Talousarvioesitys 2024
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 500 000 euroa kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Määrärahasta 1 500 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista.
Määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistettavasta tuottavuudesta ja palveluiden tuomisesta kaikkien saataville.
Luotettavat tuotteet ja palvelut ovat keskeinen edellytys digitalisaatiolle. Korkea kyber- ja tietoturvan taso sekä osaaminen pitävät yllä talouden ja yhteiskunnan kilpailukykyä kaikilla sektoreilla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on valmisteltu kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa hallitusohjelman ja Suomen kyberturvallisuusstrategian mukaisesti. Kehittämisohjelma on myös osa EU:n kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Investoinnit kyber- ja tietoturvallisuuden harjoitustoimintaan ja tutkimukseen tukevat kehittämisohjelmaa ja digitalisaatiota laaja-alaisesti.
Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta kehittää yhteiskunnan resilienssiä ja varautumista kyberturvallisuuden häiriötilanteisiin. Aktiivisella harjoitustoiminnalla on keskeinen merkitys kyberhyökkäyksien torjunnan, hallinnan ja niiden ratkaisemisen kehittämisessä.
Kyberturvallisuuden riittävällä osaamisella on merkittävä yhteys ihmisten turvallisuudentunteeseen ja kykyyn hyödyntää digitaalisen toimintaympäristön palveluja ja ratkaisuja. Kyberturvallisuuden siviilitaito tutkimuksen tavoitteena on luoda yhteinen eurooppalainen malli ja digitaalinen alusta kyberturvallisuustaitojen opetusta ja kehittämistä varten, jota voidaan käyttää tasapuolisesti kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.
Kyber- ja tietoturvallisuuden toimenpiteet tukevat EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä mittaavan DESI-indeksin osaamista ja inhimillistä pääomaa koskevaa osa-aluetta.
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat tavoitteet:
- — Digitalisaatio ja datatalous ovat luoneet kestävää kasvua sekä vahvistaneet luottamusyhteiskuntaa
- — Tulevaisuuden liikennejärjestelmä on rakentunut tietopohjaisesti ja kestävästi
- — Tietopohjaiset liikenteen palvelut ovat tehokkaita ja vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
- — Digitaaliset yhteydet ja liikennejärjestelmä ovat parantaneet Suomen kilpailukykyä sekä kansainvälistä saavutettavuutta.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
Bruttomenot | 22 501 | 20 698 | 23 150 |
Bruttotulot | 265 | 250 | 250 |
Nettomenot | 22 236 | 20 448 | 22 900 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 11 131 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 809 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kriittisen tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin varautumisen koordinointitehtävät | 200 |
Kyberturvallisuuden tutkimusinvestointi (RRF pilari2) | -1 000 |
Liikenteen ja työkoneiden päästölaskentajärjestelmän ylläpito (siirto momentille 28.30.01) | -27 |
Ministereiden, heidän valtiosihteereidensä ja erityisavustajiensa sihteereiden palkkamenot (siirto momentille 23.01.02) (HO 2023) | -178 |
Ministeriön toiminnan ja talouden tasapainottaminen (siirto momentilta 31.01.02) | 2 500 |
Nato-jäsenyydestä aiheutuvat kustannukset | 120 |
VN yhteisen verkkojulkaisualustan (YJA) jatkuvan palvelun hallinta (siirto momentille 23.01.01) | -36 |
Palkkausten tarkistukset | 873 |
Yhteensä | 2 452 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2024 talousarvio | 22 900 000 |
2023 II lisätalousarvio | 506 000 |
2023 I lisätalousarvio | 2 700 000 |
2023 talousarvio | 20 448 000 |
2022 tilinpäätös | 17 914 000 |
02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 95 762 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen sekä EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen
4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Liikenne- ja viestintävirasto vastaa kaikkien liikennemuotojen viranomaispalveluista sekä viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Liikenteen viranomaispalvelut liittyvät liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin.
Lentoliikenteen valvontamaksu ja katsastustoiminnan valvontamaksu tuloutetaan momentille 11.19.05. Tietoyhteiskuntamaksu, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu, postitoiminnan valvontamaksu sekä varmennemaksu tuloutetaan momentille 11.19.04.
Määrärahasta käytetään arviolta 1,75 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Liikenne- ja viestintäviraston toiminnalle vuodelle 2024 seuraavat alustavat tavoitteet.
