Talousarvioesitys 2021
YLEISPERUSTELUT
Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2021 neljänneksi lisätalousarvioksi.
Talouden näkymät
Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 3,3 % v. 2021. Talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen. Kasvupyrähdys liittyy patoutuneen kysynnän purkautumiseen tilanteessa, jossa rokottaminen on edennyt ripeästi, liiketoiminnalle asetettuja rajoituksia on purettu ja kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on vahva. Talouden elpyminen jatkuu syksyllä varsinkin niillä toimialoilla, joita koronarajoitukset ovat vielä alkusyksystä koskeneet. Sen seurauksena talouskasvu pysyy vahvana myös loppuvuonna ja jatkuu v. 2022. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 2,9 % v. 2022.
Ennusteessa tautitilanteen mahdollisen heikentymisen ei oleteta rajoittavan talouden toipumista, vaikka yhteiskunnan avaaminen tapahtuisi hitaammin kuin kesän ennusteessa oletettiin. Taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus lisää ennusteen epävarmuutta.
Julkisen talouden alijäämä kasvoi v. 2020 mittavaksi koronaviruspandemian vuoksi. Julkisen talouden menojen ja tulojen välinen epätasapaino pienenee v. 2021 ja v. 2022 voimakkaasti, kun nopea talous- ja työllisyyskasvu lisäävät verotuloja ja pienentävät työttömyysmenoja. Julkinen talous jää kuitenkin ripeän suhdannepyrähdyksen sekä koronavirustilanteen vuoksi päätettyjen tukitoimien voimakkaan vähenemisen jälkeen yhä alijäämäiseksi. Talouden väliaikainen elpyminen ei poista rakenteellista julkisen talouden epätasapainoa. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi v. 2020 nopeasti. Velkasuhteen kasvu hidastuu kuitenkin tänä vuonna. Julkinen velkasuhde on jäämässä huomattavasti korkeammalle tasolle kuin viime vuosikymmenen lopulla.
Tuloarviot
Taloudellinen aktiviteetti on kehittynyt aiemmin ennakoitua myönteisemmin. Talouskasvu on elpynyt koronaviruspandemian jäljiltä verrattain voimakkaasti, mikä näkyy myös valtion saamissa verotuloissa. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 1 511 milj. euroa. Merkittävin yksittäinen muutos koskee ansio- ja pääomatuloveroa, jonka kertymäarviota korotetaan 1 204 milj. euroa. Muutoksen taustalla ovat mm. aiemmin ennakoitua myönteisempi työllisyyskehitys sekä pääomatuloja ja lähdeveroa koskevat tiedot.
Kokonaistaloudellisen ennusteen päivittymisen ja viimeisimpien kertymätietojen perusteella on korotettu myös yhteisöveron tuottoa 123 milj. euroa, arvonlisäveron tuottoa 536 milj. euroa ja varainsiirtoveroa 105 milj. euroa.
Kertymätietojen perusteella perintö- ja lahjaveron tuottoarviota on alennettu 90 milj. euroa ja tupakkaveron tuottoa 106 milj. euroa. Myös autoveron tuoton ennustetaan jäävän aiemmin budjetoitua 261 milj. euroa pienemmäksi. Autoveron tapauksessa kertymää pienentää Verohallinnon käsittelyruuhka, joka siirtää verotuloja vuoteen 2022. Lisäksi autoveron tuottoa pienentää ennakoitua nopeampi henkilöautojen keskimääräisen päästötason lasku sekä ennakoitua matalampi uusien henkilöautojen kysyntä.
Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 412,5 milj. eurolla. Merkittävimmät tekijät ehdotuksen taustalla ovat elpymis- ja palautumistukivälineen tulot 271 milj. euroa sekä päästöoikeuksien huutokauppatulot, jota koskevaa arviota korotetaan 148 milj. eurolla päästöoikeuden hinnan nousun seurauksena.
