Talousarvioesitys 2021

80. Taide ja kulttuuri

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:Edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 mukaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista edistetään erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoilla. Vuoden 2021 tavoitteiden saavuttamista vaikeuttavat merkittävästi koronavirusepidemian seuraukset ihmisten ja yhteisöjen toimintakykyyn, työllisyyteen ja talouteen. Kulttuuripolitiikan strategiaa toteutetaan niin, että taiteen ja kulttuurin tekeminen, tuotanto, kulutus ja käyttö palautuvat mahdollisimman nopeasti koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä edeltävälle tasolle.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet

— Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat.
— Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat.
— Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.

Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat

Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan. Taiteilijoiden toimeentulo on jäänyt jälkeen muun väestön tulotason kehityksestä. Koronaepidemian aiheuttama kriisi on heikentänyt entisestään toimeentuloa ja lisännyt työttömyyttä toimialalla. Taiteilija-apurahojen tason nostaminen korjaa hieman tilannetta, mutta tarvitaan myös muita toimia, joilla vahvistetaan taiteilijan toimeentuloa ja asemaa työmarkkinoilla. Luovan alan yritysten tarpeet tulee huomioida osana yleisiä yritystoiminnan elvyttämistoimia, mutta myös kehitettäessä muutoin rahoitus- ja tukijärjestelmiä.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

— Kehitetään taiteilijoiden ja taiteen asemaan vaikuttavia tuki- ja edistämisjärjestelmiä ottaen huomioon koronakriisin aiheuttamat vauriot taiteen ja kulttuurin tuotannossa, jakelussa ja kulutuksessa.
— Tuetaan luovien alojen kasvua vahvistamalla kulttuurisisältöjen tuotekehityksen, viennin ja kansainvälistymisen sekä kulttuurimatkailun edellytyksiä ottaen huomioon koronaepidemian aikana tehdyt erityisesti jakeluun ja saatavuuteen liittyvät innovaatiot ja niiden hyödyntäminen.
— Kehitetään edelleen luovien alojen toimintaedellytyksiä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
— Uudistetaan yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmää.
— Valmistellaan vuoden 2019 tekijänoikeusdirektiiveistä johtuvat muutokset tekijänoikeuslainsäädäntöön.

Tavoitteeseen liittyvät mittarit ¹⁾	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 arvio	2021 arvio

Taiteilijat
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä	294/2 548	304/2 673	300/2 871	300/2 600
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %	49/51	49/50	46/48	49/50
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.)	1 073	1 087	1 080	1 100
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, %	10,9	10,7	11,5	11
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat	6 217	6 047	6 000	6 000
Kulttuurin toimiala
— kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus)	135 000	-	135 000	140 000
— kulttuurialan yritysten toimipaikat	-	21 000	21 500	21 500
— kulttuurialan yritysten henkilöstö	-	55 000	55 300	55 300
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)	-	14	14,2	14,2
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)	-	2,8	2,8	2,8

¹⁾ Vuosien 2020 ja 2021 luvut ovat arvioita ennen koronaepidemiaa.

Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat

Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja. Yhteiskunnan monimuotoistuessa, alueiden erilaistuessa ja kuntatalouden kiristyessä tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kulttuuripalveluja tuottavien toimijoiden kesken sekä uusia osallisuutta ja osallistumista edistäviä malleja toimintaan. Digitaalisia palveluja kehitettäessä voidaan hyödyntää koronaepidemian aikana saatuja kokemuksia.

Yleisten kirjastojen toiminnoissa ja palveluissa on tarpeen parantaa erityisesti digitaalisten sisältöjen yhdenvertaista saatavuutta. Alueellisesti kattavan ja monimuotoisen taide- ja kulttuurifestivaalitoiminnan edistäminen pohjautuu vuoteen 2025 ulottuvan toimintaohjelman linjauksiin. Kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen kehittämisen tueksi tarvitaan tietopohjan vahvistamista.

Taide ja kulttuuri lisäävät ihmisten hyvinvointia, minkä vuoksi niiden tulee näkyä ja vaikuttaa ihmisten arjessa, kuten varhaiskasvatuksessa ja koulupäivän yhteydessä tapahtuvassa harrastustoiminnassa, elinympäristöissä sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluissa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

— Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin ja palvelujen käyttö palaa vuotta 2020 edeltäneelle tasolle.
— Vahvistetaan kulttuurisen moninaisuuden toteutumista taiteen- ja kulttuurin sisällöissä ja palveluissa sekä toimialan toimijarakenteissa.
— Juurrutetaan taiteen ja kulttuurin harrastamista koulupäivän yhteyteen sekä taide- ja kulttuuripalvelutoimintaa osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
— Uudistetaan Näkövammaisten kirjasto Celiaa koskeva laki.

Tavoitteeseen liittyvät mittarit ¹⁾	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 tavoite	2021 tavoite

Kansalliset taidelaitokset
Suomen kansallisooppera ja -baletti
— esitysten määrä	654	622	660	600
— maksavat kävijät, 1 000 henk.	231	221	210	220
— yleisökontaktit, 1 000 henk.	290	286	280	300
Suomen Kansallisteatteri
— esitysten määrä	1 264	1 086	1 000	900
— maksavat kävijät, 1 000 henk.	178	191	160	145
— yleisökontaktit, 1 000 henk.	195	201	170	155
Kansallisgalleria
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä	18	20	18	9
— maksavat kävijät, 1 000 henk.	409	521	500	392
— yleisökontaktit, 1 000 henk.	2 242	2 720	2 800	2 500
Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot
— teattereiden esitysten määrä	12 100	11 800	12 200	12 200
— teattereiden kävijät, 1 000 henk.	2 251	2 240	2 200	2 200
— orkestereiden konserttien määrä	2 800	2 800	2 800	2 800
— orkestereiden konserttien kuulijat, 1 000 henk.	961	960	960	960
— museoiden kävijät (VOS-museot ja muut päätoimisesti hoidetut museot), 1 000 henk.	7 129	7 636	7 000	7 000
Elokuva
— Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat	41	42	40	40
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk.	1 900	1 400	2 000	2 000
Yleiset kirjastot
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl	720	718	717	717
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl	84 581	85 957	86 000	86 000
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl	49 825	53 746	54 000	54 000
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl	38 026	47 024	48 000	49 000
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk.	931	995	997	999
Kuntien kulttuuritoiminta
Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset: ka. €/asukas (sis. taiteen perusopetus, kirjastot, museot ja näyttelyt, teatteri, tanssi ja sirkus, musiikki, muu kulttuuritoiminta)	-	141	141	141

¹⁾ Vuosien 2020 ja 2021 luvut ovat arvioita ennen koronaepidemiaa.

Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

Taide on suurin rahapelituottojen edunsaaja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla, ja taiteen ja kulttuurin toimialan valtion rahoituksesta yli puolet rahoitetaan näistä varoista. Tämä vaarantaa vakavasti toimialan rahoituksen rahapelitoiminnan tuloutusten vähentyessä ellei toteuteta riittäviä kompensaatiokeinoja. Koronaepidemian aiheuttamat vauriot toimialalle edellyttävät myös elvytysrahoitusta.

Kulttuurin toimialan rahoitusjärjestelmien kehittämisessä on tärkeää pitää yllä tasapaino rahoituksen ennakoitavuuden ja joustavuuden välillä. Tässä tarkoituksessa on toteutettu museoita koskeva valtionosuusjärjestelmän uudistus, ja vastaava uudistus tarvitaan esittäviin taiteisiin. Kulttuuriperintöalalla muinaismuistolain ajantasaistaminen on monivuotinen prosessi. Kulttuuriperintö tulee nähdä monipuolisesti sen hyödyntämismahdollisuuksien ja yhteiskunnallisten vaikutusten näkökulmasta. Kulttuuriaineistojen digitointia jatkettaessa aineistot saadaan laajasti käytettäviksi ja niiden pitkäaikaissäilytys tulee turvatuksi.

Kestävän kehityksen arvojen ja periaatteiden mukainen toiminta ulottuu taide- ja kulttuuripolitiikan kaikille osa-alueille. Se voi johtaa toimialan toimintatapojen uudistumiseen ja toimia muutosvoimana laajemmin yhteiskunnassa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

— Tuetaan taiteen ja kulttuurin toimialan selviämistä koronaepidemian aiheuttamista seurauksista.
— Uudistetaan esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmä.
— Aloitetaan muinaismuistolain uudistaminen.
— Laaditaan kulttuuriperintöstrategia.
— Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden, käytön ja pitkäaikaissäilytyksen lisääntymistä.

