Talousarvioesitys 2007

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

34. Valtionapu länsimetron suunnitteluun(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Helsingin ja Espoon kaupungeille länsimetron suunnitteluun kuitenkin siten, että valtion osuus on enintään 30 % suunnittelukustannuksista pl. alv-menot. Hankkeen suunnittelukustannusten avustamiseen vuoden 2007 jälkeen voidaan sitoutua siten, että avustusten määrä on myönnetty määräraha mukaanlukien yhteensä enintään 15 milj. euroa ja lisäksi enintään 30 % kustannuksista pl. alv-menot.

Selvitysosa:Länsimetro sisältää metron jatkamisen Ruoholahdesta Matinkylään. Valtio osallistuu hankkeen suunnittelukustannuksiin enintään 30 prosentilla. Suunnittelukustannusten arvioidaan olevan yhteensä noin 50 milj. euroa. Vuonna 2007 arvioidut suunnittelukustannukset ovat noin 5 milj. euroa, josta valtion osuus on enintään 1,5 milj. euroa. Luvut ovat ilman arvonlisäveroa.

Täydentävän esityksen (HE 265/2006 vp) selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

42. Valtionavustus koulutuksesta(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 841 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu VR-Konsernille tai muulle rautatieliikenteen ammattikoulutusta tarjoavalle yhteisölle suoritettavaan korvaukseen. Korvaus määräytyy laskennallisena opetustuntien määrän mukaisesti. Nk. pitkäkestoisesta koulutuksesta tuetaan 80 % tuntien määrästä ja lyhytkestoisesta 50 % tuntien määrästä. Yksikköhintana käytetään koulutuksesta riippuen 55,50 euroa ja 194,30 euroa. Vuonna 2005 tunteja on ollut yhteensä 53 124 ja oppilaiden määrä 584. Valtion rahoitus kattaa noin 28 % (v. 2004 37 %) koulutuskustannuksista.

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 52 999 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luvanvaraisesta henkilöliikenteestä annetun lain (343/1991) 23 ja 23 a §:n mukaisesti. Määrärahasta saa myöntää myös joukkoliikenteen valtionavustuksista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (64/2002) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille valtionapua. Määrärahaa saa käyttää myös matkojen yhdistelystä aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion osuutena Merenkurkun laivaliikenteen ostomenoihin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion osuutena Kemijärven junaliikenteen ostomenoihin.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Määrärahaa käytetään joukkoliikenteen palvelujen ostamisesta ja lipun hinnoista yritysten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvien korvausten maksamiseen sekä joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeiden rahoittamiseen sekä matkojen yhdistelystä aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 30,4 milj. euroa junien kaukoliikenteen ostojen siirtona momentille 31.60.65.

Junaliikenne

Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään asiakastuloin. Valtion ostoliikenteen osuus henkilöjunaliikenteen junakilometreistä on nykyään noin 40 %. Junien kaukoliikenteen vuosia 2006—2011 koskeva ostovaltuus on momentilla 31.60.65.

YTV-alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen ostolla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Liikenteen ostaa liikenne- ja viestintäministeriö. Ostojen lähtökohtana on perustarjonta, jolla tarkoitetaan liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Osakeyhtiön välillä ajanjaksolle 3.9.2006—31.12.2006 sovitun Helsinki—Riihimäki -välin, Helsinki—Karjaa -välin ja Helsinki—Lahti -välin lähiliikenteen jatkamista vuoden 2007 loppuun. Valtion ostamassa lähiliikenteessä tehdään arviolta 10,2 miljoonaa matkaa vuonna 2007.

Lisäyksestä 324 000 euroa on tarkoitettu Kemijärven yöjunaliikenteen valtion osuuden rahoittamiseen sillä ehdolla, että Lapin liitto antaa lisärahoitusta 36 000 euroa.

Lentoliikenne

Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen ostolla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten liikenteiden rahoittamiseen. Valtion maksuosuus on lentoliikenteessä enintään 50 % peruspalvelutason mukaisista ostokustannuksista.

Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenne hankitaan kansainvälisen tarjouskilpailun perusteella ja niissä arvioidaan matkustavan yhteensä noin 50 000 matkustajaa vuonna 2007.

Alueellinen liikenne

Lääninhallitukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa runkoliikennettä, jota ei voida ylläpitää asiakastuloin ja jota kunnat omilla palveluostoillaan täydentävät. Peruspalvelutaso asetetaan tärkeysjärjestyksessä etusijalle muuhun lääninhallituksen ostoliikenteeseen nähden.

Lääninhallitusten ostamassa liikenteessä arvioidaan vuonna 2007 olevan matkustajia noin 6,5 miljoonaa.

