Talousarvioesitys 2002

99. Työministeriön hallinnonalan muut menot

23. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 574 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen ja täydennyspalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1723/1991) nojalla aiheutuviin kustannuksiin sekä työhallinnossa palvelevien siviilipalvelusmiesten ylläpito- ja päivärahakustannuksiin.

Selvitysosa:Siviilipalvelukseen hakeutuvien henkilöiden määrä on tällä hetkellä noin 2 600 henkilöä vuodessa. Vuonna 2000 koulutettiin 1 765 siviilipalvelusvelvollista. Vuonna 2001 on tarkoitus kouluttaa 1 800 siviilipalvelusvelvollista.

Siviilipalvelukseen hakeutuvien määrässä ei ole tällä hetkellä odotettavissa suuria muutoksia. Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty 2 600 siviilipalvelukseen hakeutuvan hallinnointia sekä 1 800 siviilipalvelusvelvollisen kouluttamista vuosittain. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 211 000 euroa julkisten liikennevälineiden taksojen noususta ja siviilipalveluskeskukselta ostettavien palvelujen ostohintojen noususta aiheutuviin lisäkustannuksiin.

Siviilipalvelusta koskevan lainsäädännön mukaan siviilipalvelusta suorittavat ovat palveluksen aikana oikeutettuja ilmaiseen ylöspitoon, mm. maksuttomaan majoitukseen. Palveluspaikan tulee pääsääntöisesti huolehtia ylläpitokustannuksista. Saadun selvityksen mukaan siviilipalvelusmiesten palveluspaikat eivät useimmiten vastaa majoituksesta, vaan asumiskustannukset jäävät usein siviilipalvelusta suorittavan tai hänen omaistensa maksettaviksi. Tehtyjen selvitysten mukaan suurin osa palveluspaikoista pitää siviilipalvelusmiehistä aiheutuvia kustannuksia liian korkeina, mikäli ne joutuisivat korvaamaan myös asumiskustannukset. Majoituksen järjestämiseen ja asumiskustannusten korvaamiseen on saadun selvityksen mukaan liittynyt myös väärinkäytöksiä.

Valiokunta katsoo, että siviilipalvelusta suorittavien työpanosta tulisi kaiken kaikkiaan hyödyntää huomattavasti nykyistä tehokkaammin erilaisissa yhteiskunnalle kuuluvissa tehtävissä. Myös majoitukseen liittyvät epäkohdat vaativat ratkaisua. Valiokunnan mielestä valtion tulee osallistua siviilipalvelusta suorittavien asumiskustannuksiin. Asumiskustannusten siirtäminen edes osittain valtion maksettaviksi lisäisi todennäköisesti siviilipalveluspaikkojen tarjontaa ja lopettaisi samalla nykykäytäntöön liittyvät väärinkäytökset.

50. Palkkaturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 21 864 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijäin työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa kaikki sellaiset saatavat, jotka perustuvat työsuhteeseen ja jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan. Palkkaturvahakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Palkkaturvasta huolehtivat työministeriö ja työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot.

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 21 192 000 euroa on merkitty momentille 12.34.70. Työttömyysvakuutusrahasto korvaa valtiolle vuosittain jälkikäteen palkkaturvana maksettujen ja työnantajilta tai näiden konkurssipesiltä takaisinperittyjen pääomamäärien erotuksen.

Palkkaturvapalautusten 1 682 000 euron korot, jotka on budjetoitu momentille 12.34.99, jäävät valtiolle palkkaturvajärjestelmästä aiheutuvien hallintomenojen kattamiseen.

Vuonna 2000 palkkaturvaa maksettiin 20 183 000 euroa, mikä oli 4 370 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Konkurssiin menneiden yritysten työntekijöille maksettiin 11 336 000 euroa. Palkkaturvamäärän nousua selittää se, että konkurssin tehneet yritykset olivat edellisvuoteen verrattuna selvästi työvoimavaltaisempia. Tämänhetkisten talousnäkymien valossa on odotettavissa, että palkkaturvamäärät tulisivat jonkin verran nousemaan.

51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 766 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merimiesten palvelu- ja opintotoiminnasta annetun lain (452/1972) nojalla merimiesten huoltotoimintaan suoritettavan valtion osuuden maksamiseen sekä merimieslaissa tarkoitetun työsopimuksen tekemisestä annetun asetuksen (783/1995) mukaisiin palveluihin, merimieslain (423/1978) ja merimiesten vuosilomalain (433/1984) nojalla merimiesten vuosiloma- ja vanhempainvapaamatkakustannuksiin sekä työsuhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyviin matkakustannuksiin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Merimiespalvelutoiminnan rahoittamiseksi merenkulkija maksaa yhden tuhannesosan ansioistaan ja saman määrän maksaa varustaja. Valtion osuus on yhtä suuri kuin edellä mainittujen yhteensä. Merimiespalvelutoimisto saa suuren osan tuloistaan ns. lästimaksuina, joita peritään Suomen satamissa käyviltä koti- ja ulkomaisilta aluksilta. Näin kerätyillä varoilla tarjotaan palveluja myös ulkomaalaisille merenkulkijoille.