Finna-palvelu, mittarit	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 tavoite	2021 tavoite

Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä	344	369	390	400
Haettavissa oleva aineistomäärä (milj.)	15,3	16,5	17,5	19
Verkossa saatavilla olevat aineistot (milj.)	1,9	2,1	2,4	2,7
Verkkokäynnit (milj.)	31,3	43	42	44

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Taiteen ja kulttuurin määrärahatasoksi esitetään 577 milj. euroa. Tämä on 92 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän, mikä aiheutuu suurelta osin (88,6 milj. euroa) taiteen perusopetuksen valtionosuusmäärärahojen siirtämisestä tähän lukuun. Koko taide- ja kulttuurikentän kannalta on erityisen tärkeää, että rahapelitoiminnan tuottojen lasku kompensoidaan ensi vuonna. Tällä on suuri merkitys työvoimavaltaiselle kulttuurin kentälle, joka on kärsinyt huomattavasti koronaepidemian aiheuttamista rajoituksista.

On myös myönteistä, että esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen on varattu kehyskauden lopulla 12 milj. euron lisämääräraha vuoteen 2019 verrattuna. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin varatut määrärahat kasvavat 3,7 milj. euroa, mikä aiheutuu pääosin kustannustason muutoksista. Valiokunta on niin ikään tyytyväinen kulttuurimatkailun ja lastenkulttuurin lisäpanostuksiin sekä valtakunnallisesti merkittävien kulttuurirakennushankkeiden etenemiseen (Kansallisteatterin peruskorjaus, Kansallismuseon lisärakennus, saamelaismuseo Siidan perusparannus ja laajennus). Kansallisteatterin peruskorjauksen rahoituksessa on vielä varauduttava lisäkustannuksiin, jotka aiheutuvat valitusprosessin tuomista viiveistä.

Koronaepidemia on aiheuttanut merkittäviä menetyksiä ja suurta haittaa kotimaiselle kulttuurialalle ja luovien alojen ammattilaisille. Vuoden 2020 lisätalousarvioihin on jo sisältynyt tukitoimia, mutta koronatilanteen pitkittyessä kulttuurialan työntekijöiden toimintamahdollisuudet on turvattava siten, että luovat alat pystyvät jatkamaan toimintaansa epidemian päätyttyä. Luovilla aloilla on suuri merkitys hyvinvoinnin vahvistamisessa, minkä lisäksi niillä on suuri työllistävä vaikutus (kulttuuriammateissa noin 135 000 henkeä) ja ne muodostavat lähes neljä prosenttia Suomen bkt:sta. Luoviin aloihin liittyy edelleen merkittävää kasvupotentiaalia ja luovien alojen edistäminen on nostettu vahvasti esille myös hallitusohjelmassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että hiljattain valmistuneessa Luovan talouden tiekartassa (TEM:n julkaisuja 2020:48) linjataan toimenpiteitä, joilla tavoitellaan sekä luovien alojen yritysten että muiden toimialojen yritysten kasvua.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös Euroopan parlamentin syyskuussa liittyvään päätöslauselmaan, jossa parlamentti vaatii komissiota ja jäsenmaita varaamaan elpymis- ja palautumistukivälineestä vähintään kaksi prosenttia kulttuurialan elvytykseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös Suomi suuntaa elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta kulttuurialan laaja-alaiseen elvytykseen.

01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 248 000 euroa.

Selvitysosa:Taiteen edistämiskeskus on taiteen asiantuntija- ja palveluvirasto, jonka tehtävänä on edistää taidetta ja kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti. Viraston tehtävänä on edistää taiteilijoiden työtä ja toimeentuloa, vahvistaa yhteiskunnan demokraattista ja tasa-arvoista kehitystä taiteen ja kulttuurin avulla sekä seurata ja arvioida keskuksen toimialan kehitystä ja tehdä kehittämisehdotuksia.

Taiteen edistämiskeskus rahoittaa taiteilijoiden työtä ja erilaisten yhteisöjen toimintaa vuosittain. Virasto edistää taiteen ja taiteilijoiden asemaa sekä taiteen ja kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta kehittämisohjelmilla ja muilla palveluilla.

Viraston yhteydessä toimii luottamuselimiä, joita ovat valtion taidetoimikunnat, alueelliset taidetoimikunnat sekä Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta ja Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta. Niiden tehtävänä on myöntää vertaisarviointiin perustuen apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategian laadintaan.

Viraston yhteydessä toimii taideneuvosto. Sen tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä.

Taiteen edistämiskeskuksen tehtävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— Edistää taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä.
— Vahvistaa demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan kehitystä taiteen ja kulttuurin avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Taiteen edistämiskeskukselle seuraavat toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet:

— Uudistetaan viraston yhteydessä toimivien vertaisarviointia tekevien luottamuselinten toimintaa ja rakennetta.
— Uudistetaan virastorakennetta ja alueellisia palveluita.

Tuloksellisuuden tunnusluvut	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 tavoite/arvio	2021 tavoite/arvio

Valtionavustus- ja apurahahakemukset	13 661	13 040	12 000	11 000
Myönteiset valtionavustus- ja apurahapäätökset	3 283	2 966	3 000	2 500
Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa)	21	14	14	14
Tukimuotojen lukumäärä	23	22	19	19
Toimielinten lukumäärä	23	24	20	20
Henkisten voimavarojen hallinta
Henkilötyövuodet	87	80	91	81
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)	3,5	3,4	3,6	3,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Bruttomenot	4 275	4 116	4 248
Bruttotulot	60	10	-
Nettomenot	4 215	4 106	4 248

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	350
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	249

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


JTS-miljardin tuottavuussäästö	-9
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa	36
Palkkausten tarkistukset	135
Siirtyvien erien taso (HO 2019)	-20
Yhteensä	142

2021 talousarvio	4 248 000
2020 II lisätalousarvio	100 000
2020 I lisätalousarvio	900 000
2020 talousarvio	4 106 000
2019 tilinpäätös	4 115 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 268 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 20 000 euroa talousarvioesityksen 4 248 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 29.80.31 esittävän taiteen valtionosuuslautakunnan toimintaan (HE 132/2020) vuonna 2021.

2021 talousarvio	4 268 000
2020 VII lisätalousarvio	7 019 000
2020 II lisätalousarvio	100 000
2020 I lisätalousarvio	900 000
2020 talousarvio	4 106 000
2019 tilinpäätös	4 115 000

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 268 000 euroa.

I lisätalousarvioesitys HE 17/2021 vp (25.2.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 14 890 000 euroa apurahoina kohdennettavien avustusten ja muiden avustusten myöntämiseen taiteen ja kulttuurin alan henkilöille ja toiminimille.

Selvitysosa:Lisäyksestä 14 890 000 euroa aiheutuu koronavirustilanteesta aiheutuvien vaikutusten vähentämisestä kulttuurin ja taiteen alan henkilöille ja toiminimille ja 110 000 euroa määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen korona-avustuksien myöntämisestä aiheutuviin lisääntyneisiin tehtäviin.

2021 I lisätalousarvio	15 000 000
2021 talousarvio	4 268 000
2020 VII lisätalousarvio	7 019 000
2020 II lisätalousarvio	100 000
2020 I lisätalousarvio	900 000
2020 talousarvio	4 106 000
2019 tilinpäätös	4 115 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2021 vp (19.3.2021)

Koronavirustilanteen vuoksi momentille ehdotetaan 15 milj. euron lisäystä, joka on tarkoitettu avustusten myöntämiseen taiteen ja kulttuurin alan henkilöille ja toiminimille. Lisäksi elokuvatuotantoyhtiöille esitetään 5 milj. euron tukea koronavirustilanteesta aiheutuvien taloudellisten menetysten vähentämiseksi (mom. 29.80.50). Em. määrärahalisäykset rahoitetaan yritysten kustannustuen kokonaisuudesta uudelleen kohdentamalla ja sen vuoksi momentilta 32.40.43 (Yritysten kustannustuki) vähennetään 20 milj. euroa.

Taiteen ja kulttuurin toimialoille (mm. kansallisille taidelaitoksille, valtionosuutta saaville teattereille, orkestereille ja museoille) myönnettiin viime vuoden lisätalousarvioissa koronasta aiheutuvien vaikeuksien vähentämiseen yhteensä 110 milj. euroa, josta freelance-taiteilijoille ja muille taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisille osoitettiin 17,5 milj. euroa. Lisäksi kulttuurialan yritykset ja yrittäjät ovat voineet hakea yksinyrittäjille tarkoitettua tukea, ELY-keskuksista pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettua tukea, Business Finlandista myönnettyä tukea sekä kustannustukea Valtiokonttorista.

Kulttuurin ja luovien alojen tilanne on kuitenkin kaiken kaikkiaan poikkeuksellisen vaikea, sillä toiminta on ollut rajoitusten vuoksi monin osin kokonaan pysähdyksissä jo vuoden verran. Luovat alat ovat olleet koronaepidemian suurimpia häviäjiä ja lisätukien tarve on edelleen ilmeinen.

