Talousarvioesitys 2024

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala vastaa toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävästi mahdollistaen hyvinvointia, kilpailukykyä ja kokonaisturvallisuutta.

Suurimman murroksen liikenteen ja viestinnän toimialalle aiheuttavat puhtaaseen energiaan ja vähäpäästöiseen liikenteeseen siirtyminen oikea-aikaisesti ja teknistaloudellisesti kestävästi sekä digitalisoituminen. Suomi on jo vähentänyt liikenteen päästöjä verrokkimaitaan enemmän ja on sitoutunut vähentämään päästöjään edelleen. Vähentämisen tulee jatkossa olla kansantalouden kannalta kestävää, eikä se saa kasvattaa arjen kustannuksia tai heikentää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Digitaalisten ratkaisujen tarjoamat mahdollisuudet Suomen voimassa olevien kansainvälisten sitoumusten ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ovat merkittävät. Digitalisaation vauhti on kiihtynyt, mikä on korostanut tietoturvallisuuden merkitystä yhteiskunnan palvelujen tarjonnassa. Tiedonhallinta sekä kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten palveleminen entistä paremmin ovat digitalisaation kehittämisen keskiössä.

Huoltovarmuuden ja varautumisen merkitys digitaalisten yhteyksien, liikenteen ja viestinnän kehittämisessä on korostunut. Kyberturvallisuuden uhkataso on korkealla ja sen ennustetaan olevan pysyvä asiantila. Liikenne- ja viestintäjärjestelmän toimivuus ja resilienssi edellyttävät kaikissa olosuhteissa markkinoiden toimivuutta ja kriittisen infran turvaamista. Yhteistyöhön ja eri sektoreiden keskinäisriippuvuuksien tunnistamiseen on yhä enemmän kiinnitetty huomiota.

Väylien kunto ja viestintäverkkojen kapasiteetti korostuvat digitaalisten palvelujen ja automaation kehityksen myötä. Erityisenä haasteena ovat taloudellinen epävarmuus, tuottavuuden heikko kehitys sekä rahoituksen rajallisuus. Julkisen talouden tervehdyttäminen on välttämätöntä ja se edellyttää koko hallinnonalan tuottavuuden kohentamista, tehtävien priorisointia. Parempaa riskienhallintaa sekä kustannusylitysten estämistä. Inflaation ja kustannustason nousun vaikutukset heikentävät väylärahoituksen ostovoimaa, mikä on ennakoitava entistä paremmin. Käytettävissä olevat määrärahat on kohdistettava entistä vaikuttavammin kansalaisten ja elinkeinoelämän sujuvan ja turvallisen arjen rakentamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja sen hallinnonalan suunnitelma toiminnallisesta yhdenvertaisuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta vuosille 2023—2025 on hyväksytty ja sen toimeenpano on käynnistynyt.

Suunnitelman tavoitteena on yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon jatkuva parantaminen ja toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön jatkuvuuden varmistaminen hallinnonalalla. Suunnitelma määrittelee sitä, kuinka hallinnonalan viranomainen omassa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa.

Suunnitelmassa on asetettu tavoitteet kuudelle liikenne- ja viestintäministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan osa-alueelle: 1) johtaminen, ohjaus ja hallinto, 2) vaikutusten arviointi ja tutkimus, 3) koulutus, 4) vaikuttaminen ja viestintä, 5) osallisuus ja osallistaminen sekä 6) yhdenvertainen liikenne ja viestintä. Hallinnonalan johtamisen ja toiminnan ohjauksen tavoitteena on tällöin esimerkiksi se, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulma otetaan kokonaisvaltaisemmin huomioon ministeriön ja sen hallinnonalan suunnittelussa, kehittämisessä, ohjauksessa, budjetoinnissa ja valvonnassa. Toiminnallinen yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvotyö ovat tällä tavalla osa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan strategista toimintaa.

Hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee ilmapiiriltään hyvässä työyhteisössä hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti.

YK:n kestävän kehityksen Agenda2030:n tavoitteiden edistäminen on mukana liikenne- ja viestintäministeriön toiminnassa.

Suomi tekee oman osansa päästöjen vähentämiseksi ja ekologisen kestävyyden parantamiseksi. Toimenpiteet liittyvät erityisesti vähänpäästöisen ja päästöttömän liikenteen hallittuun lisäämiseen teknologianeutraalisti ja teknistaloudellisesti kestävästi sekä logistiikkaa tehostamalla tiedon avulla. Päästövähennyksiä tavoitellaan myös väylien turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta parantamalla.

Sosiaalisen kestävyyden kannalta ministeriön työ varmistaa ihmisten perustarpeiden toteutumista. Toimet liittyvät esimerkiksi liikenneturvallisuuteen ja liikenne- ja digitaalisten palveluiden esteettömyyteen ja saavutettavuuteen.

Hallinnonala edistää taloudellista kestävyyttä sitoutumalla julkisen talouden tasapainottamiseen, tuottavuutta parantamalla, kilpailutuksia ja hankintoja tehostamalla sekä investointimäärärahoja laskemalla. Väylähankkeiden määrärahaan kohdistuu 100 milj. euron säästö vuoteen 2023 verrattuna. Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta digitaalisilla yhteyksillä, liikenteellä ja viestinnällä on keskeinen merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja uudistumiselle sekä koko Suomen elinvoimalle ja hyvinvoinnille.