Tunnusluvut
2022 toteutuma |
2023 tavoite |
2024 tavoite |
|
Asiakastyytyväisyys, asiakkaat (asteikko 1—5, vähintään) | 4,2 | 3,6 | 3,6 |
Sertifioinnit toteutuvat hyväksytysti | Toteutui | Sertifioinnit toteutuvat suunnitellusti ja ne läpäistään | Sertifioinnit toteutuvat suunnitellusti ja ne läpäistään |
Lupien myöntäminen määräajassa (%) | Alle 90 | 90 | 90 |
Asiakasyhteydenottoihin vastataan viraston asiakaspalvelusta viraston palvelulupauksen mukaisissa määräajoissa (%; kirjalliset yhteydenotot 5 arkipäivää, puhelut 45 s) | 72 | 90 | 90 |
Kyberturvallisuuskeskuksen tilannekuvatuotteiden laatu ja vaikuttavuus (asiakastyytyväisyys asteikolla 1—5, vähintään) | 4,3 | >= 2022 | >= 2023 |
Viraston sähköiset palvelut ovat valtionhallinnon digitaalisten asiointipalveluiden laatukriteereiden mukaisia | 20/22 | >= 20/22 | >= 20/22 |
Ajoneuvojen sähköisen rekisteröinnin käyttöaste (%) | 73,3 | >=2022 | >=2023 |
Viraston palvelujen digitaalisuuden aste (%-osuus viraston palveluista) | 71,5 | >=2022 | >=2023 |
Viraston sähköisten palvelujen kehittämisestä aiheutuneet käyttökatkot suhteessa tehtyihin muutoksiin (%-osuus) | 0 | <2022 | <=2023 |
Sähköisen asioinnin tuen yhteydenottojen määrä/asiointitapahtumien määrä (%) | 0,30 | <=2022 | <=2023 |
Toiminnallinen tehokkuus
2022 toteutuma |
2023 tavoite |
2024 tavoite |
|
Ajoneuvoverotuksen kustannukset/verokertymä (€/€) | 0,0095 | <= vuoteen 2022 verrattuna | <= vuoteen 2023 verrattuna |
Ajoneuvon rekisteröinti, yksikkökustannus (€) | 3,89 | <= vuoteen 2022 verrattuna | <= vuoteen 2023 verrattuna |
Tietoyksikkö, yksikkökustannus (€) | 0,0039 | <= vuoteen 2022 verrattuna | <= vuoteen 2023 verrattuna |
Ajokorttihakemus, yksikkökustannus (€) | 30,23 | <= vuoteen 2022 verrattuna | <= vuoteen 2023 verrattuna |
Kuljettajantutkinto, yksikkökustannus (€) | 57,54 | <= vuoteen 2022 verrattuna | <= vuoteen 2023 verrattuna |
Verkkotunnus, yksikkökustannus (€) | 2,92 | <= vuoteen 2022 verrattuna | <= vuoteen 2023 verrattuna |
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%, kolmen vuoden keskiarvo) | 107 | 97—103 | 97—103 |
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%, kolmen vuoden keskiarvo) | 192 | 116—122 | 116—122 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Liikenne- ja viestintäviraston toiminta | 75 262 |
Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta | 20 500 |
Yhteensä | 95 762 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
Bruttomenot | 200 841 | 233 794 | 225 062 |
Bruttotulot | 128 219 | 130 900 | 129 300 |
Nettomenot | 72 622 | 102 894 | 95 762 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 41 014 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 67 654 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 106 674 | 107 700 | 105 500 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 97 948 | 109 900 | 104 700 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 8 726 | -2 200 | 800 |
Kustannusvastaavuus, % | 109 | 98 | 101 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 9 559 | 9 300 | 9 400 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 4 643 | 8 100 | 7 800 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 4 916 | 1 200 | 1 600 |
Kustannusvastaavuus, % | 206 | 115 | 121 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muu maksullinen toiminta (1 000 euroa)
2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 9 910 | 12 900 | 12 400 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 10 317 | 12 900 | 12 400 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -407 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 96 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Esteettömyysdirektiivin toimeenpanoon liittyvät tehtävät | 400 |
EU:n digipalveluasetuksen ja datahallinta-asetuksen viranomaistehtävien toimeenpano (BudjL) | 800 |
Galileon PRS-palvelun toteuttaminen ja palvelutuotannon kustannuksien kattaminen | 950 |
Galileon PRS-palvelun toteuttaminen Suomessa | -4 920 |