On tärkeää, että lisätukea suunnataan nyt nimenomaan freelance-toimijoille ja yksinyrittäjille, joiden sosiaaliturva on usein varsin heikko. Syntyneisiin menetyksiin nähden tuki on kuitenkin vielä riittämätön, sillä saadun selvityksen mukaan kulttuurialan freelancereiden tulonmenetysten arvioidaan olevan tähän mennessä jo yli 200 milj. euroa. Suuri tukitarve huomioon ottaen tässä tilanteessa on tärkeää, että tuen jakokriteerit ovat toimivat mm. tulonmenetyksiin ja tuen tarpeeseen nähden ja että tuen hakumenettelyt ovat helppoja.

Valiokunta toteaa, että jo olemassa olevien sekä nyt esitettyjen tukien rinnalle tarvitaan vielä lisätoimia, joilla varmistetaan alan toimintaedellytykset ja elinvoimaisuus koronapandemian yli. Kulttuuri ja luovat alat ovat tärkeitä mm. talouden näkökulmasta, sillä niillä on merkittävä työllistävä sekä myös taloudellista toimeliaisuutta edistävä vaikutus. Tämän lisäksi ne edistävät mm. kansalaisten terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta. Epidemian jälkeen taiteen ja kulttuurin merkitys on entistä tärkeämpi, sillä niitä tarvitaan ja niitä voidaan hyödyntää tulevaisuuden rakentamisessa ja uusien mahdollisuuksien luomisessa.

Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että kulttuurin ja luovien alojen tukijärjestelmää kehitetään ja että siinä yhteydessä arvioidaan kattavasti toimijoiden ja järjestäjätahojen erilaiset tukitarpeet ja tunnistetaan alan monipuolinen ekosysteemi ja sen tyypilliset työmuodot. On niin ikään huolehdittava siitä, että eri hallinnonalojen myöntämät tuet muodostavat saumattoman ja kattavan kokonaisuuden, jolla vältetään paitsi tukien päällekkäisyys, myös erilaisten väliinputoajaryhmien syntyminen. Rahallisen tuen rinnalle tarvitaan myös ns. exit-strategia vallitsevista rajoituksista ja tapahtumien turvalliseksi käynnistämiseksi.

Valiokunta kiirehtii myös tapahtuma- ja kulttuurialalle suunnatun niin sanotun tapahtumatakuun valmistelua. On tärkeää, että takuu korvaa tapahtumanjärjestäjälle koituneita tappioita, mikäli vallitseva koronavirustilanne estää tai rajoittaa suunnitellun tapahtuman järjestämistä.

Alan toimintaedellytysten varmistamiseksi on myös selvitettävä mahdollisuudet taiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvan parantamiseen. Valiokunta nostaa erityisesti esille tekijänoikeuskorvauksen ja työttömyysetuuden sovitteluun liittyvien epäkohtien korjaamisen, mihin valtiovarainvaliokunta ja sivistysvaliokunta ovat jo aiemmin kiinnittäneet huomiota.

Valtioneuvoston asetuksessa työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta (1332/2002) säädetään sovittelussa huomioon otettavista tuloista. Asetuksen 8 §:n 9 kohdan mukaan immateriaalioikeuksiin perustuva korvaus, kuten mm. tekijänoikeuskorvaus, on työttömyysetuuden sovittelussa huomioon otettavaa työn perusteella saatua ansiotuloa. Käyttökorvaukset tulevat tekijälle käytännössä takautuvasti ja pitkän ajan kuluttua, ja niitä voi siten tulla myös työttömäksi jääneelle tekijälle, jolla ei ole muita tuloja. Tällöin käyttökorvaukset saattavat pahimmillaan leikata työttömyyskorvauksen kokonaan. Menettely on koettu epäoikeudenmukaiseksi erityisesti nyt, kun monien taiteilijoiden ja tekijöiden toimeentulo on vaikeutunut koronaepidemian vuoksi.

Valiokunnan mielestä tässä tilanteessa on perusteltua kiirehtiä sovitellun päivärahan kehittämistä koskevia toimia ja parantaa työttömäksi jääneen tekijän ja taiteilijan oikeutta työttömyysturvaan.

Edellä esitetyn perusteella valiokunta ehdottaa tapahtumatakuuta sekä taiteilijoiden työttömyysturvan parantamista koskevien lausumien hyväksymistä.

Valiokunnan lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle pikaisesti tapahtumatakuuta koskevan esityksen.

Valiokunnan lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla parannetaan tekijänoikeuskorvaukseen oikeutettujen työttömien tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa työttömyysetuuden sovittelussa ja oikeutta työttömyyskorvaukseen.

Koronapandemian lisäksi taide- ja kulttuurikentän taloudellisia näkymiä varjostaa rahapelitoiminnan tuottojen merkittävä aleneminen ja sen vaikutukset tulevien vuosien kulttuuribudjettiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kehysvalmistelussa löydetään ratkaisut, joilla kulttuurialan rahoitus ja toimintakyky turvataan kestävällä tavalla.

Valiokunnan mielestä eri toimien jatkovalmistelussa tarvitaan poikkihallinnollisuutta ja yhteistä koordinaatiota asianomaisten hallinnonalojen (OKM, TEM ja STM) välillä.

Eduskunnan kirjelmä EK 11/2021 vp (24.3.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.

II lisätalousarvioesitys HE 68/2021 vp (29.4.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 64 910 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 79 690 000 euroa covid-19-epidemian vuoksi apurahoina kohdennettavien avustusten ja muiden avustusten maksamiseen taiteen ja kulttuurin alan henkilöille, toiminimille ja yksinyrittäjille.

Selvitysosa:Lisäyksestä 64 800 000 euroa aiheutuu covid-19-epidemian vaikutusten vähentämisestä kulttuurin ja taiteen alan henkilöille, toiminimille ja yksinyrittäjille ja 110 000 euroa määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamisesta korona-avustuksien myöntämisestä aiheutuviin lisääntyneisiin tehtäviin.

2021 II lisätalousarvio	64 910 000
2021 I lisätalousarvio	15 000 000
2021 talousarvio	4 268 000
2020 tilinpäätös	12 125 000
2019 tilinpäätös	4 115 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2021 vp (25.5.2021)

Kulttuurin tukipaketti on yhteensä noin 127 milj. euroa, josta suurimpia tukia ovat taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisille, toiminimille ja yksinyrittäjille tarkoitettu n. 65 milj. euron määräraha sekä kansallisille taidelaitoksille ja valtionosuutta saaville teattereille ym. kohdennettu 20 milj. euron rahoitus. Lisäksi ns. vapaan kentän toimijoille ja yhteisöille esittävän taiteen alalla ehdotetaan 15 milj. euron avustus sekä kulttuuritapahtumille ja festivaaleille (ml. kesäteatterit ja uskonnolliset kesätapahtumat) 10,5 milj. euroa. On myös myönteistä, että hallitus on antanut tapahtumatakuuta koskevan esityksen (HE 79/2021 vp), jonka toimeenpanoon esitetään 80 milj. euron määrärahaa momentille 32.40.44. Tarkoituksena on pienentää tapahtuman järjestämiseen liittyvää riskiä, minkä lisäksi tapahtumatakuu voi edistää ulkopuolisen rahoituksen hankkimista.

Yhteensä vuoden 2021 ensimmäisen lisätalousarvion (noin 15 milj. euroa) kanssa apurahoina ja avustuksina vuonna 2021 jaetaan 79,8 milj. euroa, mikä on noin 4,5 kertainen määrä verrattuna vuonna 2020 myönnettyihin korona-apurahoihin ja toiminimien avustuksiin (17,5 milj. euroa).

Valiokunta on tyytyväinen näihin lisäpanostuksiin ja toteaa, että esityksessä on otettu hyvin huomioon niitä näkökohtia, joihin valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota vuoden 2021 ensimmäistä lisätalousarvioesitystä koskevassa mietinnössään (VaVM 2/2021 vp — HE 17/2021 vp). Taiteen ja kulttuurin ala ovat koronaepidemian suurimpia kärsijöitä, sillä suurin osa alan toimijoista on ollut jo toista vuotta vailla työmahdollisuuksia. Onkin tärkeää, että esityksessä on nyt huomioitu alan moninaisuus ja työnteon erilaiset muodot, kuten keikkatyöläiset, itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät, freelancerit sekä toiminimellä toimijat.

