan ja että sitä kehitetään määrätietoisesti. Alueellisen innovaatiopolitiikan vaikuttavuuden kannalta on tunnistettava eri alueille sopivat strategiat ja keinovalikoimat. Innovaatioympäristön näkökulmasta aluetta ei voida kuitenkaan aina rajata pelkästään maantieteellisesti, vaan kyse voi olla myös yli kunta-, lääni- ja maarajojen ulottuvasta osaamisverkostosta.