Talousarvioesitys 2024
10. Liikenne- ja viestintäverkot
Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 933 km, rataverkon pituus 5 918 km ja vesiväylien pituus 16 345 km vuoden 2022 lopussa.
Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)
| 2022 | 2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Tiet | 14 907 | 15 041 | 14 738 |
| Radat | 5 292 | 5 132 | 5 920 |
| Vesiväylät | 275 | 286 | 310 |
| Yhteensä | 20 474 | 20 459 | 20 968 |
Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuoden 2022 lopussa yhteensä noin 2,9 mrd. euroa (ostovoimakorjaamaton).
Väyläverkon menot ja tulot (milj. euroa)
| 2022 tilinpäätös |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Perusväylänpito (20) | 1 460,6 | 1 314,8 | 1 534,9 |
| Tulot | 49,3 | 36,0 | 47,2 |
| — Ratamaksu | 47,0 | 35,0 | 46,2 |
| — Muut tulot | 2,3 | 1,0 | 1,0 |
| Menot | 1 509,9 | 1 350,8 | 1 582,1 |
| Kunnossapito | 857,8 | 721,1 | 1 282,0 |
| — Hoito | 433,3 | 469,6 | 477,7 |
| — Jäänmurto | 64,5 | 66,0 | 72,0 |
| — Korjaus | 360,0 | 185,5 | 732,3 |
| Parantaminen ja suunnittelu | 153,6 | 106,7 | 74,7 |
| — Liikenneväylien parantamisinvestoinnit | 127,3 | 85,9 | 54,2 |
| — Suunnittelu | 26,3 | 20,8 | 20,4 |
| Liikennepalvelut | 198,5 | 223,0 | 225,4 |
| — Liikenteen ohjaus ja informaatio | 146,8 | 165,0 | 167,4 |
| — Maantielauttaliikenne | 51,7 | 58,0 | 58,0 |
| Korjausvelan vähentäminen | 300,0 | 300,0 | - |
| Avustukset (30, 31) | 118,2 | 52,2 | 32,3 |
| Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (30) | 43,5 | 24,5 | 19,9 |
| Eräät avustukset (31) | 74,7 | 27,7 | 12,4 |
| Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 79) | 558,3 | 557,7 | 471,1 |
| Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) | 17,1 | 35,0 | 35,0 |
| Väyläverkon kehittäminen (77) | 458,2 | 414,7 | 332,1 |
| Elinkaarirahoitushankkeet (79) | 83,0 | 108,0 | 104,0 |
| Nettomenot yhteensä | 2 137,1 | 1 924,7 | 2 038,3 |
| Bruttomenot yhteensä | 2 186,4 | 1 960,7 | 2 085,5 |
Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
muutos | 2024 arvio |
muutos | |
| Väylämaksuilla katettava toiminta | |||||
| Väylämaksutuotot, 1 000 euroa | 51 737 | 45 000 | -13,0 % | 51 000 | 13,3 % |
| Muut tuotot, 1 000 euroa | 891 | 408 | -54,2 % | 942 | 130,9 % |
| Kustannukset, 1 000 euroa | 108 815 | 96 784 | -11,1 % | 101 598 | 5,0 % |
| Kustannusvastaavuus | 48,4 % | 46,9 % | -1,5 %-yks. | 50,2 % | 3,3 %-yks. |
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 534 856 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 167 447 000 euroa
2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan
3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, väylänpidon vahingonkorvaustulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja.
Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen liittyen kohtaan 2).
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Jyväskylä—Pieksämäki-radan peruskorjaus liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 124 000 000 euroa.
Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
| Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla | 70 000 000 |
| E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki | 59 000 000 |
Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan parlamentaarisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamat tavoitealueet, joita ovat saavutettavuus, kestävyys, tehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 46,2 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot) 1 milj. euroa.
Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet.
Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.
Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2022—2024 (milj. euroa)
| 2022 tilinpäätös | 2023 varsinainen talousarvio | 2024 esitys | |||||||
| bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | |
| Tienpito | 750 | - | 750 | 682 | 1 | 681 | 896 | 1 | 895 |
| Radanpito | 508 | 49 | 459 | 406 | 35 | 371 | 410 | 46 | 364 |
| Vesiväylänpito | 105 | - | 105 | 98 | - | 98 | 109 | - | 109 |
| Liikenteen ohjaus ja informaatio | 147 | - | 147 | 165 | - | 165 | 167 | - | 167 |
| Yhteensä | 1 510 | 49 | 1 461 | 1 351 | 36 | 1 315 | 1 582 | 47 | 1 535 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi noin 763 000 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 772 000 000 euroa. Lisäksi momentille voidaan kirjata joitakin satoja tuhansia euroja siirtomenoja.
Määrärahasta käytetään arviolta 5 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| HO 2019 mukainen määrärahan uudelleen jaksotus | 100 000 |
| Karjalan radan parantaminen | -31 100 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -24 600 |
| Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentille 31.01.03) | -1 700 |
| Korjausvelan purku (Investointiohjelma) | 250 000 |
| Kustannustason nousu | -50 000 |
| Merenkulun turvallisuusradiopalvelu ja hätäradioliikenteen hoito (siirto momentille 31.01.02) | -600 |
| Mt 900 Kuhmon Hyryntien siirto, mt 912 jkpp-järjestelyt Koulukadun liittymässä | -2 600 |
| Porin elinvoiman vahvistaminen | -1 000 |
| Seinäjoki—Kaskinen -ratayhteyden tehostettu ylläpito 2023 | -3 500 |
| Tasomuutos | -14 850 |
| Yhteensä | 220 050 |
| 2024 talousarvio | 1 534 856 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 63 255 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 140 000 |
| 2023 talousarvio | 1 314 806 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 460 567 000 |
30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 19 940 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rakentamiseen hankkeelle Sahasaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle, valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun hankkeelle Viikki—Malmi pikaraitiotie sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun ja rakentamiseen hankkeille Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) ja Tampereen raitiotie 2. vaihe.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) | 11 840 000 |
| Tampereen raitiotie 2. vaihe | 3 600 000 |
| Viikki—Malmi pikaraitiotie | 1 500 000 |
| Sahansaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle | 3 000 000 |
| Yhteensä | 19 940 000 |
Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan myöntämään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia valtionavustuksia tai tekemään muita sitoumuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Tampereen raitiotie -hankkeen toisessa vaiheessa rakennetaan raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Lisäksi toteutetaan Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,957 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 60,497 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 24,0 milj. euroa. Seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu on enintään 0,46 milj. euroa. MAL-sopimukseen sisältyy myös valtionavustus Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnitelman kokonaiskustannuksiin.
Länsi-Helsingin pikaraitioteiden suunnittelu ja rakentaminen mukaan lukien Vihdintien pikaraitiotie on osa Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnittelua ja toteuttamista. Hankkeen valtuus on korotettu aiemmasta 4 260 000 eurosta 105 000 000 euroon. Hanke sisältää läntisen kantakaupungin raitioteiden kehittämisen sekä Vihdintien pikaraitiotien toteuttamisen, jatkosuunnittelu on aloitettu 2022 ja rakentamisen on suunniteltu tapahtuvan vuosien 2023—2031 aikana. Hankkeen yleissuunnitelma ja hankkeen toteuttaminen hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.1.2021. Jatkossa laaditaan yleissuunnitelman pohjalta hankesuunnitelma. Hankkeen hyödyt saadaan keskeisellä alueella tapahtuvan tiivistyvän maankäytön ja parantuvan joukkoliikenteen palvelutason myötä. Keskeisiä hyötyjä ovat kestävien kulkutapojen matkamäärän muutos ja liikenteen CO2-päästöjen vähenemä sekä työvoiman saavutettavuuden paraneminen.
