Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              88. Osakehankinnat
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2024

01. Hallinto ja toimialan yhteiset menotPDF-versio

01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 500 000 euroa kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Määrärahasta 1 500 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista.

Määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistettavasta tuottavuudesta ja palveluiden tuomisesta kaikkien saataville.

Luotettavat tuotteet ja palvelut ovat keskeinen edellytys digitalisaatiolle. Korkea kyber- ja tietoturvan taso sekä osaaminen pitävät yllä talouden ja yhteiskunnan kilpailukykyä kaikilla sektoreilla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on valmisteltu kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa hallitusohjelman ja Suomen kyberturvallisuusstrategian mukaisesti. Kehittämisohjelma on myös osa EU:n kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Investoinnit kyber- ja tietoturvallisuuden harjoitustoimintaan ja tutkimukseen tukevat kehittämisohjelmaa ja digitalisaatiota laaja-alaisesti.

Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta kehittää yhteiskunnan resilienssiä ja varautumista kyberturvallisuuden häiriötilanteisiin. Aktiivisella harjoitustoiminnalla on keskeinen merkitys kyberhyökkäyksien torjunnan, hallinnan ja niiden ratkaisemisen kehittämisessä.

Kyberturvallisuuden riittävällä osaamisella on merkittävä yhteys ihmisten turvallisuudentunteeseen ja kykyyn hyödyntää digitaalisen toimintaympäristön palveluja ja ratkaisuja. Kyberturvallisuuden siviilitaito tutkimuksen tavoitteena on luoda yhteinen eurooppalainen malli ja digitaalinen alusta kyberturvallisuustaitojen opetusta ja kehittämistä varten, jota voidaan käyttää tasapuolisesti kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Kyber- ja tietoturvallisuuden toimenpiteet tukevat EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä mittaavan DESI-indeksin osaamista ja inhimillistä pääomaa koskevaa osa-aluetta.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat tavoitteet:

  • — Digitalisaatio ja datatalous ovat luoneet kestävää kasvua sekä vahvistaneet luottamusyhteiskuntaa
  • — Tulevaisuuden liikennejärjestelmä on rakentunut tietopohjaisesti ja kestävästi
  • — Tietopohjaiset liikenteen palvelut ovat tehokkaita ja vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
  • — Digitaaliset yhteydet ja liikennejärjestelmä ovat parantaneet Suomen kilpailukykyä sekä kansainvälistä saavutettavuutta.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 22 501 20 698 23 150
Bruttotulot 265 250 250
Nettomenot 22 236 20 448 22 900
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 11 131    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 809    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kriittisen tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin varautumisen koordinointitehtävät 200
Kyberturvallisuuden tutkimusinvestointi (RRF pilari2) -1 000
Liikenteen ja työkoneiden päästölaskentajärjestelmän ylläpito (siirto momentille 28.30.01) -27
Ministereiden, heidän valtiosihteereidensä ja erityisavustajiensa sihteereiden palkkamenot (siirto momentille 23.01.02) (HO 2023) -178
Ministeriön toiminnan ja talouden tasapainottaminen (siirto momentilta 31.01.02) 2 500
Nato-jäsenyydestä aiheutuvat kustannukset 120
VN yhteisen verkkojulkaisualustan (YJA) jatkuvan palvelun hallinta (siirto momentille 23.01.01) -36
Palkkausten tarkistukset 873
Yhteensä 2 452

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 22 900 000
2023 II lisätalousarvio 506 000
2023 I lisätalousarvio 2 700 000
2023 talousarvio 20 448 000
2022 tilinpäätös 17 914 000

02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 95 762 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen sekä EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintävirasto vastaa kaikkien liikennemuotojen viranomaispalveluista sekä viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Liikenteen viranomaispalvelut liittyvät liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin.

Lentoliikenteen valvontamaksu ja katsastustoiminnan valvontamaksu tuloutetaan momentille 11.19.05. Tietoyhteiskuntamaksu, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu, postitoiminnan valvontamaksu sekä varmennemaksu tuloutetaan momentille 11.19.04.

Määrärahasta käytetään arviolta 1,75 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Liikenne- ja viestintäviraston toiminnalle vuodelle 2024 seuraavat alustavat tavoitteet.