Paikallisliikenne sekä kaupunki- ja seutuliput

Joukkoliikenteenpalvelutasoa turvataan ja joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä pyritään lisäämään myöntämällä kunnille valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämiseen sekä kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksiin. Paikallisliikennettä avustetaan noin 60 kunnassa ja lippualennuksia yli 300 kunnassa. Valtion rahoitusosuus on enintään yhtä suuri kuin kunnan. Avustukset myöntää lääninhallitus.

Matkojen yhdistely

Matkojen yhdistelyssä tavoitteena on toteuttaa koko maahan noin 20 alueellista matkapalvelukeskusta. Matkojen yhdistelyn avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti asiakastuloperusteisen linjaliikenteen toimintaedellytyksiin, palvelutason parantumiseen ja liikennepalvelujen säilymiseen erityisesti haja-asutusalueilla. Matkojen yhdistelyllä pystytään myös hillitsemään yhteiskunnan kuljetuskustannusten kasvua. Vuonna 2006 käynnistettiin ensimmäiset kaksi matkapalvelukeskusta ja vuonna 2007 tavoitteena on käynnistää viisi matkapalvelukeskusta.

Kuntien sitouttamiseksi ja kannustamiseksi mukaan toimintaan lääninhallitus voi palvelun käynnistämisvaiheessa myöntää kunnille valtionavustusta. Avustusta voidaan myöntää kahden vuoden ajalle enintään 30 % kunnille matkojen yhdistelystä aiheutuviin kustannuksiin. Käynnistämisvaiheen jälkeen kunnat rahoittavat em. kustannukset kokonaisuudessaan itse. Omalta osaltaan lääninhallitus maksaa linjaliikenteeseen ja läänin ostoliikenteeseen ohjattujen matkojen yhdistelystä.

Meriliikenne

Merenkurkun liikenteen ostamiseen varaudutaan 500 000 eurolla vuonna 2007. Matkustajamääräarvio on noin 110 000 matkustajaa vuonna 2007.

Kehittämistoimet

Kehittämistoiminnalla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Matkakeskusohjelma päättyy vuonna 2007.

Osa joukkoliikenteen rahoituksesta siirrettiin vuoden 2005 talousarviossa sisäasiainministeriön pääluokkaan momentille 26.98.63 Kainuun kehittämisraha ja Kainuun maakunnan käyttöön. Liikenne- ja viestintäministeriölle ja Oulun lääninhallitukselle asetetut joukkoliikenteen tavoitteet kattavat myös Kainuun maakunnan joukkoliikenteen tavoitteet.

Täydentävän esityksen (HE 265/2006 vp) selvitysosa:Vähennys 126 000 euroa talousarvioesityksen 52 625 000 euroon nähden aiheutuu Kemijärven yöjunaliikenteestä. Kemijärven yöjunayhteys toteutetaan siten, että väli Rovaniemi—Kemijärvi hoidetaan taajamajunaliikenteenä. Yhteysvälin alijäämästä korvataan enintään 360 000 euroa, josta valtion osuus on enintään 324 000 euroa ja Kemijärven kaupungin osuus enintään 36 000 euroa. Mikäli alijäämä on arvioitua alhaisempi, tästä koituva hyöty kohdistuu ensin Kemijärven kaupungin osuuteen. Talousarvioesityksessä valtion osuudeksi oli arvioitu 450 000 euroa ja Lapin liiton osuudeksi 50 000 euroa.

Joukkoliikenteen kokonaismäärärahoja on korotettu noin 2 miljoonalla eurolla kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Pienestä määrärahalisäyksestä huolimatta joukkoliikenteen palvelutasoa ei kuitenkaan voida parantaa nykyisestä, mutta sillä voidaan turvata pitkälti nykyiset palvelut ja tukea mm. Helsinki—Lahti-oikoradan henkilöliikennettä. Myös Kemijärven yöjunaliikenteelle osoitetaan rahoitusta.

Maaseudun bussi- ja taksivuorojen ostamiseen sekä kaupunki- ja seutulippualennuksiin osoitetaan suunnilleen saman verran kuin tänä vuonna. Kun kuitenkin kustannustaso on noussut voimakkaasti, bussivuoroja joudutaan lakkauttamaan ja kuljettajien työpaikkoja karsimaan. Myös lippujen hintoja joudutaan monin paikoin korottamaan. Kehityksen suunta näyttää siltä, että maaseudun joukkoliikenne vähenee entisestään, mutta tavoitteena on kuitenkin säilyttää peruspalvelutaso.