Koronavirustilanteesta johtuvat muutokset
Valtioneuvoston kanslialle ehdotetaan 0,3 milj. euron lisäystä koronaviestinnän vahvistamiseen.
Oikeuskanslerinvirastolle ehdotetaan 0,1 milj. euron lisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien välttämättömien henkilöstömenojen kattamiseen.
Tuomioistuinten toimintamenoihin ehdotetaan 4,07 milj. euroa ja Syyttäjälaitokselle 0,75 milj. euroa koronavirustilanteesta aiheutuneen ruuhkan purkuun. Yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan kohdennettavan 12 milj. euroa. Menoarvion kasvuun vaikuttaa tuomioistuinten koronaruuhkanpurun johdosta kasvaneet asiamäärät ja siten korvausten määrät.
Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan 5,8 milj. euroa koronavirustilanteesta aiheutuneen ruuhkan purkamiseen vankeusrangaistusten täytäntöönpanossa. Oikeusministeriö on koronapandemian takia rajoittanut lyhytaikaisten vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanoa.
Koronavirustilanteesta aiheutuneisiin kuluihin ehdotetaan poliisille 1,8 milj. euroa, Rajavartiolaitokselle 7,3 milj. euroa, pelastuslaitoksille 1,1 milj. euroa ja Hätäkeskuslaitokselle 0,15 milj. euroa.
Aluehallintoviraston toimintamenoihin ehdotetaan 0,7 milj. euroa tartuntatautilain muutoksen (147/2021) aiheuttamiin lisätehtäviin.
Opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille ehdotetaan koronavirustilanteesta johtuen n. 6,8 milj. euroa oppilasmaksutulojen vähenemisestä aiheutuvien menetysten ja terveysturvallisten opetusjärjestelyiden aiheuttamien lisäkustannusten korvaamiseksi.
Ruokavirastolle ehdotetaan yhteensä 0,27 milj. euroa koronavirustilanteesta johtuviin laboratorion ja lihantarkastuksen lisäkuluihin.
Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ehdotetaan 23,15 milj. euroa, jolloin vuoden 2021 tukisumma nousee 69,45 milj. euroon.
Maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseen ehdotetaan 13,8 milj. euroa. Hallitus sitoutui vuoden 2022 talousarviota koskevassa neuvottelussa turvaamaan v. 2021 käynnistetyn ostoliikenteen mukaiset lentoyhteydet 14.8.2022 saakka.
ELY-keskusten toimintamenoihin ehdotetaan 1,79 milj. euroa koronavirustilanteesta aiheutuneisiin lisäkustannuksiin erityisesti hakemusten käsittelyn asiantuntijaresursseissa.
Yritysten määräaikaisen kustannustuen viidennen hakukierroksen toteuttamiseen ehdotetaan 100 milj. euron määrärahaa. Lisäksi Valtiokonttorin toimintamenoihin ehdotetaan 3 milj. euron lisäystä tuen toimeenpanoon.
Tutkimus- ja tuotekehityksen lainoista ehdotetaan vähennettäväksi 80 milj. euroa ja yritysten kehittämishankkeiden tukemisesta 30 milj. euroa johtuen koronavirustilanteeseen liittyvien lainojen ja avustusten ennakoitua vähäisemmästä kysynnästä.
Business Finlandin toimintamenoihin ehdotetaan 0,59 milj. euron lisäystä koronatilanteesta aiheutuneisiin lisäkustannuksiin Dubain maailmannäyttelyyn liittyen.
Finnvera Oyj:n tappiokorvauksista ehdotetaan vähennettäväksi 130 milj. euroa tappiokorvausten ennakoitua maltillisemman toteutumisen vuoksi.
