Talousarvioesitys 2021

60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 3 803 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansaneläkelain (568/2007) 101—103 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

2) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n mukaisten etuuksien maksamiseen

3) eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n mukaisten etuuksien maksamiseen

4) maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015) 150 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

5) takuueläkelain (703/2010) 36 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

6) eläketukilain (1531/2016) mukaisten etuuksien maksamiseen

7) maahanmuuttajien erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaisten etuuksien maksatuksen oikaisuun.

Selvitysosa:Valtio rahoittaa kansaneläkkeet, takuueläkkeet, perhe-eläkkeet, eläketuet, eläkkeensaajan asumistuet ja vammaisetuudet kokonaisuudessaan. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän sekä maksuvalmiuden.

Kansaneläkevakuutuksen arvioidut valtion osuudet, muut menot ja tulot vuonna 2021 (milj. euroa)


Menot
Kansaneläkemenot	2 243
Takuueläke	271
Vammaisetuudet	582
Eläkkeensaajan asumistuki	668
Eläketuki	28
Yhteensä	3 792

Tulot
Omaisuuden tuotot	0
Valtion osuudet etuuksista	3 792
Rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän turvaaminen (valtio)	11
Yhteensä	3 803

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Tarvearvion muutos	-6 300
Yhteensä	-6 300

2021 talousarvio	3 803 000 000
2020 talousarvio	3 809 300 000
2019 tilinpäätös	3 509 910 579

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti keliakiakorvauksen palauttamista koskevan selvityksen laatimista sekä korvauksesta aiheutuvien kustannusten huomioon ottamista julkisen talouden suunnitelmassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön laatima ruokavaliokorvauksen palauttamista koskeva selvitys valmistui 21.10.2020. Siinä arvioidaan, ettei keliakiaa sairastavan henkilön ruokavalion noudattamisesta aiheudu siinä määrin merkittäviä kustannuksia, joiden perusteella etuuden myöntäminen olisi tarkoituksenmukaista. Tilanne ei ole muutoinkaan muuttunut oleellisesti vuoden 2016 jälkeen, jolloin ruokavaliokorvaus lopetettiin. Selvityksen mukaan valtion etuuskustannusten arvioidaan olevan runsaat 26 milj. euroa vuodessa, jos kaikille keliaakikoille (noin 2 prosenttia väestöstä) maksettaisiin ruokavaliokorvausta.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että keliakiakorvauksen palauttamista tarkastellaan ja että asia otetaan huomioon kevään 2021 kehysvalmistelun yhteydessä. Keliakia on perinnöllinen tauti, minkä vuoksi keliakiakorvauksen merkitys sairauden hoitamisen kannalta korostuu erityisesti perheissä. On myös kiinnitettävä huomiota siihen, että hoitamattomasta tai huonosti hoidetusta keliakiasta aiheutuneet lisäsairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle lisäkustannuksia mm. lääkärikäynteinä, tutkimuskuluina, lääkekorvauksina ja sairauspoissaoloina.

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)