Valiokunta pitää tärkeänä, että maaseudun liikenneyhteydet turvataan ja että etenkin kuntakeskusten välisestä liikenteestä huolehditaan. On kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota liikenteen tehokkuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Joukkoliikenne toimii monin paikoin vielä liian hajanaisesti ja liian pieninä kokonaisuuksina. Maaseudulla voitaisiin myös edelleen lisätä taksien käyttöä, jolloin tilaaja maksaa vain toteutuneesta palvelusta syntyvän kustannuksen. Maaseudulla liikennöi noin 3 000 tilataksia, joiden matkustajakapasiteetti on usein riittävä maaseudun julkisen liikenteen hoitoon.

Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeen ei edelleenkään osoiteta rahoitusta, vaikka valtiovarainvaliokunta vaati sitä kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään. Valiokunta korostaa edelleen, että joukkoliikenteen tukeminen on näillä alueilla perusteltua niin liikennepoliittisesti kuin myös kuntien ja kansalaisten tasavertaisen kohtelun kannalta. Joukkoliikenteen edistäminen on yksi merkittävimmistä keinoista vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Maamme kaikista joukkoliikennematkoista tehdään YTV-alueella, Tampereella ja Turussa noin 70 prosenttia. Näiden alueiden kunnat rahoittavat joukkoliikennettä vuodessa yhteensä yli 160 milj. eurolla, josta pääkaupunkiseudun osuus on noin 145 milj. euroa. Useissa Euroopan suurissa kaupungeissa valtio tukee joukkoliikennettä 50—60 prosentilla, mutta Suomessa suurten kaupunkien joukkoliikenteen tulot perustuvat lipputuloihin ja kuntien myöntämään rahoitukseen.

Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki edellyttää selkeää korotusta joukkoliikennemäärärahoihin, mikä on otettava huomioon seuraavassa menokehyspäätöksessä. On myös varmistettava, että kuntien panostukset eivät vastaavasti vähene, jotta valtion tuella voidaan aidosti parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja alentaa lippujen hintoja.

Eduskunta edellyttää, että joukkoliikenteen tuki ulotetaan koskemaan myös pääkaupunkiseudun sekä Tampereen ja Turun seudun joukkoliikennettä ja että asia otetaan huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa sekä menokehyspäätöksessä.

Esityksen mukaan Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen yhteyksiä tuetaan ensi vuonna enintään 1 miljoonalla eurolla. Valiokunta toteaa, että säännölliset lentoreitit ovat välttämättömiä em. lentoasemien sijaintialueiden taloudelliselle kehitykselle. Mikkeliin suuntautuvan reittiliikenteen tuki on sen sijaan lopetettu ja reittiliikenne Mikkelin kentälle on ainakin toistaiseksi päättynyt.

Junien kaukoliikenteen ostoon osoitetaan 30,4 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää hyvänä, että junien kaukoliikenteen ostoihin on osoitettu vuoteen 2011 ulottuva osto- ja rahoitussuunnitelma. Valiokunnan mielestä joukkoliikenteen rahoituspäätökset olisi muutoinkin syytä tehdä nykyistä pitkäjänteisemmin. Näin myös kunnat, lääninhallitukset ja muut toimijat tietäisivät nykyistä aiemmin tulevien vuosien määrärahatason.

Momentin määräraha. Momentille lisätään 500 000 euroa.

Eduskunta edellyttää, että joukkoliikenteen tuki ulotetaan koskemaan myös pääkaupunkiseudun sekä Tampereen ja Turun seudun joukkoliikennettä ja että asia otetaan huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa sekä menokehyspäätöksessä.

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 7 767 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää saariston yhteysalusliikennepalvelujen ja niihin liittyvien polttoaineiden ostoon. Määrärahasta saa myöntää myös avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein.

Momentin määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksupäätösperusteella.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 628 000 euroa siirtona momentille 31.24.21 ja 59 000 euroa arvonlisävero-osuuden siirtona momentille 31.99.29 Iniön ja Hiittisten yhteysalusliikenteen maantielaissa tarkoitetuksi lautta-alusliikenteeksi muuttamisen johdosta.

Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakituisella väestöllä on käytettävissä kuljetuspalvelut. Kuljetuspalveluja pyritään jatkamaan nykyisessä laajuudessa.