Yrittäjien työmarkkinatukioikeuden ja työttömyysturvan suojaosan korottamisen jatkaminen edelleen ajalle 1.9.—30.11.2021 lisää kustannuksia arviolta yhteensä n. 29 milj. euroa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallinnan määrärahaan ehdotetaan 0,58 milj. euroon lisäystä EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä johtuen sekä 1 milj. euroa Koronavilkku-sovelluksen käytön jatkamiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 3,67 milj. euron lisäystä. Lisäyksestä 0,4 milj. euroa aiheutuu covid-19-testauskapasiteetin ylläpidosta, 2,4 milj. euroa covid-19-viruskantojen geneettisen variaation seurannasta ja 0,86 milj. euroa rokotekattavuuden parantamiseksi suunnitellusta viestintäkampanjasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenoihin ehdotetaan n. 1 milj. euron lisäystä, josta 0,45 milj. euroa aiheutuu koronavirusepidemian vaikutuksesta kustannuksiin.
Rahapelitoiminnan tuottojen laskun kompensaatio
Veikkaus Oy:n vuoden 2021 tuottoennuste on alentunut aiemmin ilmoitetusta 740 milj. eurosta 700 milj. euroon ja siten rahapelituottojen tuloutuksen valtiolle arvioidaan tänä vuonna jäävän n. 40 milj. euroa alemmaksi siitä tasosta, jolla niiden arvioitiin olevan vuoden 2021 talousarviota valmisteltaessa. Tuloutuksen alenemasta 21,2 milj. euroa kohdentuu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, 17,2 milj. euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ja 1,6 milj. euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle.
Koska aleneman vuoksi ei ehdoteta tehtäväksi muutoksia hallinnonalojen tuotonjakomomenteille, alenema kompensoituu kokonaisuudessaan kehyksen sisältä budjettivaroin.
Lisätalousarvioesitykseen sisältyvät elpymis- ja palautumissuunnitelmaan esitykset
Suomi toimitti 27.5.2021 komissiolle kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP) on kansallinen suunnitelma EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksen hyödyntämiseksi. Komissio antoi 14.10.2021 arvionsa Suomen suunnitelmasta ja täytäntöönpanopäätös hyväksyttiin EU-neuvostossa lokakuussa 2021.
Kestävän kasvun ministerityöryhmän linjauksen mukaan vuosina 2021—2022 voidaan budjetoida se osuus Suomen enimmäissaannosta, joka perustuu jo toteutuneisiin tilastotietoihin (1,66 mrd. euroa). Elpymis- ja palautumissuunnitelman investointeja sisältyy kattavasti vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon ja vuoden 2022 talousarvioesitykseen.
Vuoden 2021 neljänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyy elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia menoja yhteensä 3,86 milj. euroa, koostuen lähinnä hallinnollisista resursseista investointien toimenpanoon sekä ennakkomaksusta Ahvenanmaan maakunnalle.
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy kolme Ahvenanmaan maakunnan investointitoimenpidettä, jotka kohdistuvat uusiutuvaan energiaan, osaamistason kohottamiseen ja jatkuvan oppimisen uudistamiseen, koulutuksen digitalisointiin ja modernisointiin sekä asiakaslähtöiseen digitaliseen hoitotietojärjestelmään. Ahvenanmaan maakunnalle ehdotetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden rahoittamiseksi 1,5 milj. euroa.
Valtiokonttorin toimintamenoihin ehdotetaan 0,5 milj. euroa elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanon seurannan ja valvonnan tehtäviin.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenoihin ehdotetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoon liittyviin hallinnollisiin resursseihin lisäystä n. 0,6 milj. euroa, Business Finlandin toimintamenoihin ehdotetaan n. 1,4 milj. euroa ja Energiaviraston toimintamenoihin ehdotetaan 0,1 milj. euroa.
Ulkoministeriön hallinnonala
Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 12,6 milj. euron lisäystä Suomen covid-19-rokotelahjoituksiin. Suomen osallistuminen lahjoituksiin hoidetaan korvamerkityllä tuella rokoteallianssi Gavin hallinnoimaan COVAX AMC -mekanismiin. Tuen ehdoksi asetetaan rokotteiden osto Suomen kiintiöstä. Lisäys kohdennetaan korvamerkittynä tukena, joka on sidottu käytettäväksi Suomen hankkimiin rokotteisiin osana EU:n rokotehankintoja. Sosiaali- ja terveysministeriön rokotehankintamomentilta vähennetään vastaava määrä. Koska Suomen valtio on sitoutunut maksamaan hankittavat rokotteet joka tapauksessa, järjestelyn kustannusvaikutus valtiolle on neutraali tai lähes neutraali.