Tunnusluvut

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Asiakastyytyväisyys, asiakkaat (asteikko 1—5, vähintään) 4,2 3,6 3,6
Sertifioinnit toteutuvat hyväksytysti Toteutui Sertifioinnit toteutuvat suunnitellusti ja ne läpäistään Sertifioinnit toteutuvat suunnitellusti ja ne läpäistään
Lupien myöntäminen määräajassa (%) Alle 90 90 90
Asiakasyhteydenottoihin vastataan viraston asiakaspalvelusta viraston palvelulupauksen mukaisissa määräajoissa (%; kirjalliset yhteydenotot 5 arkipäivää, puhelut 45 s) 72 90 90
Kyberturvallisuuskeskuksen tilannekuvatuotteiden laatu ja vaikuttavuus (asiakastyytyväisyys asteikolla 1—5, vähintään) 4,3 >= 2022 >= 2023
Viraston sähköiset palvelut ovat valtionhallinnon digitaalisten asiointipalveluiden laatukriteereiden mukaisia 20/22 >= 20/22 >= 20/22
Ajoneuvojen sähköisen rekisteröinnin käyttöaste (%) 73,3 >=2022 >=2023
Viraston palvelujen digitaalisuuden aste (%-osuus viraston palveluista) 71,5 >=2022 >=2023
Viraston sähköisten palvelujen kehittämisestä aiheutuneet käyttökatkot suhteessa tehtyihin muutoksiin (%-osuus) 0 <2022 <=2023
Sähköisen asioinnin tuen yhteydenottojen määrä/asiointitapahtumien määrä (%) 0,30 <=2022 <=2023

Toiminnallinen tehokkuus

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Ajoneuvoverotuksen kustannukset/verokertymä (€/€) 0,0095 <= vuoteen 2022 verrattuna <= vuoteen 2023 verrattuna
Ajoneuvon rekisteröinti, yksikkökustannus (€) 3,89 <= vuoteen 2022 verrattuna <= vuoteen 2023 verrattuna
Tietoyksikkö, yksikkökustannus (€) 0,0039 <= vuoteen 2022 verrattuna <= vuoteen 2023 verrattuna
Ajokorttihakemus, yksikkökustannus (€) 30,23 <= vuoteen 2022 verrattuna <= vuoteen 2023 verrattuna
Kuljettajantutkinto, yksikkökustannus (€) 57,54 <= vuoteen 2022 verrattuna <= vuoteen 2023 verrattuna
Verkkotunnus, yksikkökustannus (€) 2,92 <= vuoteen 2022 verrattuna <= vuoteen 2023 verrattuna
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%, kolmen vuoden keskiarvo) 107 97—103 97—103
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%, kolmen vuoden keskiarvo) 192 116—122 116—122

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Liikenne- ja viestintäviraston toiminta 75 262
Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta 20 500
Yhteensä 95 762

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 200 841 233 794 225 062
Bruttotulot 128 219 130 900 129 300
Nettomenot 72 622 102 894 95 762
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 41 014    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 67 654    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 106 674 107 700 105 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 97 948 109 900 104 700
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 8 726 -2 200 800
Kustannusvastaavuus, % 109 98 101

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 9 559 9 300 9 400
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 4 643 8 100 7 800
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 4 916 1 200 1 600
Kustannusvastaavuus, % 206 115 121

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muu maksullinen toiminta (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 9 910 12 900 12 400
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 10 317 12 900 12 400
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -407 - -
Kustannusvastaavuus, % 96 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Esteettömyysdirektiivin toimeenpanoon liittyvät tehtävät 400
EU:n digipalveluasetuksen ja datahallinta-asetuksen viranomaistehtävien toimeenpano (BudjL) 800
Galileon PRS-palvelun toteuttaminen ja palvelutuotannon kustannuksien kattaminen 950
Galileon PRS-palvelun toteuttaminen Suomessa -4 920
Kansallinen omarahoitusosuus pk-yritysten kyberkompetenssihankkeisiin (siirto momentille 31.20.51) -750
Komission 55-valmiuspaketista aiheutuvat viranomaistehtävät 420
Liikenteen ja työkoneiden päästölaskentajärjestelmän ylläpito (siirto momentille 28.30.01) -29
Matalalentoverkoston perustaminen -2 327
Merenkulun turvallisuusradiopalvelu ja hätäradioliikenteen hoito (siirto momentilta 31.10.20) 600
Ministeriön toiminnan ja talouden tasapainottaminen (siirto momentille 31.01.01) -2 500
Nato-jäsenyydestä aiheutuvat valmistelutehtävät -260
Nato-yhteistyöstä aiheutuvat kyberturvallisuustehtävät, televerkkojen varautumisen ja taajuushallinnon tehtävät sekä liikennesektorille aiheutuvat uudet tehtävät 930
NIS2-direktiiviin liittyvät uudet tehtävät ja järjestelmäinvestoinnit 400
Tietoturvauhkien kasvuun vastaaminen 130
Uudet tehtävät liittyen lakiin vaarallisten aineiden kuljetuksesta 900
Valtorin laskutuksen muutos -30
Valtorin tuotteistettujen palvelujen tietoturva 38
Viraston resurssien vahvistaminen huomioiden myös uudet säädöshankkeet -4 000
Yhteiskunnan kyberturvallisuusvarautuminen ja eri toimialojen tukeminen 200
Palkkausten tarkistukset 1 916
Yhteensä -7 132

2024 talousarvio 95 762 000
2023 II lisätalousarvio 1 309 000
2023 I lisätalousarvio -1 015 000
2023 talousarvio 102 894 000
2022 tilinpäätös 99 262 000

03. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 62 579 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Väyläviraston tehtävänä on väylänpitäjänä vastata tie-, rata- ja vesiväylien palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan väyläverkon toimivuutta, automatisaatiota, liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta sekä alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tasapainoista kehitystä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Väyläviraston toiminnalle vuodelle 2024 seuraavat alustavat tavoitteet.