Viikki—Malmi pikaraitiotiestä valmistui yleissuunnitelmaraportti kesällä 2021 ja siinä tunnistettiin jatkosuunnittelun tarpeita ennen päätöksentekoon viemistä. Yleissuunnitteluvaihe jatkuu vielä raitiotien linjauksen sekä hankkeen laajuuden ja vaiheistuksen osalta, tavoitteena päätöksentekovalmius vuoden 2023 lopulla. Talvella 2022 on käynnistynyt Viikinranta—Lahdenväylä osayleiskaava, jossa tarkastellaan myös Viikki—Malmi pikaraitiotien linjausta Koskelan varikon ja Viikin välillä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentamisen on suunniteltu alkavan 2020-luvun loppupuolella, mutta tämä tulee vielä tarkentumaan jatkosuunnittelussa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien |
|
| Viikki—Malmi pikaraitiotie | 1 500 | 1 500 | 3 000 | 6 000 |
| Sahansaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 9 000 |
| Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) | 11 840 | 9 750 | 71 310 | 92 900 |
| Tampereen raitiotie, 2. vaihe | 3 600 | 3 600 | ||
| Menot yhteensä | 19 940 | 14 250 | 77 310 | 111 500 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Lähijunaliikennealueen varikot | -1 000 |
| Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdin pikaraitiotie) | 590 |
| Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema | -1 880 |
| Sahansaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle | 1 000 |
| Tampereen raitiotie 2. vaihe | -1 800 |
| Turun raitiotie | -1 500 |
| Yhteensä | -4 590 |
| 2024 talousarvio | 19 940 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 2 053 000 |
| 2023 talousarvio | 24 530 000 |
| 2022 tilinpäätös | 43 451 000 |
31. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 12 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin
2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin
3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet | 3 000 000 |
| Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat | 900 000 |
| Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot | 8 500 000 |
| Yhteensä | 12 400 000 |
Selvitysosa:Osana valtioneuvoston hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.
Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen. Kuntien lisäksi avustuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen voidaan myöntää myös muille toimijoille.
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisille lentoasemille ja lentopaikoille myönnettäviin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Määrärahaa yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.
Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.
Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen parantamiset ja tien vaurioitumisen korjaamiset. Yksityisteitä koskevan valtioneuvoston asetuksen (1069/2018) mukaisesti avustuksen enimmäismäärä tavanomaisissa tien parantamiskohteissa on 50 % ja merkittävimmissä siltakohteissa ja muissa merkittävissä luonnonolosuhteiden aiheuttamissa yllättävissä korjauskohteissa enintään 75 %.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 12 150 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 250 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alennetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisen rahoitusta (HO 2023) | -500 |
| Alennetaan yksityistieavustusta (HO 2023) | -4 500 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -250 |
| Yksityistieavustukset huoltovarmuuden ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseksi | -10 000 |
| Yhteensä | -15 250 |
| 2024 talousarvio | 12 400 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 13 353 000 |
| 2023 talousarvio | 27 650 000 |
| 2022 tilinpäätös | 74 700 000 |
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen
3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen
6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen
7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.
Momentilta maksettavat ennakkokorvaukset budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 24 900 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 10 000 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 97 000 euroa.
| 2024 talousarvio | 34 997 000 |
| 2023 talousarvio | 34 997 000 |
| 2022 tilinpäätös | 17 067 664 |
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 332 120 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä
3) palveluiden ostamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen liikenteenohjauspalveluyhtiö Fintraffic Oy:lle tai sen tytäryhtiöille liittyen momentille budjetoituihin Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe sekä Digirata-pilotti (ETCS-testirata ja -laboratorio) -hankkeisiin sisältäen sekä yhtiöiden palvelutuotannon että yhtiöiden palvelutuotantoa varten tekemät investoinnit.
Määrärahasta on varattu 15 000 000 euroa Digiradan kehitys- ja verifiointi -hankkeelle (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautussuunnitelmaa.
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia
1) hankkeeseen vt 4 Leivonmäen pohjoispuolella, Joutsa liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 14 000 000 euroa
2) hankkeeseen vt 4 Oravasaaren eritasoliittymä, Jyväskylä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 7 000 000 euroa
3) hankkeeseen vt 9 Lievestuoreen kohdalla liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 30 000 000 euroa
4) hankkeeseen kt 68 Edsevö—Pietarsaari, vaihe 3 liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 7 500 000 euroa
5) hankkeeseen Tornio—Kolari -rataosan sähköistyksen suunnittelu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 7 500 000 euroa
6) hankkeeseen Tampereen henkilöratapiha liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 163 000 000 euroa
7) hankkeeseen Savonrata välillä Kouvola—Kuopio nopeuden ja kapasiteetin noston suunnittelu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 3 000 000 euroa
8) hankkeeseen Suupohjan radan suunnittelu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 5 000 000 euroa.