Nyt kyseessä olevalle momentille esitetään 64,9 milj. euron määräraha koronaepidemian vaikutusten vähentämiseksi. Tästä 64,8 milj. euroa osoitetaan kulttuurin ja taiteen alan henkilöille, toiminimille ja yksinyrittäjille, lisäyksen loppuosa (110 000 euroa) osoitetaan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota muun muassa siihen, että koronatuki ei edelleenkään kohdistu riittävän hyvin nimenomaan niihin esittävän taiteen edustajiin ja niille aloille, joiden menetykset ovat olleet suurimpia. Myös hakumenettelyä on pidetty liian hitaana ja hakemusten käsittelyn on toivottu perustuvan numeraalisiin hakemustietoihin.

Valiokunta toteaa, että Taiteen edistämiskeskus on valtionapuviranomainen, jonka toimintaa määrittelee laaja lainsäädäntö. Menettely tukee hakijan oikeusturvaa, mutta tuo samalla tiettyä määrämuotoisuutta. Koska jaetut tuet ovat harkinnanvaraisia valtionavustuksia, niiden käsittely vie myös enemmän aikaa kuin laskennallisten korvausten jakaminen. Saadun selvityksen mukaan yksin tulonmenetyksiin ja laskennallisuuteen perustuvaa mittaristoa ei ole kuitenkaan pidetty ongelmattomana mm. tulonmuodostuksen ja taiteenalojen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tällaisen mallin käyttöönotto edellyttäisi myös riittävää säädöspohjaa. On kuitenkin tärkeää, että hakumenettelyä on kevennetty ja tuen kriteereihin lisätty elementtejä, joilla pyritään saamaan kaikki tapahtumien järjestämiseen liittyvät toimijat tukikriteerien piiriin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että avustuskriteerejä sekä haku- ja päätöksentekomenettelyä arvioidaan jatkuvasti niin, että tuki vastaa mahdollisimman hyvin mm. tulonmenetyksiin ja tuen tarpeeseen. Tukimenettelyn ja päätöksenteon tulee myös toimia läpinäkyvästi sekä tehokkaasti siten, että avustukset saadaan perille mahdollisimman nopeasti. On myös varmistettava, että tuki ulottuu kaikkiin taiteen ja kulttuurin alan toimijoihin, että väliinputoajaryhmiä ei pääse syntymään ja että tuki tavoittaa mahdollisuuksien mukaan myös ne toimijat, jotka ovat aiemmin jääneet tuen ulkopuolelle. Valiokunta pitää niin ikään tärkeänä, että valtionavustusjärjestelmää kehitettäessä järjestelmän joustavuutta ja käytettävyyttä parannetaan.

Lisäksi valiokunta painottaa tiiviin poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä ja pitää tärkeänä erillisen kulttuuripoliittisia asioita käsittelevän ohjausryhmän asettamista mm. kulttuuripoliittisten asioiden valmistelua sekä myös koronatukien koordinointia ja seurantaa varten.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus X

Eduskunta edellyttää, että taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisille kohdennettujen koronatukien myöntämisessä huolehditaan siitä, että väliinputoajaryhmiä ei pääse syntymään ja että päätöksenteossa pyritään ottamaan huomioon myös ne tahot, jotka eivät ole aikaisemmin päässeet tuen piiriin.

Valiokunta viittaa myös em. mietintöönsä (VaVM 2/2021 vp) ja korostaa tässäkin yhteydessä taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamista sekä tekijänoikeuskorvauksen ja työttömyysetuuden sovitteluun liittyvien epäkohtien korjaamista. Eduskunta hyväksyi em. mietinnön pohjalta myös lausuman, jonka mukaan hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, joilla parannetaan tekijänoikeuskorvaukseen oikeutettujen työttömien tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa työttömyysetuuden sovittelussa ja oikeutta työttömyyskorvaukseen.

Eduskunnan kirjelmä EK 17/2021 vp (28.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 64 910 000 euroa.

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentilta vähennetään 4 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.

2021 III lisätalousarvio	-4 000
2021 II lisätalousarvio	64 910 000
2021 I lisätalousarvio	15 000 000
2021 talousarvio	4 268 000
2020 tilinpäätös	12 125 000
2019 tilinpäätös	4 115 000

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentilta vähennetään 4 000 euroa.

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 79 590 000 euroa covid-19-epidemian vuoksi apurahoina kohdennettavien avustusten ja muiden avustusten maksamiseen taiteen ja kulttuurin alan henkilöille, toiminimille, yksinyrittäjille ja yhteisöille.

Selvitysosa:Perustelujen muutos aiheutuu tarpeesta osoittaa tukea myös covid-19-epidemian vaikutusten vähentämiseen taiteen ja kulttuurin alan yhteisöille sekä tarpeesta kohdistaa 100 000 euroa aiemmin myönnettyä määrärahaa korona-avustusten myöntämisestä aiheutuviin määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2021 IV lisätalousarvio	—
2021 III lisätalousarvio	-4 000
2021 II lisätalousarvio	64 910 000
2021 I lisätalousarvio	15 000 000
2021 talousarvio	4 268 000
2020 tilinpäätös	12 125 000
2019 tilinpäätös	4 115 000

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 103 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun ja kansainvälisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta, esittelemisestä ja kehittämisestä. Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttäminen kansallisten suojelutavoitteiden ja maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla. Suomenlinnan hoitokunta huolehtii linnoituksen säilymisen, kävijähallinnan ja käytönhallinnan kestävästä tasapainosta.

Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— Osaavalla ja oikea-aikaisella korjausrakentamisella sekä restauroinnilla edistetään kulttuurista ja ekologista kestävyyttä. Toteutetaan Agenda 2030:n tavoitteista erityisesti kestävään matkailuun liittyviä toimenpiteitä.
— Kerrotaan kävijöille Suomenlinnan maailmanperintöarvoista ja niiden suojelusta sekä kannustetaan heitä toimimaan vastuullisesti.
— Edistetään sidosryhmien keskinäistä vuorovaikutusta.
— Maailmanperintökohteen erityiset yleismaailmalliset arvot, autenttisuus ja eheys säilyvät, riskeihin on varauduttu ja kohteen hoito toteuttaa kestävää kehitystä. Maailmanperintökohteen arvojen säilymisestä huolehditaan hoito- ja käyttösuunnitelman avulla.
— Varaudutaan Covid-19 -pandemian seurauksena tapahtuneen kävijämäärän vähenemisen aiheuttamaan tulojen menetykseen ja uudenlaisen asiakasryhmän hakemiseen. Menetys kohdentuu sekä kävijämääriin että aluetaloudelliseen vaikutukseen vuosina 2020—2021.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Suomenlinnan hoitokunnalle seuraavat tavoitteet:

Tuloksellisuuden tunnusluvut	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 tavoite/arvio	2021 tavoite/arvio

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Suomenlinnan paikallistaloudellinen vaikutus (milj. euroa)	23	24	24	6,2
Toiminnallinen tehokkuus
Vuokra-asuntojen käyttöaste, %	94,2	94	94	92
Vuokratuotot, kasvu %	1,0	1,0	0,5	-9,5
Henkisten voimavarojen hallinta
Henkilötyövuodet	81,1	82	83	83
Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro)	3,6	3,7	3,75	3,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Bruttomenot	9 379	8 635	8 293
Bruttotulot	7 087	6 540	6 190
Nettomenot	2 292	2 095	2 103

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	425
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	357

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Maksullisen toiminnan tuotot	7 086	6 700	6 200

Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset	6 956	6 820	6 820

Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	129	-120	-620
Kustannusvastaavuus, %	102	98	91

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


JTS-miljardin tuottavuussäästö	-5
Palkkausten tarkistukset	38
Siirtyvien erien taso (HO 2019)	-25
Yhteensä	8

2021 talousarvio	2 103 000
2020 IV lisätalousarvio	400 000
2020 II lisätalousarvio	700 000
2020 talousarvio	2 095 000
2019 tilinpäätös	2 224 000

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 103 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

II lisätalousarvioesitys HE 68/2021 vp (29.4.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 700 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronavirustilanteesta aiheutuvien tulonmenetysten kompensoinnista.

2021 II lisätalousarvio	700 000
2021 talousarvio	2 103 000
2020 tilinpäätös	3 200 000
2019 tilinpäätös	2 224 000

Eduskunnan kirjelmä EK 17/2021 vp (28.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 700 000 euroa.

04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 314 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön viranomainen, asiantuntija ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriperintötiedon keräämisestä ja säilyttämisestä, kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta, museoalan ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kulttuuriperintöalan kansainvälisten sopimusten asiantuntijuudesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirastoon kuuluva Suomen kansallismuseo vastaa kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta sekä museo- ja nähtävyyskohteiden ohjelmistosta ja yleisötyöstä.