Yhteysalusliikenneon Merenkulkulaitoksen vastuulla olevaa liikennettä ja se kattaa Turun saariston asutut saaret, joihin ei ole tieyhteyttä. Merenkulkulaitos hankkii yhteysalusliikennepalvelut kilpailuttamalla. Yhteysalusliikenteen matkustajamäärän vuonna 2007 arvioidaan olevan noin 120 000 henkilöä. Saaristossa vakinaisesti asuville (noin 662 asukasta) palvelujen käyttö on ilmaista ja muille maksullista. Menot matkustajaa kohden ovat noin 58 euroa sekä vakinaista asukasta kohden noin 10 600 euroa vuodessa. Liikenteenharjoittajat, joilta Merenkulkulaitos ostaa yhteysaluspalveluja, saavat pitää itsellään arviolta yhteensä 450 000 euron suuruiset maksutulot. Maksujen suuruudesta ja maksuista vapautetuista säädetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella Merenkulkulaitoksen maksullisista suoritteista.

Avustuksilla pyritään säilyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten saaristoalueiden asukkaille, joilla ei ole käytettävissä yhteysalusliikennettä. Avustus kohdistuu lähinnä Kotka—Pyhtään, Porvoon ja Tammisaaren saariston pysyvien asukkaiden henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen.

Saaristoliikenteen tukemiseksi myönnettävistä avustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaista liikennettä harjoittavat liikenteenharjoittajat päättävät itse kuljetusmaksujen suuruudesta ja perivät ne asiakkailtaan tilittämättä niitä Merenkulkulaitokselle. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä kuitenkin on, että maksuista vapautettuja ovat liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa Merenkulkulaitoksen maksullisista suoritteista määritellyt henkilöt.

Momentille ehdotetaan noin 6,5 miljoonan euron määrärahaa, josta osoitetaan 586 000 euroa saariston yhteysaluspalveluiden avustamiseen. Momentilta on kuluvaan vuoteen verrattuna vähennetty n. 1,6 miljoonaa euroa. Se on budjetoitu perustienpidon momentille 31.24.21, koska Iniön ja Hiittisten runkoreitit on siirretty Tiehallinnon ylläpidettäväksi. Ensi vuoden kokonaisrahoitus on kutakuinkin kuluvan vuoden tasolla.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu määräraha ei kuitenkaan riitä palvelutason ylläpitämiseen, vaan lisärahoituksen tarve on 1 667 000 euroa. Tästä noin 300 000 euroa tarvitaan Itäisen Suomenlahden avustuksiin ja 500 000 euroa kohonneisiin polttoainekuluihin. Myös rahtihintojen korotukset edellyttävät lisärahoitustarvetta, samoin eräiden EU-tukien päättyminen.

Lauttaliikenteen kilpailuttaminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla, vaan on päinvastoin johtanut olennaiseen menojen kasvuun mm. tarjonnan vähäisyyden ja sopimusaikojen lyhyyden vuoksi. Tulevaisuuden näkymiä heikentää myös se, että vanha aluskanta vaatii uusimista, samoin huonokuntoiset laiturit edellyttävät kunnostusta.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on parantaa Merenkulkulaitoksen ja Tiehallinnon tilaaman lauttaliikenteen tehokkuutta ja varmistaa sen palvelutaso. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että saaristoliikenteen pitkäjänteisen toiminnan turvaamiseksi määritellään sitova palvelutaso sekä sen vaatima rahoitus. Myös aluskannan ja laitureiden uusimiseen tulee varautua. On niin ikään välttämätöntä kehittää kilpailutusta koskevia menettelyjä.

Momentille lisätään 1 200 000 euroa saaristoliikenteen palvelutason säilyttämiseksi.

65. Junien kaukoliikenteen osto(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 30 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luvanvaraisesta henkilöliikenteestä annetun lain (343/1991) 23 §:n 1 kohdan mukaisesti junien kaukoliikenteen palvelujen ostamisesta tehdyistä vuotta pidemmän ajan sopimuksista aiheutuvien korvausten maksamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan VR Osakeyhtiön kanssa sopimus junien kaukoliikenteen palvelujen ostamisesta vuosina 2006—2011 enintään 156 100 000 euron määräisenä.

Selvitysosa:Määräraha on siirtoa momentilta 31.60.63.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Osakeyhtiön välillä on aiesopimus kaukoliikennepalvelujen ostoista vuosille 2006—2011. Aiesopimuksella on pyritty luomaan aiempaa paremmat edellytykset ostoliikenteen jatkuvuuden turvaamiselle ja pitkäjänteiselle ostoliikennepalvelujen kehittämiselle. Sopimusvaltuuden tarve 2007—2011 on sopimukseen sisältyvä täsmällisyyskannustin huomioon ottaen 156 100 000 euroa. Sopimuksesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2007 enintään 30,4 milj. euroa, vuonna 2008 enintään 31,4 milj. euroa, vuonna 2009 enintään 31,4 milj. euroa, vuonna 2010 enintään 31,4 milj. euroa ja vuonna 2011 enintään 31,5 milj. euroa.