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
| Tiehankkeet | |
| Mt 8155 Poikkimaantie | 30 000 000 |
| Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt | 42 600 000 |
| Vt 6 Korian kohta | 15 500 000 |
| Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen | 128 000 000 |
| Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen | 50 000 000 |
| Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen | 17 000 000 |
| Hailuodon kiinteä yhteys | 121 000 000 |
| Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen | 8 200 000 |
| Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre | 6 200 000 |
| Vt 25 Lepin liittymän alikulku | 3 000 000 |
| Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi | 13 000 000 |
| Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe | 31 000 000 |
| Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen | 17 000 000 |
| Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla | 27 100 000 |
| Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi | 26 000 000 |
| Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa | 25 000 000 |
| E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat | 30 000 000 |
| Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie | 69 200 000 |
| Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat | 30 000 000 |
| Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
| Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 77 900 000 |
| Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
| Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
| Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
| Vt 4 Oulu—Kemi | 143 000 000 |
| Vt 5 Mikkeli—Juva | 121 000 000 |
| Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | 198 000 000 |
| Vt 12 Tillola—Keltti | 15 000 000 |
| Kehä I Laajalahden kohta | 20 000 000 |
| Vt 4 Kirri—Tikkakoski | 146 600 000 |
| Ratahankkeet | |
| Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen | 18 000 000 |
| Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe | 130 000 000 |
| Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet | 16 500 000 |
| Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe | 24 500 000 |
| Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen | 81 000 000 |
| Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) | 11 000 000 |
| Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen | 8 000 000 |
| Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe | 42 000 000 |
| Oritkarin kolmioraide | 15 600 000 |
| Espoon kaupunkirata | 178 500 000 |
| Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe | 26 500 000 |
| Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen | 102 000 000 |
| Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta | 12 500 000 |
| Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen | 62 000 000 |
| Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen | 133 500 000 |
| Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) | 66 000 000 |
| Joensuun ratapihan parantaminen | 83 000 000 |
| Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
| Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 163 000 000 |
| Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe | 383 000 000 |
| Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
| Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | 210 000 000 |
| Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys | 10 100 000 |
| Uudenkaupungin radan sähköistys | 21 000 000 |
| Vesiväylähankkeet | |
| Tornion meriväylän geometrian parantaminen ja Vaasan meriväylän sisäosan leventäminen | 6 500 000 |
| Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen | 41 700 000 |
| Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
| Kokkolan meriväylä | 45 000 000 |
| Koverharin meriväylän syventäminen | 2 500 000 |
| Vuosaaren meriväylä | 12 500 000 |
| Väylähankkeiden suunnittelu | |
| E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu | 4 200 000 |
| Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu | 6 800 000 |
| Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen | 600 000 |
| Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu | 18 000 000 |
| Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu | 4 200 000 |
| Vt Hirvas—Rovaniemi—Vikajärvi -hankkeen suunnittelu | 4 600 000 |
| Yhteiset väylähankkeet | |
| Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 174 000 000 |
Selvitysosa:Määrärahasta 15 000 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista.
Digirata-hankkeen määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistettavasta tuottavuudesta ja palveluiden tuomisesta kaikkien saataville. Hankkeessa modernisoidaan ja digitalisoidaan Suomen rautatiejärjestelmät sekä uudistetaan rautateiden kulunvalvonta eurooppalaisen järjestelmän mukaiseksi. Hanke edistää myös EU:n lippulaivahanketta Lataus ja tankkaus (Recharge and refuel). Hanketta rahoitetaan tämän lisäksi kansallisesti 8 000 000 eurolla.
Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:
Vt 4 on osa tärkeää valtakunnallista ja kansainvälistä päätieyhteyttä pääkaupunkiseudulta Keski-Suomen kautta Pohjois-Suomeen (TEN-T-ydinverkko, maanteiden pääväylä). Tiellä on suuri merkitys sekä elinkeinoelämän kuljetuksille että henkilöliikenteelle. Vt 4 Leivonmäen pohjoispuolella, Joutsa -hankkeessa rakennetaan uusia ohituskaistaosuuksia ja tehdään yksityistie- ja liittymäjärjestelyjä sekä parannetaan poikittaisia yhteyksiä. Hankkeen tavoitteena on parantaa pitkämatkaisen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Kustannusarvio on 14 milj. euroa (MAKU-indeksi 140; 2015=100)
Vt 4 on osa tärkeää valtakunnallista ja kansainvälistä päätieyhteyttä pääkaupunkiseudulta Keski-Suomen kautta Pohjois-Suomeen (TEN-T-ydinverkko, maanteiden pääväylä). Tiellä on suuri merkitys sekä elinkeinoelämän kuljetuksille että henkilöliikenteelle. Vt 4 Oravasaaren eritasoliittymä, Jyväskylä -hankkeessa Oravasaaren risteyssillat täydennetään rampeilla ja yli menevä maantie 16633 parannetaan. Lisäksi hankkeessa tehdään maantien 16633 ja 644 liittymäalueen parantaminen. Hankkeen tavoitteena on parantaa pitkämatkaisen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Hankkeen kustannusarvio on 7 milj. euroa.
Valtatie 9 kuuluu Suomen merkittävimpiin pääteihin. Hankkeessa parannetaan olemassa olevat tasoliittymät eritasoliittymiksi sekä parannetaan poikittaisyhteyksiä. Lisäksi hankkeessa rakennetaan ohituskaistoja ja melusuojausta sekä parannetaan pysäkkijärjestelyjä sekä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä. Hankkeen tavoitteena on mm. parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta sekä matka-ajan ennakoitavuutta. Hankkeen kustannusarvio on 30 milj. euroa (MAKU 2015; 140). Hankkeen hyötykustannussuhde on 0,96.
Hankkeen tavoitteena on raskaan liikenteen sujuvuuden parantaminen. Hanke parantaa kantatien vaikutusalueen, sataman ja sataman alueella toimivan teollisuuden saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta. Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa tienvarren maankäytön kehittämistä. Hanke sisältää Ähtävänjoen sillan uusimisen ja leventämisen sekä liittymäjärjestelyjä, Häröntien liittymäjärjestelyt ja Purmonjoen sillan uusimisen ja leventämisen. Hankkeen tiesuunnitelman mukainen kustannusarvio on 7,3 milj. euroa (MAKU-ind.140, 2015=100). Hanke parantaa liikenteen sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta ja sataman saavutettavuutta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
Tornio-Kolari rataosan sähköistyksen suunnitteluhankkeessa edistetään rataosan varsinaisen sähköistyshankkeen aloittamisvalmiutta. Sähköistyksen lisäksi suunnitellaan muita rataosan parantamistoimenpiteitä. Rataosan sähköistys parantaisi rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä sekä vähentäisi kuljetusten aiheuttamia haitallisia päästöjä. Kolarinradalla sähköistyksestä hyötyisi nykyinen yöjunaliikenne Helsinkiin ja raakapuuliikenne mm. Kemiin ja Ouluun. Raakapuuliikenteen odotetaan hieman kasvavan. Sähköistyksestä hyötyisi myös mahdollinen kaivosliikenne. Hankkeen kustannusarvio on 7,5 milj. euroa.
Tampere on rataverkolla henkilöliikenteen keskeinen solmukohta ja henkilöliikenteen vakioaikataulujärjestelmän keskeisin junanvaihtopaikka. Tampereen henkilöratapihalla on sekä merkittäviä kehittämistarpeita että samanaikaisia infran korjaustarpeita. Hankkeen tavoitteena on parantaa Tampereen henkilöratapihan toimivuutta, matkustajien olosuhteita ja henkilöjunien huoltoa sekä luoda edellytykset Asemakeskuksen myöhemmälle kehittämiselle henkilöratapihan järjestelyjen osalta. Hankkeessa rakennetaan Tampereelle uusi henkilöliikennelaituri kulkuyhteyksineen, uusitaan katokset, järjestellään uudelleen autolastaus- ja huoltoyhteydet sekä tehdään näiden vaatimat turvalaite- ja sähköratamuutokset. Lisäksi korjataan vanhoja rakenteita, mm. siltoja. Valtion osuus hankkeen kustannusarviosta on 163 milj. euroa. Lisäksi muiden osapuolien kustannukset ovat alustavasti 45—55 milj. euroa. Hankkeen kehittämistoimenpiteiden hyötykustannussuhde on 0,39 ilman lähijunaliikenteen laajentamista.