Museoviraston tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— edistää toiminnassaan läpäisevästi yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja osallisuutta kulttuuriperintöön
— huolehtia monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä yhteiskunnallisena voimavarana
— edistää kestävää kehitystä yleisötyön, kulttuuriperinnön suojelun ja omien toimintatapojen muutoksen kautta
— osallistua aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuriperinnön merkityksen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Museovirastolle seuraavat tavoitteet:

— Palveluita, aineistoja ja tutkimusinfrastruktuuria kehitetään saavutettaviksi, asiakaslähtöisiksi ja mahdollisimman digitaalisiksi tutkimuksen edistämiseksi ja tiedon sekä ymmärryksen lisäämiseksi kulttuuriperinnöstä.
— Uudet palvelut ja yhteistyö toimijoiden kanssa vahvistavat kulttuurialan merkitystä kansantaloudessa ja parantavat alan työskentelyedellytyksiä. Kansallismuseon laajennuksen ja uuden toimintamallin suunnittelu ja toteuttaminen käynnistetään.

Tuloksellisuuden tunnusluvut	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 tavoite/arvio	2021 tavoite/arvio

Tuotokset ja laadunhallinta
Objektien katselumäärät Finna-palvelussa, kpl	635 050	465 834	600 000	700 000
Sähköisesti luetteloitujen objektien saatavuus Finna-palvelussa, kpl	265 813	263 795	285 000	305 000
Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä	710 896	762 481	730 000	600 000
Toiminnallinen tehokkuus
Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa	2,19	2,37	2,12	2,15
Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa	4,36	3,96	3,86	3,87
Henkisten voimavarojen hallinta
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)	3,77	3,85	3,77	3,78
Henkilötyövuodet	267	276	270	275

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Bruttomenot	28 834	25 254	25 814
Bruttotulot	6 899	3 500	3 500
Nettomenot	21 935	21 754	22 314

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	1 930
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	994

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kansallismuseon uusi toimintamalli ja näyttelyohjelmisto	150
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-42
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa	195
Palkkausten tarkistukset	429
Siirtyvien erien taso (HO 2019)	-172
Yhteensä	560

2021 talousarvio	22 314 000
2020 IV lisätalousarvio	1 700 000
2020 II lisätalousarvio	591 000
2020 talousarvio	21 754 000
2019 tilinpäätös	20 999 000

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 314 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

II lisätalousarvioesitys HE 68/2021 vp (29.4.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 700 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu covid-19-epidemian vuoksi museoiden ja linnojen pääsylipputulojen vähentymisestä sekä tilaisuuksien peruuntumisista aiheutuvien menetysten korvaamisesta.

2021 II lisätalousarvio	700 000
2021 talousarvio	22 314 000
2020 tilinpäätös	24 099 000
2019 tilinpäätös	20 999 000

Eduskunnan kirjelmä EK 17/2021 vp (28.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 700 000 euroa.

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentilta vähennetään 22 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.

2021 III lisätalousarvio	-22 000
2021 II lisätalousarvio	700 000
2021 talousarvio	22 314 000
2020 tilinpäätös	24 099 000
2019 tilinpäätös	20 999 000

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentilta vähennetään 22 000 euroa.

05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 510 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Näkövammaisten kirjasto (Celia) on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tukee lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia lukemiseen, oppimiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, kuten äänikirjoina ja pistekirjoina, yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa sekä tarjoaa neuvontaa saavutettavassa julkaisemisessa.

Celia tuottaa uusia kauno-, tieto- ja oppikirjanimekkeitä noin 1 250. Celia tuottaa lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalia sekä tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevia kirjoja uudistetun julkaisupolitiikan mukaisesti.

Celia välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön noin miljoona kertaa vuodessa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen sekä muiden yhteisöjen kanssa. Verkkolainauksen osuus kaikista lainoista kasvaa. Palvelu on asiakkaille maksutonta.

Näkövammaisten kirjaston tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— parantaa kirjallisten sisältöjen saavutettavuutta lukemisesteisille henkilöille tuottamalla neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä vahvistamalla yhteistyötä sidosryhmien kanssa
— laatia pitkän tähtäyksen verkkopalvelustrategia
— ylläpitää ja vahvistaa palveluidensa saatavuutta yhteistyökumppanien kautta ja lisätä uusien asiakkaiden pääsyä palveluiden piiriin
— toteuttaa uudistettua julkaisupolitiikkaa, jossa on otettu huomioon muiden toimijoiden tuottamat saavutettavat julkaisut ja niiden saatavuus
— vahvistaa lasten ja nuorten oppimismahdollisuuksia kehittämällä lapsille ja nuorille suunnattuja tuotteita ja palveluita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja edistämällä lukemista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Näkövammaisten kirjasto Celialle seuraavat tavoitteet:

Tuloksellisuuden tunnusluvut	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 tavoite/arvio	2021 tavoite/arvio

Tuotokset ja laadunhallinta
— Vuosittaiset kirjahankinnat Celian kokoelmaan (tuotanto+valmishankinnat)	1 653	1 630	1 300	1 250
— Saavutettavan julkaisemisen suositukset, saavutettavuusneuvonta ja -koulutukset, lkm	28	63	30	30
— Aktiivisten lasten ja nuorten osuus Celian rekisterissä olevista lapsista ja nuorista, %	-	21	24	31
— Oppikirjatoimitusten määrä	45 938	56 344	50 000	42 500
Toiminnallinen tehokkuus
— Asiakkaita palveluiden piirissä	45 567	65 096	74 000	86 000
— Verkkoasiakkaiden osuus kaikista henkilöasiakkaista, %	-	79	81	84
— Verkkolainojen osuus kokonaislainauksesta, %	60	67	72	75
Henkisten voimavarojen hallinta
— Henkilötyövuodet	42	43	45	45
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)	3,31	3,36	3,5	3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Bruttomenot	5 512	5 241	5 540
Bruttotulot	44	30	30
Nettomenot	5 468	5 211	5 510

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	866
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	597

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Celian ICT-ylläpitokustannukset	230
Näkövammaisten verkkopalvelujen uudistaminen	-25
Saavutettavan julkaisemisen edistämistyön vahvistaminen	100
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-12
Palkkausten tarkistukset	83
Siirtyvien erien taso (HO 2019)	-77
Yhteensä	299

2021 talousarvio	5 510 000
2020 IV lisätalousarvio	240 000
2020 talousarvio	5 211 000
2019 tilinpäätös	5 199 000

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 510 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 307 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kaluste- ja laitehankintoihin

2) avustusten maksamiseen

3) enintään 250 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.

KAVI hankkii kokoelmiinsa lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisia filmi- ja videotuotannon esityskopioita ja oheismateriaaleja, tallentaa digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ottaa vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti. KAVI ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. KAVI tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— Kotimaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja sisältöjä yleisön saataville Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä FINNAn sekä KAVIn radio- ja tv-arkiston katselu- ja kuuntelupisteiden kautta.
— Elokuvakulttuurin ja -kasvatuksen tarjontaa monipuolistetaan ja elokuvakulttuurin saavutettavuutta lisätään erityisesti kouluille, lapsille ja nuorille.
— Kriittistä medialukutaitoa ja mediakasvatusta edistetään ja lapsille turvallista mediaympäristöä tuetaan valvomalla kuvaohjelmien tarjontaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille seuraavat tavoitteet:

Tuloksellisuuden tunnusluvut	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020 tavoite/arvio	2021 tavoite/arvio

Tuotokset ja laadunhallinta
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm	137 386	138 951	143 700	146 100
— Maksulliset palvelut/esitystoiminnan katsojamäärät	50 330	49 262	53 000	56 000
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuina (rtva)¹⁾	548	604	651	710
— Mediakasvatuskoulutusten ja -luentojen määrä, vähintään	30	34	27	29
— Kuvaohjelmien tarjontaan kohdistuvien valvontatapahtumien määrä	33	104	30	52

Toiminnallinen tehokkuus
— Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva	24,5	24,29	24,16	23,70
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua	2 422	2 358	2 127	1 934
— Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa/ohjelma²⁾	145	135	126	150
— Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa/ohjelma³⁾	272	219	230	375

Henkisten voimavarojen hallinta
— Henkilötyövuodet	79	80	76	76
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)	3,34	3,51	3,5	3,6

¹⁾ Kumulatiivinen kertymä. Luvussa huomioitu Ylen vanha digitoitu, omatuotantoinen aineisto, jota toimitetaan KAVIin vuodesta 2014 eteenpäin.