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston kanslialle ehdotetaan 0,3 milj. euroa valtioneuvoston digitaalisen valmiuden rakentamiseksi kansallisiin ja kansainvälisiin kokouksiin.
Oikeusministeriön hallinnonala
Oikeusrekisterikeskukselle ehdotetaan tietojärjestelmiin liittyviin päivitys- ja tietoturvakustannuksiin, rikosrekisteriotteiden luovutusten määrän kasvuun sekä uusiin seuraamusmaksulajeihin liittyen lisäystä yhteensä 0,33 milj. euroa.
Tuomioistuinten toimintamenoihin ehdotetaan tiedustelulainsäädännön edellyttämien turvatilojen rakentamiseen 0,25 milj. euroa.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 3,8 milj. euroa johtuen avovankiloiden varallaolokorvauksista, joita maksetaan takautuvasti vuosilta 2016—2019.
Sisäministeriön hallinnonala
EU:n ohjelmakauden 2021—2027 sisäisen turvallisuuden rahastojen maksuosuuksiin varattua määrärahaa vähennetään 5,5 milj. euroa ohjelmakauden aloituksen viivästymisen vuoksi. Kalajoen maastopalosta aiheutuneiden menojen korvaamiseksi ehdotetaan 1,6 milj. euron avustusta Jokilaaksojen pelastuslaitokselle.
Poliisille ehdotetaan 30 milj. euroa toiminnan turvaamiseksi, 0,4 milj. euroa kriittisiin toimialoihin kohdistuvien rikosten torjumiseksi sekä 0,21 milj. euroa korruptiorikollisuuden paljastamista ja tutkinnan tukemisen tehostamista koskevaan hankkeeseen.
Kahden ulkovartiolaivan hankintaan ehdotetaan 65 milj. euroa lisämäärärahaa vuodelle 2021. Rajavartiolaitos oikeutetaan kokonaisrahoituksen puitteissa tekemään tilaussopimus kahdesta uudesta ulkovartiolaivasta siten, että hankinnan kokonaisarvo on enintään 325 milj. euroa.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvien määrärahojen käyttötarkoituksia täydennetään Afganistanin evakuointipäätöksen (13.8.2021) mukaisesti evakuoitujen paikalta palkattujen työntekijöiden ja heidän perheidensä vastaanotto- ja majoittamiskustannusten korvaamiseksi.
Puolustusministeriön hallinnonala
Puolustusvoimien toimintamenoja ehdotetaan lisättäväksi 2,2 milj. eurolla sopimussotilaiden (85 htv) palkkaamiseksi ja 0,38 milj. eurolla Afganistanin suojausoperaation lisäpalkkojen vuoksi.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
Tullin toimintamenoihin ehdotetaan 7,66 milj. euroa, josta 0,24 milj. euroa viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän (KEJO) jatkohankkeen kustannuksiin ja 7,43 milj. euroa salassa pidettävien tietojen turvallisen käsittelyn vaatimien investointien ja muiden lähinnä tietoteknisten edellytysten varmistamiseen.
EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korkokulujen maksamiseen ehdotetaan 3,5 milj. euroa vuosina 2012—2019 perimättä jääneisiin Kiinan tekstiili- ja jalkineiden tuontiin liittyviin tulleihin ja niihin liittyviin korkokuluihin.
Valtiokonttorin toimintamenoihin ehdotetaan 0,2 milj. euroa hyvinvointialueuudistukseen liittyviin tietopalvelun ja raportoinnin muutoksiin, samoin 0,2 milj. euroa EU-direktiivin perusteella perustettavan valtionhallinnon yhteisen väärinkäytösepäilyjä koskevan Whistle blowing -ilmoituskanavan valmisteluun.