Tunnusluvut

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesäkaudella     2,7
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden talvihoitoon talvikaudella     2,7
Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus      
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 5 min. myöhässä (enintään) 7,5 6,0 6,0
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään) 2,7 3,2 3,0
Radanpidosta johtuvien myöhästymisten laskennallinen osuus tavarajunaliikenteessä, % junista väh. 16 min myöhässä (enintään) 1,98 - 2,0
Talvimerenkulun palveluiden odotusaika, h (enintään) 3,7 4,0 4,0
Väylien kunto      
Tilapäiset nopeusrajoitukset rataverkolla (pääväylät), km (enintään) 75 - 75
Tilapäiset nopeusrajoitukset rataverkolla (muu verkko), km (enintään) 324 - 245
Huonokuntoiset päällystetyt tiet (vilkasliikenteinen/muu verkko), km (enintään) 879/7 161 950/7 350 1 200/11 0001)
Huonokuntoiset sillat, maantiet/rautatiet, kpl (enintään) 779/123 810/125 940/1851)
Vesiväylien huonokuntoiset kiinteät turvalaitteet, % (enintään) 5,4 6,5 4,2
Liikenneturvallisuus      
Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet maanteillä (enintään) 1 608 1 850 1 557
Valtion rataverkolla olevien tasoristeysten onnettomuusriski (10 v. riskisumma) (enintään) 189 185 170
Toiminnallinen tehokkuus      
Korjausvelka/tieverkko (milj. euroa, MAKU 2015 = 100) [vuoden 2024 arvioidussa kustannustasossa] 1 664 1 700 1 900 [2 500]
Korjausvelka/rataverkko (milj. euroa, MAKU 2015 = 100) [vuoden 2024 arvioidussa kustannustasossa] 1 226 1 335 1 380 [1 800]

1) Arviointikriteeri muuttunut edellisistä vuosista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 56 803 59 041 62 719
Bruttotulot 739 599 140
Nettomenot 56 064 58 442 62 579
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 148    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 690    

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 40 931 15 203 25 258
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset 14 603 30 766 50 250
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) 26 328 -15 563 -24 992
Omarahoitusosuus, % 180 51 50

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 7 851 6 368 6 465
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 580 6 187 6 407
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 271 181 58
Kustannusvastaavuus, % 119 103 101

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentilta 31.10.20) 1 700
Valtorin laskutuksen muutos -17
Valtorin tuotteistettujen palvelujen tietoturva 143
Palkkausten tarkistukset 2 311
Yhteensä 4 137

2024 talousarvio 62 579 000
2023 II lisätalousarvio 1 392 000
2023 talousarvio 58 442 000
2022 tilinpäätös 56 606 000

04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 305 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian ja muiden organisaatioiden rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen

6) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Valtuus

Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.

Selvitysosa:Ilmatieteen laitos tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmastosta, ilmakehästä ja meristä sekä tarjoaa sää-, meri- ja ilmastopalveluja.

Määrärahasta käytetään arviolta 13 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Ilmatieteen laitoksen toiminnalle vuodelle 2024 seuraavat alustavat tavoitteet.

Tunnusluvut

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Sidosryhmien tyytyväisyys (asteikko 1—5) 4,4 4,0 4,0
Sääennusteiden osuvuus (yhdistelmä) (%) 83,7 83,0 83,0
Maa-alueiden tuulivaroitusten osuvuus 1—2 vrk (%) 74,0 80,0 80,0
Lentopaikkaennusteiden osuvuus (%) 92,16 90,60 90,60
Viittausten lkm web of science tietokannassa 24 467 24 000 24 000
Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit (lkm) 346 370 370

Toiminnallinen tehokkuus

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) 93 100 100
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) 117 102 102
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 62 60 60
Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä/vuosi (1 000 euroa) 20 823 18 500 19 000
Tutkimuksen aktiivisuus (julkaisuja/htv) 1,21 1,35 1,35
Sääpalvelun tuotantoprosessin tehokkuus (ei sisällä kv. jäsenmaksuja) (€/asukas) 2,78 3,40 3,40
Sääpalvelun tuotantoprosessin tehokkuus (sisältää kv. jäsenmaksut) (€/asukas) 4,07 4,90 4,90