²⁾ Tilauksesta luokitellut

³⁾ Uudelleenluokitellut

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Bruttomenot	7 662	7 625	8 047
Bruttotulot	991	740	740
Nettomenot	6 671	6 885	7 307

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	441
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	520

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Radio- ja televisioarkiston metadatajärjestelmän (Ritva) uudistaminen	270
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-14
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa	75
Palkkausten tarkistukset	130
Siirtyvien erien taso (HO 2019)	-39
Yhteensä	422

2021 talousarvio	7 307 000
2020 IV lisätalousarvio	100 000
2020 talousarvio	6 885 000
2019 tilinpäätös	6 750 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Valiokunta toteaa, että Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) akuutti rahoitusvaje otettiin huomioon vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa, jossa momentille lisättiin 142 000 euroa. On tärkeää, että Kavin toimintaedellytykset varmistetaan myös jatkossa ja että koronaepidemiasta aiheutuvien tulomenetysten vaikutukset otetaan rahoituksessa huomioon.

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 307 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kaluste- ja laitehankintoihin

2) avustusten maksamiseen

3) enintään 250 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

II lisätalousarvioesitys HE 68/2021 vp (29.4.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 50 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 300 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu covid-19-epidemiasta aiheutuvien tulonmenetysten kattamisesta.

2021 II lisätalousarvio	50 000
2021 talousarvio	7 307 000
2020 tilinpäätös	7 127 000
2019 tilinpäätös	6 750 000

Eduskunnan kirjelmä EK 17/2021 vp (28.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 50 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 300 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 19 619 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä annetun lain (194/2016) mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen

2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kohdan 3) määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.

Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2020 on 1 380,38 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2021 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2637).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Eläkkeiden indeksitarkistus	134
Yhteensä	134

2021 talousarvio	19 619 000
2020 talousarvio	19 485 000
2019 tilinpäätös	18 147 269

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Talousarvioesityksen mukaan määrärahaa saa käyttää enintään 51 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen taiteilijaeläkkeen myöntämiseen. Tämä vastaa aiempaa tasoa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että eläkkeiden lukumäärää nostetaan, sillä tarve taiteilijaeläkkeille on selvästi edellä mainittua suurempi. Saadun selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia valtion taitelijaeläkkeiden hakijoista jää ilman eläkettä. Valiokunta viittaa myös hallitusohjelmaan, jonka mukaan taitelijaeläkkeiden määrää lisätään nykyisestä.

Valiokunta nostaa esille myös taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittämistarpeet, sillä harvoille taiteilijoille kertyy esim. palkkaa, työttömyysturvaa tai muita vastaavia tuloja. Sosiaaliturvan ja tukipalveluiden parantaminen olisi omiaan lisäämään uskallusta lähteä luovalle alalle. Taiteilijan toimeentulon kannalta on myös syytä selvittää tekijänoikeuskorvauksen ja työttömyysetuuden sovitteluun liittyvät epäkohdat ja kehittämistarpeet.

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 19 619 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä annetun lain (194/2016) mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen

2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kohdan 3) määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.

20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 16 886 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

Valtuus

Museovirasto oikeutetaan tekemään vuokrasopimus Kansallismuseon lisärakennuksesta (Helsingin kaupunki, kaupunginosa 13) siten, että Kansallismuseon vuokrauksesta aiheutuvat kokonaismenot ovat vuosina 2025—2039 yhteensä enintään 122 000 000 euroa.

Selvitysosa:Museovirastolle myönnetään valtuus tehdä Kansallismuseon lisärakennusta koskeva vuokrasopimus. Sopimuksesta aiheutuva sitoumus 15 vuoden ajalle arvioituna on 122 milj. euroa. Kansallismuseon kokonaisvuokra on 7,6 milj. euroa vuodessa ja sopimuksesta aiheutuva lisämäärärahatarve on 4 milj. euroa vuodessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Langinkosken ja Urajärven navetan liittäminen vuokrajärjestelmään	285
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa	1 571
Siirtyvien erien taso (HO 2019)	106
Yhteensä	1 962

2021 talousarvio	16 886 000
2020 talousarvio	14 924 000
2019 tilinpäätös	15 804 000

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 16 886 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

Valtuus

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.

2021 III lisätalousarvio	15 000
2021 talousarvio	16 886 000
2020 tilinpäätös	14 924 000
2019 tilinpäätös	15 804 000

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 euroa.

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Museovirasto oikeutetaan tekemään vuokrasopimus Kansallismuseon lisärakennuksesta (Helsingin kaupunki, kaupunginosa 13) siten, että Kansallismuseon vuokrauksesta aiheutuvat kokonaismenot ovat vuosina 2025—2039 yhteensä enintään 133 000 000 euroa.

Selvitysosa:Museovirastolle myönnettyä valtuutta tarkistetaan siten, että Kansallismuseon lisärakennuksen vuokrasopimuksesta aiheutuva sitoumus 15 vuoden ajalle arvioituna on 133 milj. euroa. Kansallismuseon kokonaisvuokra on 7,74 milj. euroa vuodessa ja sopimuksesta aiheutuva lisämäärärahatarve on 4,15 milj. euroa vuodessa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2021 IV lisätalousarvio	—
2021 III lisätalousarvio	15 000
2021 talousarvio	16 886 000
2020 tilinpäätös	14 924 000
2019 tilinpäätös	15 804 000

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Valtuus

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 3 826 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin	2 706 000
Avustukset kirjastojen sisältötuotantoon, yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin sekä yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottamiseen	900 000
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan	220 000
Yhteensä	3 826 000

Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja	2018 toteutuma	2019 toteutuma	2020¹⁾ arvio	2021 arvio

Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta	305	283	240	290
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta	43	37	30	36
Henkilötyövuodet/1 000 asukasta	0,7	0,7	0,5	0,7
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia	1 797	1 981	1 400	1 995
Fyysiset käynnit, kpl/asukas	9,1	9,8	7,5	9,9
Verkkokäynnit, kpl/asukas	6,9	8,6	7,2	8,7
Lainaukset, kpl/asukas	15,4	15,7	12,5	16
Toimintakustannukset, euroa/asukas	58	60	52	60

¹⁾ Vuoden 2020 arvioluvuissa on huomioitu koronaepidemian vaikutukset kirjastojen toimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Indeksitarkistus (2,4 %)	64
Kertaluonteisen erän poisto	-250
Yleisten kirjastojen saavutettavuus ja kirjastoautot (HO 2019 kertaluonteinen)	-1 000
Yhteensä	-1 186

2021 talousarvio	3 826 000
2020 IV lisätalousarvio	800 000
2020 talousarvio	5 012 000
2019 tilinpäätös	4 560 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Momentille myönnetään 4 826 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

4) yleisten kirjastojen toiminnan kehittämisestä kansalaisten ja päättäjien vuoropuhelun areenoina aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 4).

Lisäys 1 000 000 euroa talousarvioesityksen 3 826 000 euroon nähden aiheutuu yleisten kirjastojen toiminnan kehittämisestä kansalaisten ja päättäjien vuoropuhelun areenoina aiheutuvista kustannuksista.

2021 talousarvio	4 826 000
2020 IV lisätalousarvio	800 000
2020 talousarvio	5 012 000
2019 tilinpäätös	4 560 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Talousarvioesityksen linjausten mukaan yleisten kirjastojen toiminnoissa ja palveluissa on tarpeen parantaa erityisesti digitaalisten sisältöjen yhdenvertaista saatavuutta. Tämä tavoite on tärkeä ja nyt erityisen ajankohtainen, kun koronaepidemia on lisännyt sähköisten kirjojen käyttöä ja tarvetta. Kunnilla on kuitenkin hyvin erilaiset mahdollisuudet tarjota sähköisiä palveluja, minkä vuoksi on tärkeää panostaa e-kirjaston valtakunnalliseen kehittämiseen. Näin digitaalisen aineiston hankinta ja ylläpito toteutuvat tasapuolisesti eri puolilla maata.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa yleisten kirjastojen yhteisen e-kirjaston kehittämiseen. Kyseessä on kaksivuotinen hanke, jonka jatkorahoitustarve on otettava huomioon vuoden 2022 talousarviossa.

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 5 826 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen

4) yleisten kirjastojen toiminnan kehittämisestä kansalaisten ja päättäjien vuoropuhelun areenoina aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 129 217 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 295.

Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 60 016 euroa, orkestereilla 49 763 euroa ja museoilla 75 652 euroa henkilötyövuotta kohden.

Museoiden alueellisiin tehtäviin on tarkoitus osoittaa enintään 156 henkilötyövuotta. Museoiden valtakunnallisiin tehtäviin on tarkoitus myöntää harkinnanvaraista korotusta enintään 5 900 000 euroa.

Teattereiden valtionavustuksiin on käytettävissä 910 000 euroa momentilla 29.80.52.

Esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen toimeenpanoon liittyvään vapaan ammattilaiskentän kehittämiseen on tarkoitus myöntää harkinnanvaraista valtionavustusta enintään 2 500 000 euroa.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty yhteensä 59 591 000 euroa momentilla 29.80.52.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Teattereiden valtionosuus	59 255 000
Orkestereiden valtionosuus	19 076 000
Museoiden valtionosuus	48 386 000
Esittävän taiteen vos-uudistus	2 500 000
Yhteensä	129 217 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Audiovisuaalinen kannustinjärjestelmä (siirron palautus momentilta 32.20.40)	3 000
Esittävän taiteen vos-järjestelmän uudistaminen (HO 2019)	500
Kertamenon poisto	-2 615
Kustannustason arvioitu muutos (2,4 %)	3 468
Kustannustason tarkistus, museot	1 039
Kustannustason tarkistus, orkesterit	-1 365
Kustannustason tarkistus, teatterit	69
Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoiminen	59 591
Tasomuutos	-2 310
Yhteensä	61 377

2021 talousarvio	129 217 000
2020 talousarvio	67 840 000
2019 tilinpäätös	46 734 868

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Momentille myönnetään 129 197 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 20 000 euroa talousarvioesityksen 129 217 000 euroon nähden on siirtoa momentille 29.80.01 esittävän taiteen valtionosuuslautakunnan toimintaan vuonna 2021.

2021 talousarvio	129 197 000
2020 VII lisätalousarvio	57 666 000
2020 talousarvio	67 840 000
2019 tilinpäätös	46 734 868

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 129 197 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 295.

34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 88 583 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 1 230 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

3) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

4) enintään 70 000 euroa taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamiseen liittyvistä selvityksistä ja kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa käytetty euromäärä yksikköä kohden (ei sis. alv) taiteen perusopetuksessa on 82,19 euroa/opetustunti.

2021 talousarvio

88 583 000

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 88 583 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

3) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

4) enintään 70 000 euroa taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamiseen liittyvistä selvityksistä ja kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

II lisätalousarvioesitys HE 68/2021 vp (29.4.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 4 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu covid-19-epidemiasta johtuvista oppilasmaksutulojen ja varainhankinnan keskeytymisestä aiheutuvista tulonmenetyksistä sekä terveysturvallisten opetusjärjestelyiden aiheuttamista lisäkustannuksista.

2021 II lisätalousarvio	4 000 000
2021 talousarvio	88 583 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2021 vp (25.5.2021)

Momentille esitetään 4 milj. euron määrärahaa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Lisäys aiheutuu koronaepidemiasta johtuvista oppilasmaksutulojen ja varainhankinnan keskeytymisestä aiheutuvista tulonmenetyksistä ja opetusjärjestelyjen aiheuttamista lisäkustannuksista.

Valiokunta pitää esitystä hyvänä, mutta kiinnittää samalla huomiota siihen, että koronakriisi on heikentänyt myös tuntiperusteista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen oppilaitoksien taloutta. Saadun selvityksen mukaan myös näissä oppilaitoksissa oppilasmäärät ovat pienentyneet ja tuloja tuovat tapahtumat ovat jääneet järjestämättä. Samalla monet kustannukset ovat kasvaneet esim. lisääntyneiden siivous- ja tilatarpeiden vuoksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa arvioidaan myös tuntiperusteista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen oppilaitosten tukitarpeet ja varmistetaan oppilaitosten toimintamahdollisuudet.

Eduskunnan kirjelmä EK 17/2021 vp (28.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa.

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 6 758 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 7 988 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille.

2021 IV lisätalousarvio	6 758 000
2021 II lisätalousarvio	4 000 000
2021 talousarvio	88 583 000

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 6 758 000 euroa.

40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.

2021 talousarvio	252 000
2020 talousarvio	252 000
2019 tilinpäätös	44 300

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 26 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

2021 talousarvio	26 648 000
2020 talousarvio	26 648 000
2019 tilinpäätös	26 648 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Momentin määrärahasta käytetään 11 milj. euroa tekijänoikeuslain mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Tämä vastaa aiempien vuosien rahoitustasoa, mikä on saadun selvityksen mukaan asukasmäärään suhteutettuna vertailukelpoinen muiden maiden hyvitykseen nähden.

Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän toimivuutta ja sen kehittämismahdollisuuksia on arvioitu viime vuosina opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvitystyön valmistuttua rahoituksen riittävyys varmistetaan kestävällä tavalla myös julkisen talouden suunnitelmassa. Eduskunta on myös aiemmin hyväksymässään lausumassa korostanut tarvetta järjestelmän uudistamiseen sekä sen vaatiman rahoituksen huomioon ottamiseen julkisen talouden suunnitelmassa (VaVM 28/2018 vp — HE 123/2018 vp, HE 232/2018 vp).

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 26 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 11 784 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan

2) rakentamisen prosenttiperiaatteen edistämiseen

3) kulttuurimatkailun vahvistamiseen

4) lukuliikkeen toiminnan jatkamiseen

5) lastenkulttuurin avustamiseen

6) Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen sekä tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen

7) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen

8) Saamelaismuseo Siidan perusparannukseen ja laajennukseen liittyvän näyttelyn ja kalustamisen kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Bulevardin teatteriyhdistys ry:n toimintaan	290 000
Rakentamisen prosenttiperiaatteen edistäminen	500 000
Kulttuurimatkailun vahvistaminen	3 000 000
Lukuliikkeen toiminnan jatkaminen	1 000 000
Lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustukset	3 000 000
Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen korvaaminen	300 000
Kansallisgallerian tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvat kustannukset	1 909 000
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen	400 000
Siidan perusparannukseen ja laajennukseen liittyvän näyttelyn ja kalustamisen kustannuksiin	1 385 000
Yhteensä	11 784 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke	400
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke (kertaluonteinen)	-200
Kansallisgallerian tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvat kustannukset (siirto momentilta 29.80.53)	1 909
Kulttuurimatkailun vahvistaminen (HO 2019)	2 000
Lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustukset (HO 2019)	1 000
Lukuliikkeen toiminnan jatkaminen (HO 2019)	400
Siidan perusparannukseen ja laajennukseen liittyvän näyttelyn ja kalustamisen kustannukset	1 385
Yhteensä	6 894

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.

2021 talousarvio	11 784 000
2020 IV lisätalousarvio	20 600 000
2020 II lisätalousarvio	40 300 000
2020 talousarvio	4 890 000
2019 tilinpäätös	4 370 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Valiokunta on aiemmin osoittanut kulttuuriin ja taiteeseen liittyvät kertaluonteiset lisäykset pääsääntöisesti momentille 29.80.52 ja ottanut ne vastaavasti huomioon momentin 29.80.31 määrärahan mitoituksessa. Rahapelitoiminnan tuottojen vähentyessä hallitus on kompensoinut vähenemää. Tästä syystä momenttien 29.80.52 ja 29.80.31 välistä määrärahojen siirtomahdollisuutta ei enää ole, koska kaikki museoiden, orkestereiden ja teattereiden valtionosuudet on vuoden 2021 talousarvioesityksessä budjetoitu momentille 29.80.31. Siksi alla mainitut lisäykset kulttuuriin ja taiteeseen on tehty nyt kyseessä olevalle momentille.

Taidetestaajat

Taidetestaajat on uudenlainen taidekasvatustoimintamalli, joka korostaa ja kerää nuorten arvioita esityksistä ja museovierailuista. Nuorten arviot ovat taidelaitosten ja museoiden hyödynnettävissä, ja vaikuttavat näin siihen, mitä esityksiä Taidetestaajiin hankitaan. Hanke käynnistyi vuonna 2017 säätiöiden (Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden) rahoittamana, ja kuluvalla lukuvuodella (2020—2021) hanketta rahoitetaan myös valtion varoista 1,4 milj. eurolla. Sen puitteissa kaikilla kahdeksasluokkalaisilla on ollut mahdollisuus osallistua 1—2 taidevierailulle lukuvuoden aikana. Hanke on tavoittanut kahdeksasluokkalaiset nuoret lähes sataprosenttisesti: lukuvuodelle 2020—2021 mukaan on ilmoittautunut 99,3 prosenttia kahdeksasluokkalaisista. Toiminnalle ei ole kuitenkaan jatkorahoitusta kevään 2021 jälkeen.

Valiokunta lisää momentille 1 400 000 euroa Taidetestaajat-toiminnan jatkamiseen.

Näyttelypalkkiomalli

Näyttelypalkkio on taiteilijalle maksettava korvaus museonäyttelyn eteen tehdystä työstä, kuten näyttelyn suunnittelusta, ripustuksesta ja purusta sekä näyttelyjulkaisun laatimisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta näyttelypalkkion maksamisesta järjestettiin vuosina 2017—2019 kokeilu, jonka tavoitteena oli edistää taidenäyttelyiden sopimus- ja korvauskäytäntösuositusten käyttöönottoa. Kokeilu oli onnistunut, ja sen arvioitiin mm. parantavan taiteilijan toimeentuloa ja työllistymistä omassa työssään sekä vahvistavan museoiden taloutta. Kokeilun jälkeen laaditussa arvioinnissa suositeltiin järjestelmän ja korvausten vakiinnuttamista osaksi museoiden normaalia toimintaa (OKM:n julkaisuja 2020:19). Jatkovalmistelun puitteissa on tarkoitus selvittää mm. tukimalli, siihen liittyvät rajaukset ja korvausperusteet.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen.