Kansallinen omarahoitusosuus pk-yritysten kyberkompetenssihankkeisiin (siirto momentille 31.20.51) | -750 |
Komission 55-valmiuspaketista aiheutuvat viranomaistehtävät | 420 |
Liikenteen ja työkoneiden päästölaskentajärjestelmän ylläpito (siirto momentille 28.30.01) | -29 |
Matalalentoverkoston perustaminen | -2 327 |
Merenkulun turvallisuusradiopalvelu ja hätäradioliikenteen hoito (siirto momentilta 31.10.20) | 600 |
Ministeriön toiminnan ja talouden tasapainottaminen (siirto momentille 31.01.01) | -2 500 |
Nato-jäsenyydestä aiheutuvat valmistelutehtävät | -260 |
Nato-yhteistyöstä aiheutuvat kyberturvallisuustehtävät, televerkkojen varautumisen ja taajuushallinnon tehtävät sekä liikennesektorille aiheutuvat uudet tehtävät | 930 |
NIS2-direktiiviin liittyvät uudet tehtävät ja järjestelmäinvestoinnit | 400 |
Tietoturvauhkien kasvuun vastaaminen | 130 |
Uudet tehtävät liittyen lakiin vaarallisten aineiden kuljetuksesta | 900 |
Valtorin laskutuksen muutos | -30 |
Valtorin tuotteistettujen palvelujen tietoturva | 38 |
Viraston resurssien vahvistaminen huomioiden myös uudet säädöshankkeet | -4 000 |
Yhteiskunnan kyberturvallisuusvarautuminen ja eri toimialojen tukeminen | 200 |
Palkkausten tarkistukset | 1 916 |
Yhteensä | -7 132 |
2024 talousarvio | 95 762 000 |
2023 II lisätalousarvio | 1 309 000 |
2023 I lisätalousarvio | -1 015 000 |
2023 talousarvio | 102 894 000 |
2022 tilinpäätös | 99 262 000 |
03. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 62 579 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Väyläviraston tehtävänä on väylänpitäjänä vastata tie-, rata- ja vesiväylien palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan väyläverkon toimivuutta, automatisaatiota, liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta sekä alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tasapainoista kehitystä.
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Väyläviraston toiminnalle vuodelle 2024 seuraavat alustavat tavoitteet.
Tunnusluvut
2022 toteutuma |
2023 tavoite |
2024 tavoite |
|
Palvelukyky ja laatu | |||
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesäkaudella | 2,7 | ||
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden talvihoitoon talvikaudella | 2,7 | ||
Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus | |||
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 5 min. myöhässä (enintään) | 7,5 | 6,0 | 6,0 |
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään) | 2,7 | 3,2 | 3,0 |
Radanpidosta johtuvien myöhästymisten laskennallinen osuus tavarajunaliikenteessä, % junista väh. 16 min myöhässä (enintään) | 1,98 | - | 2,0 |
Talvimerenkulun palveluiden odotusaika, h (enintään) | 3,7 | 4,0 | 4,0 |
Väylien kunto | |||
Tilapäiset nopeusrajoitukset rataverkolla (pääväylät), km (enintään) | 75 | - | 75 |
Tilapäiset nopeusrajoitukset rataverkolla (muu verkko), km (enintään) | 324 | - | 245 |
Huonokuntoiset päällystetyt tiet (vilkasliikenteinen/muu verkko), km (enintään) | 879/7 161 | 950/7 350 | 1 200/11 0001) |
Huonokuntoiset sillat, maantiet/rautatiet, kpl (enintään) | 779/123 | 810/125 | 940/1851) |
Vesiväylien huonokuntoiset kiinteät turvalaitteet, % (enintään) | 5,4 | 6,5 | 4,2 |
Liikenneturvallisuus | |||
Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet maanteillä (enintään) | 1 608 | 1 850 | 1 557 |
Valtion rataverkolla olevien tasoristeysten onnettomuusriski (10 v. riskisumma) (enintään) | 189 | 185 | 170 |
Toiminnallinen tehokkuus | |||
Korjausvelka/tieverkko (milj. euroa, MAKU 2015 = 100) [vuoden 2024 arvioidussa kustannustasossa] | 1 664 | 1 700 | 1 900 [2 500] |
Korjausvelka/rataverkko (milj. euroa, MAKU 2015 = 100) [vuoden 2024 arvioidussa kustannustasossa] | 1 226 | 1 335 | 1 380 [1 800] |
1) Arviointikriteeri muuttunut edellisistä vuosista.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
Bruttomenot | 56 803 | 59 041 | 62 719 |
Bruttotulot | 739 | 599 | 140 |