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 84 832 77 198 82 505
Bruttotulot 36 155 32 000 33 200
Nettomenot 48 677 45 198 49 305
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 001    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 16 714    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 6 431 7 000 6 700
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 933 7 000 6 700
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -502 - -
Kustannusvastaavuus, % 93 100 100

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 8 069 6 500 7 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 923 6 400 7 350
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 146 100 150
Kustannusvastaavuus, % 117 102 102

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 20 823 18 500 19 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 33 452 31 000 31 500
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -12 629 -12 500 -12 500
Omarahoitusosuus, % 38 40 40

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2024 2025 2026 Yhteensä vuodesta 2024 lähtien
         
Vuonna 2024 tai sen jälkeen tehtävät sitoumukset 25 500 10 000 4 000 39 500

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 48 800 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 500 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ACTRIS-tutkimusinfrastruktuuri 1 125
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen nousu 1 397
METNET/MOI -määrärahan tasomuutos -22
Valtorin tuotteistettujen palvelujen tietoturva 34
Palkkausten tarkistukset 1 573
Yhteensä 4 107

2024 talousarvio 49 305 000
2023 II lisätalousarvio 966 000
2023 talousarvio 45 198 000
2022 tilinpäätös 53 390 000

29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 471 468 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 40 218
Yhteensä 40 218

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 471 468 000
2023 talousarvio 431 250 000
2022 tilinpäätös 520 157 936

88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 9 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sijoituksiin suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettujen hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sekä yhtiöiden perustamisesta aiheutuviin viranomaismaksuihin. Maksettavaa pääomaa saa käyttää suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustetuissa hankeyhtiössä Turun tunnin juna Oy, Suomi-rata Oy sekä Itärata Oy. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vain Pasilan ja Keravan välisen Lentoradan suunnitteluun keskittyvän yhtiön suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuus suunnitteluyhtiöissä on vähintään 51 %.

Pääomituksen edellytyksenä Turun tunnin juna Oy:n, Suomi-rata Oy:n ja Itärata Oy:n osalta on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 %. Valtio sitoutuu kuitenkin pääomittamaan Lentoradan suunnitteluyhtiötä sen kaikkia arvioituja suunnittelu- ja toimintakuluja vastaavasta määrästä kuitenkin enintään 25 milj. euroa. Valtion pääomitustarve kuitenkin pienenee muiden osakkaiden maksuosuuksista riippuen. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa hankeyhtiöille taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.

Selvitysosa:Turun tunnin junan ja Suomiradan suunnittelua varten perustettiin hankeyhtiöt Turun Tunnin Juna Oy ja Suomi-rata Oy joulukuussa 2020 ja Itäradan suunnittelua varten Itärata Oy huhtikuussa 2022. Pasilan ja Keravan välistä Lentorataa suunnittelemaan muodostetaan hankeyhtiö ensi sijassa Suomi-rata Oy:n pohjalta sen tehtävää tarkentamalla.

Suunnitteluhankeyhtiöiden vastuulla on raideyhteyksien suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Rakentamisvaiheen suunnittelu ei ole ratahankeyhtiöiden vastuulla. Tämä tarkoittaa suunnittelun toteuttamista lakisääteisen ratasuunnitelman valmistumiseen saakka. Lentoradan suunnittelua varten muodostettava yhtiö voi tämän lisäksi tehdä tai teettää selvityksiä hyötyjen, haittojen ja muiden vaikutusten tunnistamiseksi Lentoradan toteuttamispäätöksen valmistelemiseksi. Nämä selvitykset voivat sisältää sääntelyn vähimmäisvaatimukset täyttävää ratasuunnitelmaa pidemmälle meneviä selvityksiä ja tutkimuksia luotettavamman rakentamisvaihetta koskevan kustannus- ja vaikutusarvioinnin saamiseksi.

Mahdolliseen rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää erillisen päätöksen. Valtion omistusosuus Turun tunnin juna Oy:ssä, Suomi-rata Oy:ssä ja Itärata Oy:ssä on 51 % ja loppuosa omistuksesta jakaantuu yhteensä 49 eri kaupungille ja kunnalle sekä Suomiradassa Finavialle. Valtion omistusosuus Lentorataa suunnittelevassa hankeyhtiössä on vähintään 51 %, mutta on muutoin riippuvainen muiden osakkaiden lukumäärästä ja rahoitusosuuksista. Valtio vastaa hankkeiden pääomittamisesta hankkeiden arvioitujen kokonaiskustannusten perusteella omistuksensa suhteessa.

Valtio on sitoutunut yhtiökohtaisissa osakassopimuksissa pääomittamaan raidehankkeiden suunnittelukustannuksia yhteensä 158,7 milj. eurolla.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 9 000 000
2023 II lisätalousarvio 4 810 000
2022 tilinpäätös 23 933 000