Talousarvioesitys 2021
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 4 002 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi noin kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta, sekä niille asetetuista tavoitteista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Päihteitä käyttävien äitien palveluiden turvaaminen (HO 2019) | -4 500 |
Tasomuutos | 100 |
Yhteensä | -4 400 |
2021 talousarvio | 4 002 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 2 000 000 |
2020 talousarvio | 8 402 000 |
2019 tilinpäätös | 4 852 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 7 002 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 3 000 000 euroa talousarvioesityksen 4 002 000 euroon nähden aiheutuu päihteitä käyttävien äitien tukemiseen kohdennettavasta määrärahasta osana hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja.
2021 talousarvio | 7 002 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 2 000 000 |
2020 talousarvio | 8 402 000 |
2019 tilinpäätös | 4 852 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Päihteitä käyttävien äitien palvelut. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon ja kuntoutukseen on varattu 6 milj. euroa vuosille 2020—2021, minkä lisäksi vuodelle 2020 osoitettiin kertaluonteinen 1,5 milj. euron lisäys. Hallitus on esittänyt lisäystä myös ensi vuoden määrärahaan, kun talousarvioesitystä täydentävään esitykseen sisältyy 3 milj. euron korotus päihteitä käyttävien äitien tukemiseen.
Saadun selvityksen mukaan päihdeäitien kuntoutukseen pääsy on viime kevään jälkeen vaikeutunut ja kuntoutukseen tulevien määrä vähentynyt tuntuvasti, vaikka päihteiden käyttö on tilastojen mukaan lisääntynyt. Syyksi on arveltu neuvolatoiminnan supistumista, mutta myös kuntien antamien maksusitoumusten vähenemistä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että päihdeäitien kuntoutukseen varataan riittävät resurssit sote-palvelurakenneuudistuksen voimaan tuloon saakka ja että uudistuksessa varmistetaan palvelujen pysyvä ja pitkäjänteinen rahoitus. On niin ikään tärkeää, että hoitoa ja palvelua kehitetään valtakunnallisesti siten, että päihdeongelmaisilla äideillä ja vauvaperheillä on samanlaiset mahdollisuudet laadukkaaseen hoitoon asuinpaikasta riippumatta.
Ruoka-aputoiminta.Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1,2 milj. euroa ruoka-avun järjestämiseen, minkä lisäksi kuluvan vuoden neljänteen lisätalousarvioon sisältyi 2 milj. euron lisämääräraha, jota ei ole vielä julistettu haettavaksi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hakumenettely käynnistetään heti vuoden 2021 alussa. Lisäksi määrärahan riittävyyttä on edelleen tarpeen seurata, sillä koronaepidemian jatkuessa ruoka-avun tarpeen ja asiakasmäärien arvioidaan vielä kasvavan.
Valiokunta katsoo, että ruoka-aputoiminta on saatava kestävälle pohjalle, ja on tyytyväinen siihen, että sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt asiaa koskevan selvitystyön. Siihen sisältyy mm. selvitys nykyisistä toimintatavoista sekä ratkaisuehdotukset ruoka-avun järjestämiseen pidemmällä aikavälillä. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa löydetään toimintamalli, joka edistää konkreettisen ruoka-avun rinnalla myös osallisuutta ja tuen tarpeessa olevien ohjautumista palveluiden piiriin.
Pohjoissuomalaisen jäsenkorjausperinteen tallentaminen. Valiokunta lisää momentille 40 000 euroa pohjoissuomalaisen jäsenkorjauksen tallentamiseen ja tietotaidon ylläpitämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 7 042 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.