Julkisen hallinnon ICT:n ohjaukseen ja kehittämiseen ehdotetaan 3,0 milj. euroa itsehallittavan identiteetin luottamusverkon kokeiluhankkeiden valtionavustuksiin. Valtionavustuksilla on tavoitteena luoda pohja Suomessa toimivalle hajautetun itsehallittavan identiteetin luottamusverkon toiminnalle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen ja ohjauksen -momentin perusteluita ehdotetaan täydennettäväksi siten, että määrärahaa saa käyttää myös hallitusohjelman mukaisten tuottavuustoimenpiteiden valmisteluun ja toteutukseen. Määrärahan, 22,6 milj. euron uudelleenbudjetoinnilla ehdotetaan jatkettavan vuonna 2019 käynnistyneitä hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamiseen liittyviä toimenpiteitä.
Kuntien kannustinjärjestelmien avustusmomentille ehdotetaan 7 milj. euroa, joka on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia momentilla 28.90.32.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
Opintotukeen ehdotetaan 14,7 milj. euron lisäystä. Lisäyksestä 7 milj. euroa aiheutuu opintolainahyvitysmenojen kasvusta, 3 milj. euroa takausvastuumenojen kasvusta ja 4,7 milj. euroa toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden opintorahamenojen kasvusta.
Suomenlinnan hoitokunnalle ehdotetaan 7,6 milj. euron lisämäärärahaa toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukseen ja kunnossapitoon.
Opetushallituksen toimintamenoihin ehdotetaan 0,5 milj. euron lisäystä saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
Ruokavirastolle ehdotetaan 0,38 milj. euroa virastossa tehtävään elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntatyöhön ja 0,28 milj. euroa etämyynnin valvonnan kehittämiseen. Lisäksi virastolle ehdotetaan 3,5 milj. euroa IHN-eläintaudin johdosta maksettaviin korvauksiin.
Kunnille eläinlääkintähuoltolain nojalla maksettavien korvausten kasvusta aiheutuviin lisämenoihin ehdotetaan 1,4 milj. euroa.
Metso-ohjelman toimeenpanoon ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
Aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksia ehdotetaan tarkistettavaksi seuraavasti: Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen, hankkeen valtuutta tarkistetaan 15 milj. eurolla (195 milj. eurosta 210 milj. euroon) hankkeelle asetettujen ratarakenteen laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen -hankkeen valtuutta tarkistetaan 15,2 milj. eurolla (26,5 milj. eurosta 41,7 milj. euroon) kustannusarvion noususta johtuen. Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta -hankkeen valtuutta tarkistetaan 1,2 milj. eurolla (5 milj. eurosta 6,2 milj. euroon) kustannusarvion noususta johtuen. Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa -hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 milj. eurolla (20 milj. eurosta 25 milj. euroon) kustannusarvion noususta johtuen.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaa ehdotetaan uudelleenbudjetoitavaksi 20 milj. euroa palkkatukipäätöksiin liittyvien viivästysten vuoksi.
TE-digi-hankkeen kustannusten kattamiseen ehdotetaan 13 milj. euron määrärahalisäystä.
EU:n rakennerahastojen valtuuteen ehdotetaan lisäystä 20,4 milj. euroa, joka aiheutuu loppuohjelmakaudesta 2014—2020 purkautuviksi arvioitujen myöntämisvaltuuksien uudelleen budjetoinnista sekä komissiolta saamatta jäävistä eristä.
Uusiutuvan energian tuotantotukeen varattua määrärahaa vähennetään 40 milj. eurolla tuulivoimalle maksettavan tuotantotuen laskusta johtuen.