Suunnittelussa edistetään tarveselvityksen tulosten pohjalta tehokkaimpien toimenpiteiden jatkosuunnittelua. Hanke sisältää nopeudennoston ja liikenteen sujuvuuden edistämiseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelua. Suunnitteluhankkeen kustannusarvio on 3 milj. euroa.
Suupohjan rata (Seinäjoki—Kaskinen) on erittäin huonokuntoinen 113 kilometriä pitkä rataosuus. Rataosuuden korjaaminen edellyttää suunnittelua. Suunnitteluhankkeella edistetään ratasuunnittelun pohjatutkimuksia, selvityksiä ja osittain jatkotoimenpiteiden suunnitelmia. Suunnitteluhankkeen kustannusarvio on 5 milj. euroa.
Aiemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 110 000 000 eurolla 273 000 000 eurosta 383 000 000 euroon johtuen yhteysvälin käynnissä olevan 2. vaiheen ja investointiohjelmassa olevan 3. vaiheen yhteensovittamisesta. Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen 3. vaihe -hankkeesta toteutetaan jo 2. vaiheessa Hyvinkää—Arolampi -välille sijoittuva tavaraliikenneraide. Käynnissä olevassa 2. vaiheessa samalle kohdalle rakennetaan läntinen lisäraide, ja kustannustehokkuuden sekä aiheutuvan liikennehaitan näkökulmasta on kannattavaa toteuttaa tavaraliikenteen raide samanaikaisesti. Tavaraliikenneraiteen valmistuessa Hangosta tuleva tavaraliikenteen kulku mahdollistuu Riihimäen tavaraliikenneratapihalle ilman kohtaamista pääraiteiden kanssa.
Hanke-erittely
| Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määrärahatarve v. 2024 milj. € |
Määrärahatarve myöhemmin milj. € |
|
| Tiehankkeet | ||||||
| Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen | III LTA 2021 | 2025 | 128,0 | 53,0 | 55,0 | 20,0 |
| Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen | TA 2021/IV LTA 2022 | 2023 | 50,0 | 31,2 | 14,0 | 4,8 |
| Hailuodon kiinteä yhteys | VII LTA 2020/IV LTA 2022/II LTA 2023 | 2025 | 121,0 | 55,0 | 31,0 | 35,0 |
| Vt 6 Korian kohta | II LTA 2022/II LTA 2023 | 2024 | 15,5 | 9,0 | 5,0 | 1,5 |
| Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen | VII LTA 2020/IV LTA 2022/II LTA 2023 | 2024 | 17,0 | 12,2 | 4,8 | - |
| Mt 8155 Poikkimaantie | TA 2023 | 2025 | 30,0 | 15,0 | 15,0 | - |
| Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt | IV LTA 2022 | 2026 | 42,6 | 10,8 | 6,2 | 25,6 |
| Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie | I LTA 2019/II LTA 2023 | 2024 | 69,2 | 67,7 | 1,5 | - |
| Ratahankkeet | ||||||
| Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe | TA 2021/IV LTA 2022 | 2023 | 24,5 | 19,0 | 3,0 | 2,5 |
| Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen | TA 2021/IV LTA 2022/II LTA 2023 | 2024 | 81,0 | 31,1 | 33,1 | 16,8 |
| Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe | III LTA 2021 | 2027 | 130,0 | 25,0 | 23,0 | 82,0 |
| Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen | LTA 2019 | 2024 | 133,5 | 129,6 | 3,9 | - |
| Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) | LTA 2019/II LTA 2022/IV LTA 2022/II LTA 2023 | 2023 | 66,0 | 64,0 | 2,0 | - |
| Joensuun ratapihan parantaminen | LTA 2019/IV LTA 2022 | 2023 | 83,0 | 78,0 | 4,0 | 1,0 |
| Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) | IV LTA 2020 | 2024 | 11,0 | 10,0 | 1,0 | - |
| Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe | IV LTA 2020/IV LTA 2022 | 2023 | 42,0 | 32,0 | 10,0 | - |
| Espoon kaupunkirata | IV LTA 2020/II LTA 2023 | 2024 | 178,5 | 51,7 | 31,2 | 95,5 |
| Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen 1, vaihe | IV LTA 2022/II LTA 2023 | 2024 | 163,0 | 154,0 | 9,0 | - |
| Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe | IV LTA 2020/TA 2024 | 2027 | 383,0 | 92,7 | 35,0 | 255,3 |
| Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen | III LTA 2021/IV LTA 2022 | 2024 | 18,0 | 10,0 | 8,0 | - |
| Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen | IV LTA 2020/II LTA 2023 | 2023 | 102,0 | 87,0 | 15,0 | - |
| Vesiväylähankkeet | ||||||
| Tornion meriväylän geometrian parantaminen ja Vaasan meriväylän sisäosan leventäminen | I LTA 2023 | 2023 | 6,5 | 6,3 | 0,2 | - |
| Koverharin meriväylän syventäminen | II LTA 2023 | 2025 | 2,5 | 0,01 | 0,04 | 2,45 |
| Väylähankkeiden suunnittelu | ||||||
| Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu | IV LTA 2020/IV LTA 2022 | 6,8 | 5,8 | 1,0 | - | |
| Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu | TA 2020/II LTA 2023 | 4,2 | 3,9 | 0,3 | - | |
| Vt 4 Hirvas—Rovaniemi—Vikajärvi -hankkeen suunnittelu | II LTA 2023 | 4,6 | - | 0,8 | 3,8 | |
| Muu kehittämisen hankesuunnittelu | - | 7,0 | - | |||
| Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä | 1 913,4 | 1 054,0 | 320,1 | 546,3 | ||
| Uudet väylähankkeet | ||||||
| Kt 68 Edsevö—Pietarsaari, vaihe 3 | TA 2024 | 7,5 | - | 0,5 | 7,0 | |
| Vt 4 Leivonmäen pohjoispuolella, Joutsa | TA 2024 | 14,0 | - | 1,0 | 13,0 | |
| Vt 9 Lievestuoreen kohdalla | TA 2024 | 30,0 | - | 2,0 | 28,0 | |
| Vt 4 Oravasaaren eritasoliittymä, Jyväskylä | TA 2024 | 7,0 | - | 1,0 | 6,0 | |
| Pääradan kehittäminen: Tornio—Kolari sähköistyksen suunnittelu | TA 2024 | 7,5 | - | 0,5 | 7,0 | |
| Savonrata välillä Kouvola—Kuopio nopeuden ja kapasiteetin noston suunnittelu | TA 2024 | 3,0 | - | 1,0 | 2,0 | |
| Suupohjan radan suunnittelu | TA 2024 | 5,0 | - | 1,0 | 4,0 | |
| Tampereen henkilöratapiha | TA 2024 | 163,0 | - | 5,0 | 158,0 | |
| Uudet väylähankkeet yhteensä | 237,0 | - | 12,0 | 225,0 | ||
| Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä | 2 150,4 | 1 054,0 | 332,1 | 771,3 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027— | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien | |
| Keskeneräiset väylähankkeet | 313 121 | 221 390 | 124 880 | 199 994 | 859 385 |
| Uudet väylähankkeet | 12 000 | 72 000 | 59 000 | 94 000 | 237 000 |
| Menot yhteensä | 325 121 | 293 390 | 183 880 | 293 994 | 1 096 385 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 480 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alennetaan uusien väylähankkeiden rahoitustasoa (HO 2023) | -100 000 |
| Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe | 2 000 |
| Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe (RRF pilari2) | 9 000 |
| Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) | -2 000 |
| Espoon kaupunkirata | 6 220 |
| Hailuodon kiinteä yhteys | 4 000 |
| Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen 1, vaihe | 5 000 |
| Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen 2. vaihe - hankkeen sisällön ja valtuuden tarkistaminen (käynnissä olevan 2. vaiheen ja investointiohjelmassa olevan 3. vaiheen yhteensovittaminen) (Investointiohjelma) | 3 527 |
| Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) | -11 000 |
| Joensuun ratapihan parantaminen | -13 000 |
| Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta | -500 |
| Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen | -21 284 |
| Koverharin meriväylän syventäminen | 40 |
| Kt 68 Edsevö—Pietarsaari, vaihe 3 (Investointiohjelma) | 500 |
| Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe | -6 500 |
| Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen | 8 000 |
| MAL-vähennys (Länsi-Helsingin raitiotiet) | -10 155 |
| Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen | 10 000 |