Nettomenot | 56 064 | 58 442 | 62 579 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 12 148 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 12 690 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | 40 931 | 15 203 | 25 258 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset | 14 603 | 30 766 | 50 250 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | 26 328 | -15 563 | -24 992 |
Omarahoitusosuus, % | 180 | 51 | 50 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 7 851 | 6 368 | 6 465 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 580 | 6 187 | 6 407 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 271 | 181 | 58 |
Kustannusvastaavuus, % | 119 | 103 | 101 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentilta 31.10.20) | 1 700 |
Valtorin laskutuksen muutos | -17 |
Valtorin tuotteistettujen palvelujen tietoturva | 143 |
Palkkausten tarkistukset | 2 311 |
Yhteensä | 4 137 |
2024 talousarvio | 62 579 000 |
2023 II lisätalousarvio | 1 392 000 |
2023 talousarvio | 58 442 000 |
2022 tilinpäätös | 56 606 000 |
04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 305 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
5) Suomen Akatemian ja muiden organisaatioiden rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen
6) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.
Selvitysosa:Ilmatieteen laitos tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmastosta, ilmakehästä ja meristä sekä tarjoaa sää-, meri- ja ilmastopalveluja.
Määrärahasta käytetään arviolta 13 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Ilmatieteen laitoksen toiminnalle vuodelle 2024 seuraavat alustavat tavoitteet.
Tunnusluvut
2022 toteutuma |
2023 tavoite |
2024 tavoite |
|
Sidosryhmien tyytyväisyys (asteikko 1—5) | 4,4 | 4,0 | 4,0 |
Sääennusteiden osuvuus (yhdistelmä) (%) | 83,7 | 83,0 | 83,0 |
Maa-alueiden tuulivaroitusten osuvuus 1—2 vrk (%) | 74,0 | 80,0 | 80,0 |
Lentopaikkaennusteiden osuvuus (%) | 92,16 | 90,60 | 90,60 |
Viittausten lkm web of science tietokannassa | 24 467 | 24 000 | 24 000 |
Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit (lkm) | 346 | 370 | 370 |
Toiminnallinen tehokkuus
2022 toteutuma |
2023 tavoite |
2024 tavoite |
|
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) | 93 | 100 | 100 |
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) | 117 | 102 | 102 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) | 62 | 60 | 60 |
Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä/vuosi (1 000 euroa) | 20 823 | 18 500 | 19 000 |
Tutkimuksen aktiivisuus (julkaisuja/htv) | 1,21 | 1,35 | 1,35 |
Sääpalvelun tuotantoprosessin tehokkuus (ei sisällä kv. jäsenmaksuja) (€/asukas) | 2,78 | 3,40 | 3,40 |
Sääpalvelun tuotantoprosessin tehokkuus (sisältää kv. jäsenmaksut) (€/asukas) | 4,07 | 4,90 | 4,90 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
Bruttomenot | 84 832 | 77 198 | 82 505 |
Bruttotulot | 36 155 | 32 000 | 33 200 |
Nettomenot | 48 677 | 45 198 | 49 305 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 12 001 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 16 714 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 6 431 | 7 000 | 6 700 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 933 | 7 000 | 6 700 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -502 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 93 | 100 | 100 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 8 069 | 6 500 | 7 500 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 923 | 6 400 | 7 350 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 146 | 100 | 150 |
Kustannusvastaavuus, % | 117 | 102 | 102 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | 20 823 | 18 500 | 19 000 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 33 452 | 31 000 | 31 500 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -12 629 | -12 500 | -12 500 |
Omarahoitusosuus, % | 38 | 40 | 40 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien | |
Vuonna 2024 tai sen jälkeen tehtävät sitoumukset | 25 500 | 10 000 | 4 000 | 39 500 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 48 800 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 500 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
ACTRIS-tutkimusinfrastruktuuri | 1 125 |
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen nousu | 1 397 |
METNET/MOI -määrärahan tasomuutos | -22 |
Valtorin tuotteistettujen palvelujen tietoturva | 34 |
Palkkausten tarkistukset | 1 573 |
Yhteensä | 4 107 |
2024 talousarvio | 49 305 000 |
2023 II lisätalousarvio | 966 000 |
2023 talousarvio | 45 198 000 |
2022 tilinpäätös | 53 390 000 |
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 471 468 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 40 218 |
Yhteensä | 40 218 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2024 talousarvio | 471 468 000 |
2023 talousarvio | 431 250 000 |
2022 tilinpäätös | 520 157 936 |
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 9 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sijoituksiin suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettujen hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sekä yhtiöiden perustamisesta aiheutuviin viranomaismaksuihin. Maksettavaa pääomaa saa käyttää suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustetuissa hankeyhtiössä Turun tunnin juna Oy, Suomi-rata Oy sekä Itärata Oy. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vain Pasilan ja Keravan välisen Lentoradan suunnitteluun keskittyvän yhtiön suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuus suunnitteluyhtiöissä on vähintään 51 %.
Pääomituksen edellytyksenä Turun tunnin juna Oy:n, Suomi-rata Oy:n ja Itärata Oy:n osalta on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 %. Valtio sitoutuu kuitenkin pääomittamaan Lentoradan suunnitteluyhtiötä sen kaikkia arvioituja suunnittelu- ja toimintakuluja vastaavasta määrästä kuitenkin enintään 25 milj. euroa. Valtion pääomitustarve kuitenkin pienenee muiden osakkaiden maksuosuuksista riippuen. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa hankeyhtiöille taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.
Selvitysosa:Turun tunnin junan ja Suomiradan suunnittelua varten perustettiin hankeyhtiöt Turun Tunnin Juna Oy ja Suomi-rata Oy joulukuussa 2020 ja Itäradan suunnittelua varten Itärata Oy huhtikuussa 2022. Pasilan ja Keravan välistä Lentorataa suunnittelemaan muodostetaan hankeyhtiö ensi sijassa Suomi-rata Oy:n pohjalta sen tehtävää tarkentamalla.
Suunnitteluhankeyhtiöiden vastuulla on raideyhteyksien suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Rakentamisvaiheen suunnittelu ei ole ratahankeyhtiöiden vastuulla. Tämä tarkoittaa suunnittelun toteuttamista lakisääteisen ratasuunnitelman valmistumiseen saakka. Lentoradan suunnittelua varten muodostettava yhtiö voi tämän lisäksi tehdä tai teettää selvityksiä hyötyjen, haittojen ja muiden vaikutusten tunnistamiseksi Lentoradan toteuttamispäätöksen valmistelemiseksi. Nämä selvitykset voivat sisältää sääntelyn vähimmäisvaatimukset täyttävää ratasuunnitelmaa pidemmälle meneviä selvityksiä ja tutkimuksia luotettavamman rakentamisvaihetta koskevan kustannus- ja vaikutusarvioinnin saamiseksi.
Mahdolliseen rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää erillisen päätöksen. Valtion omistusosuus Turun tunnin juna Oy:ssä, Suomi-rata Oy:ssä ja Itärata Oy:ssä on 51 % ja loppuosa omistuksesta jakaantuu yhteensä 49 eri kaupungille ja kunnalle sekä Suomiradassa Finavialle. Valtion omistusosuus Lentorataa suunnittelevassa hankeyhtiössä on vähintään 51 %, mutta on muutoin riippuvainen muiden osakkaiden lukumäärästä ja rahoitusosuuksista. Valtio vastaa hankkeiden pääomittamisesta hankkeiden arvioitujen kokonaiskustannusten perusteella omistuksensa suhteessa.
Valtio on sitoutunut yhtiökohtaisissa osakassopimuksissa pääomittamaan raidehankkeiden suunnittelukustannuksia yhteensä 158,7 milj. eurolla.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2024 talousarvio | 9 000 000 |
2023 II lisätalousarvio | 4 810 000 |
2022 tilinpäätös | 23 933 000 |