Huoltovarmuuskeskuksen Fingrid Oy:n osakkeiden omistuksesta vuosilta 2019—2020 maksettujen osinkojen tuloutuksesta valtion talousarvioon luovutaan. Menettely vahvistaa Huoltovarmuuskeskuksen kassalikviditeettiä ja parantaa mahdollisuuksia reagoida tuleviin uhkiin ja kriiseihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen määrärahaan ehdotetaan yhteensä n. 1,5 milj. euron lisäystä. Tarve aiheutuu poliisien kuolemantapauksissa tilaamien kuljetusten määrän kasvusta.
Kanta-palvelujen levyjärjestelmien virtualisointi- ja kapasiteettihankintaan ehdotetaan 2,5 milj. euroa. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen kriittisen infrastruktuurin huoltovarmuuden parantamiseen ehdotetaan 4,3 milj. euroa.
Valtionosuuteen työttömyysturvan kustannuksista ehdotetaan yhteensä 188 milj. euron vähennystä. Samaan aikaan työllisyystilanteen parantuminen vähentää kustannuksia huomattavasti aiemmin arvioidusta.
Valtion osuuteen sairausvakuutuslaista johtuvista kustannuksista ehdotetaan 40 milj. euron vähennystä. Vähennystarve aiheutuu mm. sairausvakuutuksesta korvattujen koronatestien arvioitua pienemmästä määrästä.
Perhe-etuuksien kustannuksiin varattua määrärahaa ehdotetaan vähennettävän 14 milj. eurolla tarvearvion tarkentumisen vuoksi. Perustoimeentulotuen menoihin kohdennettua määrärahaa ehdotetaan alennettavan 30 milj. eurolla taloustilanteen kohentumisen ja työttömyyden laskun seurauksena. Yleisen asumistuen kustannuksiin ehdotetaan 30 milj. euron lisäystä arvioitua suuremman saajamäärän vuoksi.
Valtion osuuteen kansaneläkelaista johtuvista menoista ehdotetaan 65 milj. euron vähennystä saajamäärien jäädessä ennakoitua alhaisemmaksi.
Ympäristöministeriön hallinnonala
Öljylämmityksestä luopumistuen avustusprosenttia ehdotetaan nostettavan kuntien kiinteistöissä tavoitteena kannustaa kuntia luopumaan fossiilisesta öljylämmityksestä.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmähankkeeseen (Ryhti-hanke) ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa, jolla tarjottaisiin kunnille ja maakuntien liitoille asiantuntijatukipalvelua.
Sähköautojen latausinfraverkoston rakentamisavustukseen asuinrakennuksille ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä.
Energiatehokkuuden edistämiseen asunto-osakeyhtiöissä tarkoitetun energia-avustuksen valtuuteen ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä Valtion asuntorahastosta.
Tasapaino ja valtionvelka
Vuoden 2021 neljännen lisätalousarvioesityksen tulojen n. 1,9 mrd. euron lisäys ja määrärahojen n. 249 milj. euron vähennys alentaa valtion nettolainanoton tarvetta n. 2,2 mrd. eurolla.
Velanhallinnan eriin merkitään lisäyksenä 534 milj. euroa, koska matala korkotaso on aiheuttanut lainojen liikkeelle laskemisen yhteydessä emissiovoittoja v. 2021.
Huomioiden neljänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyvien tulojen ja menojen erotus sekä velanhallinnan erät, nimellisarvoiseen nettolainanottoon merkitään vähennystä yhteensä 2,7 mrd. euroa, jolloin nimellisarvoisen nettolainanoton määrä v. 2021 on 11,7 mrd. euroa.