| Pääradan kehittäminen: Tornio—Kolari sähköistys (hanke alkaa suunnittelulla) (Investointiohjelma) | 500 |
| Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu | -300 |
| Savonrata välillä Kouvola—Kuopio nopeuden ja kapasiteetin nosto (suunnittelu) (Investointiohjelma) | 1 000 |
| Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu | 200 |
| Suupohjan radan suunnittelu (Investointiohjelma) | 1 000 |
| Tampereen henkilöratapiha (Investointiohjelma) | 5 000 |
| Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen 1. vaihe | -5 400 |
| Tornion meriväylän geometrian parantaminen ja Vaasan meriväylän sisäosan leventäminen | 250 |
| Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen | 16 364 |
| Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie | 1 500 |
| Vt 4 Hirvas—Rovaniemi—Vikajärvi -hankkeen suunnittelu | 800 |
| Vt 4 Leivonmäen pohjoispuolella, Joutsa (Investointiohjelma) | 1 000 |
| Vt 4 Oravasaaren eritasoliittymä, Jyväskylä (Investointiohjelma) | 1 000 |
| Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen | -2 200 |
| Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen | -400 |
| Vt 6 Korian kohta | -3 000 |
| Vt 9 Lievestuoreen kohdalla (Investointiohjelma) | 2 000 |
| Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt | 13 000 |
| Tasomuutos | 1 258 |
| Yhteensä | -82 580 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2024 talousarvio | 332 120 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 19 228 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 7 154 000 |
| 2023 talousarvio | 414 700 000 |
| 2022 tilinpäätös | 458 176 000 |
78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Suhangon kaivoksen tieyhteyden rakentaminen siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.
Selvitysosa:Suhangon kaivostien rakentaminen toteutetaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisella sopimuksellisen yhteisrahoituksen mallilla sekä jälkirahoitusmallilla, jossa kaivosyhtiö rahoittaa tieyhteyden rakentamisen ensin kokonaan. Valtion osuus maantien osuudesta on 50 %, kuitenkin enintään 3,15 milj. euroa, jonka valtio maksaa takaisin kaivosyhtiölle, sillä edellytyksellä, että kaivostoiminta on käynnistynyt. Valtion määrärahatarpeet kohdistuvat arviolta vuosille 2027—2028.
| 2024 talousarvio | — |
| 2023 I lisätalousarvio | — |
| 2022 tilinpäätös | — |
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 104 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.
Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2024 momentilta rahoitetaan neljää elinkaarihanketta.
Hanke-erittely
| Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2024 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
| Keskeneräiset elinkaarihankkeet | ||||||
| E18 Muurla—Lohja | I LTA 2004 | 2008 | 700,0 | 551,9 | 29,0 | 119,1 |
| E18 Koskenkylä—Kotka | TA 2010 | 2014 | 650,0 | 504,8 | 48,0 | 97,2 |
| E18 Hamina—Vaalimaa | TA 2014/IV LTA 2019 | 2018 | 550,0 | 185,0 | 25,0 | 340,0 |
| E18 Muurla—Lohja, palvelutason nosto | IV LTA 2020 | 30,0 | 7,0 | 2,0 | 21,0 | |
| Yhteensä | 1 930,0 | 1 248,7 | 104,0 | 577,3 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027— | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien | |
| Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset | 104 000 | 101 500 | 97 700 | 378 103 | 681 303 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 181 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hailuodon kiinteä yhteys | 3 000 |
| Tasomuutos | -7 000 |
| Yhteensä | -4 000 |
| 2024 talousarvio | 104 000 000 |
| 2023 talousarvio | 108 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 83 000 000 |