Valtionvelan määrän vuoden 2021 lopussa arvioidaan olevan n. 136 mrd. euroa, mikä on n. 55 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
| 2020 Tilinpäätös |
2021 Hyväksytty talousarvio (TA+LTA:t) |
2021 Hallituksen esitys |
2021 Yhteensä |
|
|---|---|---|---|---|
| Määrärahat yhteensä (pl. valtionvelan vähentäminen) |
67 074 | 68 088 | -249 | 67 839 |
| — Valtionvelan korot (pääluokka 36) | 903 | 771 | - | 771 |
| Tuloarviot yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) |
49 628 | 53 723 | 1 924 | 55 647 |
| — Verotulot | 42 443 | 45 042 | 1 511 | 46 553 |
| — Muut tulot | 7 185 | 8 681 | 413 | 9 094 |
| Nettolainanotto ja velanhallinta (mom. 15.03.01) |
18 962 | 14 364 | -2 172 | 12 192 |
| — Nettolainanotto | 18 315 | 14 414 | -2 706 | 11 708 |
| — Velanhallinta | 647 | -50 | 534 | 484 |
Vaalikauden kehys
Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi 278 milj. eurolla. Vuoden 2021 kehysmenojen taso olisi 53 149 milj. euroa.
Kehyksen hinta- ja rakennekorjaukset huomioon ottaen vuoden 2021 kehystaso on 53 271 milj. euroa.
Neljäs lisätalousarvioesitys sisältää 318 milj. euroa menoja, jotka katetaan vuoden 2021 varauksesta kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Kaikkiaan varauksen käyttö on aiemmat lisätalousarvioesitykset mukaan lukien 1 848 milj. euroa.
Kuluvan vuoden jakamattomaksi varaukseksi jää 123 milj. euroa. Tästä 121 milj. euroa on ns. tavanomaista jakamatonta varausta, joka voidaan siirtää vuodelle 2022 käytettäväksi kertaluonteisiin menoihin, ellei se tule käytetyksi lisätalousarvioissa v. 2021. Jakamattomasta varauksesta 2 milj. euroa on varausta kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Jos varaus ei tule täysimääräisesti käytettyä vuoden 2021 lisätalousarvioissa, poistuu se vuoden 2021 lopussa.
Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa
| Momentti | Asia | 2021 | 2022 | 2023 |
| 24.01.74 | Kahteen toimitilahankkeeseen liittyvä uudelleenbudjetointi | 3,0 | ||
| 24.30.66, 33.70.20 | Suomen covid-19-rokotelahjoitukset. Tehdään kehyskorjaus, jotta lahjoitukset eivät rasittaisi kehystä. | 12,6 | ||
| 26.20.70 | Kahden helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen liittyvä uudelleenbudjetointi | 1,0 | ||
| 27.10.01 | Ajoitusmuutos liittyen ilmavoimien tukikohtien kehittämiseen (LTA3 2021) | -11,8 | 11,8 | |
| 27.10.01 | Uudelleenbudjetointi liittyen kunnossapitohankintojen viivästymiseen | 6,4 | ||
| 28.70.05 | Aiemmin budjetoidun ja käyttämättä jääneen, sote-uudistuksen valmisteluun ja tuottavuustoimiin varatun rahoituksen budjetointi uudelleen käytettäväksi | 22,6 | ||
| 28.90.32 | Uudelleenbudjetointi liittyen vuonna 2019 aloitettujen hankkeiden loppuun saattamiseen | 7,0 | ||
| 29.80.50 | Paimion parantolan hallinnointiin ja hoitoon myönnetyn avustuksen uudelleenbudjetointi | 1,5 | ||
| 30.10.63 | Uudelleenbudjetointi liittyen HAMA-kehittämisen rahoitukseen | 3,5 | ||
| 31.10.77 | Uudelleenbudjetointi liittyen Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen suunnitteluun | 8,4 | ||
| 31.10.78 | Uudelleenbudjetointi liittyen Fennovoiman tieyhteyteen ja Tampereen rantaväylään | 7,6 | ||
| 31.20.52 | Hankinta- ja konversiotukeen myönnetyn määrärahan uudelleenbudjetointi | 7,1 | ||
| 32.20.45 | Ajoitusmuutos LNG-terminaalihankkeen tuen maksatuksissa | -5,5 | 5,5 | |
| 32.30.51 | Vuoden 2020 määrärahan osittainen uudelleenbudjetointi johtuen viivästyksestä määrärahan maksatuksissa | 20,0 | ||
| 32.30.64 | Ajoitusmuutos johtuen EU:n ohjelmakauden 2021—2027 käynnistymisen viivästymisestä | -48,5 | ||
| 33.03.25 | Uudelleenbudjetointi liittyen kansallisten osaamiskeskusten perustamishankkeiden viivästymiseen | 3,0 | ||
| 33.20.50, 33.20.52 | Työttömyysturvan koronapoikkeusten jatkaminen 30.11.2021 saakka. Perustemuutos kehyksen ulkopuolisilla momenteilla. | -9,0 | ||
| 33.20.52 | Yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen jatketaan 30.11.2021 saakka. Perustemuutos kehyksen ulkopuolisella momentilla. | -20,0 | ||
| Rahapelituottojen laskun kompensointia vastaava kehystason alentaminen, MMM:n hallinnonala | -1,6 | |||
| Rahapelituottojen laskun kompensointia vastaava kehystason alentaminen, STM:n hallinnonala | -17,2 | |||
| Yhteensä | -10,0 | 5,5 | 11,8 |
Eduskunnan vuodelle 2021 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
| Pääluokka | Hyväksytty talousarvio (TA+LTA:t) |
Hallituksen esitys |
Yhteensä | |
| 21. | Eduskunta | 128 552 000 | - | 128 552 000 |
| 22. | Tasavallan presidentti | 18 767 000 | - | 18 767 000 |
| 23. | Valtioneuvoston kanslia | 1 000 589 000 | 700 000 | 1 001 289 000 |
| 24. | Ulkoministeriön hallinnonala | 1 355 693 000 | 15 618 000 | 1 371 311 000 |
| 25. | Oikeusministeriön hallinnonala | 1 046 983 000 | 27 269 000 | 1 074 252 000 |
| 26. | Sisäministeriön hallinnonala | 1 688 719 000 | 99 697 000 | 1 788 416 000 |
| 27. | Puolustusministeriön hallinnonala | 4 593 458 000 | -2 495 000 | 4 590 963 000 |
| 28. | Valtiovarainministeriön hallinnonala | 19 871 873 000 | 49 582 000 | 19 921 455 000 |
| 29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala | 7 492 460 000 | 31 190 000 | 7 523 650 000 |
| 30. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala | 2 960 994 000 | 11 696 000 | 2 972 690 000 |
| 31. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala | 3 726 230 000 | 61 916 000 | 3 788 146 000 |
| 32. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala | 4 785 258 000 | -240 056 000 | 4 545 202 000 |
| 33. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala | 18 282 483 000 | -308 057 000 | 17 974 426 000 |
| 35. | Ympäristöministeriön hallinnonala | 364 523 000 | 4 302 000 | 368 825 000 |
| 36. | Valtionvelan korot | 770 945 000 | - | 770 945 000 |
| Yhteensä | 68 087 527 000 | -248 638 000 | 67 838 889 000 | |
|---|---|---|---|---|
Eduskunnan vuodelle 2021 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
| Osasto | Hyväksytty talousarvio (TA+LTA:t) |
Hallituksen esitys |
Yhteensä | |
| 11. | Verot ja veronluonteiset tulot | 45 041 726 000 | 1 511 000 000 | 46 552 726 000 |
| 12. | Sekalaiset tulot | 5 818 672 000 | 412 540 000 | 6 231 212 000 |
| 13. | Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset | 2 719 666 000 | - | 2 719 666 000 |
| 15. | Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) | 143 146 000 | - | 143 146 000 |
| Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) | 53 723 210 000 | 1 923 540 000 | 55 646 750 000 | |
| 15.03.01 | Nettolainanotto ja velanhallinta | 14 364 317 000 | -2 172 178 000 | 12 192 139 000 |
| Yhteensä | 68 087 527 000 | -248 638 000 | 67 838 889 000 | |