Lisäksi valiokunta lisää momentille 505 000 euroa, josta osoitetaan

— 70 000 euroa sotakorvausalus Vegan kunnostamiseen Pietarsaaressa
— 30 000 euroa Väinö Linna -seura ry:lle mm. arkiston digitointiin ja lyhytdokumentin tuottamiseen
— 150 000 euroa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puisen riippusillan uusimiseen Haapajärvellä
— 15 000 euroa Rajaton taide ry:n toimintaan
— 50 000 euroa Lieksan Vaskiviikon järjestämiseen, mm. Vaskiviikon koulutustoiminnan kustannuksiin
— 25 000 euroa Loviisan Ruotsinpyhtäällä sijaitsevan Strömforsin ruukin pajamuseon toiminnan turvaamiseen ja näyttelytoiminnan kehittämiseen
— 100 000 euroa virtuaalisen museokeskuksen kehittämiseen ja museopolkujen konseptointiin Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueella
— 65 000 euroa kaupunkikulttuuriyhdistys Rauniokaupunki ry:n 10-vuotisjuhlaprojektiin Kajaanissa.

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 14 689 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan

2) rakentamisen prosenttiperiaatteen edistämiseen

3) kulttuurimatkailun vahvistamiseen

4) lukuliikkeen toiminnan jatkamiseen

5) lastenkulttuurin avustamiseen

6) Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen sekä tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen

7) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen

8) Saamelaismuseo Siidan perusparannukseen ja laajennukseen liittyvän näyttelyn ja kalustamisen kustannuksiin

9) koululaisten taidevierailujen toteuttamiseen, näyttelypalkkiomallin toimeenpanoon, sotakorvausalus Vegan kunnostamiseen, Väinö Linna -seura ry:n toimintaan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puisen riippusillan uusimiseen Haapajärvellä, Rajaton taide ry:n toimintaan, Lieksan Vaskiviikon järjestämiseen, Strömforsin ruukin pajamuseon toiminnan turvaamiseen ja näyttelytoiminnan kehittämiseen, virtuaalisen museokeskuksen kehittämiseen ja museopolkujen konseptointiin Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueella sekä kaupunkikulttuuriyhdistys Rauniokaupunki ry:n 10-vuotisjuhlaprojektiin.

I lisätalousarvioesitys HE 17/2021 vp (25.2.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen elokuvatuotantoyhtiöille covid-2019-tilanteesta aiheutuvien vaikeuksien ja taloudellisten menetysten vähentämiseksi.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu elokuvatuotantoyhtiöille osoitettavista avustuksista, joilla vähennetään covid-2019-tilanteesta aiheutuvia vaikeuksia ja taloudellisia menetyksiä.

2021 I lisätalousarvio	5 000 000
2021 talousarvio	14 689 000
2020 VII lisätalousarvio	41 994 000
2020 IV lisätalousarvio	20 600 000
2020 II lisätalousarvio	40 300 000
2020 talousarvio	4 890 000
2019 tilinpäätös	4 370 000

Eduskunnan kirjelmä EK 11/2021 vp (24.3.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

II lisätalousarvioesitys HE 68/2021 vp (29.4.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 55 500 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää covid-19-epidemian vuoksi avustusten maksamiseen kulttuuri- ja taidelaitosten, kulttuurialan yhteisöjen sekä elokuvateattereiden ja elokuvalevittäjien pääsylippu- ja muiden tulojen vähenemisestä sekä toimintojen peruuntumisesta ja rajoitusten mukaisesti toteuttamisesta aiheutuvien menetysten korvaamiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä seurantalojen ja työväentalojen ylläpitokustannuksiin.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu covid-19-epidemian vuoksi esitysten, tapahtumien, näyttelyiden ja muiden vastaavien toimien peruuntumisesta tai toteutumisesta rajoitusten alaisena aiheutuvista tappioiden korvaamisesta eri taiteenalojen toimijoille ja yhteisöille.

2021 II lisätalousarvio	55 500 000
2021 I lisätalousarvio	5 000 000
2021 talousarvio	14 689 000
2020 tilinpäätös	107 784 000
2019 tilinpäätös	4 370 000

Eduskunnan kirjelmä EK 17/2021 vp (28.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 55 500 000 euroa.

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 4 300 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 4 000 000 euroa avustusten maksamiseen kulttuurin ja luovien alojen yrityksille, yhteisöille ja toimijoille innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelu- ja selvittelyvaiheen kustannuksiin.

Selvitysosa:Lisäyksestä 4 000 000 euroa ja siihen liittyvä momentin perustelujen täydennys aiheutuvat EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavasta kulttuuri- ja luovien alojen yritysten ja yhteisöjen rakennetuesta. EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.

Suomen kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvällä kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuella tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen yrityksiä, yhteisöjä ja muita toimialojen avaintoimijoita niin, että ne voivat sopeutua koronavirustilanteen vaikutuksiin sekä pystyvät kehittämään muuttuneisiin ja vaikeasti ennakoitaviin olosuhteisiin sopivia innovatiivisia palveluja sekä tuotanto- ja toimintamalleja toimialojen elvyttämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Rakennetuen tavoite on kulttuuri- ja luovien alojen tuotanto-, jakelu- ja yhteistyörakenteiden uudistaminen ja kansainvälistäminen. Tuen myöntämisen ehtoihin sisällytetään merkittävässä määrin digitaalisuutta edistäviä kriteereitä.

Lisäyksestä 300 000 euroa aiheutuu arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelu- ja selvitysvaiheen kustannuksista.

2021 III lisätalousarvio	4 300 000
2021 II lisätalousarvio	55 500 000
2021 I lisätalousarvio	5 000 000
2021 talousarvio	14 689 000
2020 tilinpäätös	107 784 000
2019 tilinpäätös	4 370 000

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 4 300 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelu- ja selvittelyvaiheen kustannuksiin.

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 10 519 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Paimion parantolan hallinnoinnin ja hoidon järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 450 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 9 069 000 euroa aiheutuu rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoimisesta ja 1 450 000 euroa Paimion parantolan hoitoon ja hallinnointiin tarkoitetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista. Paimion parantolan hallinnon ja hoidon järjestelyiden toteuttaminen on viivästynyt, minkä vuoksi siihen myönnetyn avustuksen käyttöaikaa on tarpeen jatkaa.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

2021 IV lisätalousarvio	10 519 000
2021 III lisätalousarvio	4 300 000
2021 II lisätalousarvio	55 500 000
2021 I lisätalousarvio	5 000 000
2021 talousarvio	14 689 000
2020 tilinpäätös	107 784 000
2019 tilinpäätös	4 370 000

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 10 519 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Paimion parantolan hallinnoinnin ja hoidon järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 450 000 euroa.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 17 460 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin

3) eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin.

Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl)	12 900 000
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset	3 100 000
Kuvataiteen tekijöidenapurahat	939 000
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl)	521 000
Yhteensä	17 460 000

Taiteilija-apurahan suuruus ajalla 1.1.—31.5.2021 on 1 960,48 euroa/kk ja ajalla 1.6.—31.12.2021 1 980,85 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoiminen	939
Palkkausten tarkistukset	227
Yhteensä	1 166

2021 talousarvio	17 460 000
2020 talousarvio	16 294 000
2019 tilinpäätös	14 581 416

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 17 460 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin

3) eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin.

Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 190 275 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin

3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti

4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin

6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 1 ja 2 §:n mukaisten perustamishankkeisiin myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

7) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain (1174/2018) nojalla sekä enintään 2 745 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen

8) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen

9) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

10) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 38 197 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 195 000 euroa

11) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen

12) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin.

Kohdasta 2) myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3) määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


1) Luova työ ja tuotanto	58 841 000
Elokuva	24 829 000
Esittävä taide (musiikki, tanssi, teatteri ja sirkus)	12 232 000
Kirjallisuus	1 020 000
Visuaalinen ja rakennustaide sekä muotoilu	4 456 000
Kulttuurin tuotanto ja levitys	16 304 000
2) Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin	28 982 000
Kirjastot ja tiedon saatavuus	7 006 000
Kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta	21 976 000
3) Kulttuurin perusta ja jatkuvuus	102 452 000
Museot ja kulttuuriperintö	6 675 000
Kulttuuritilat	25 580 000
Kansalliset kulttuurilaitokset	67 338 000
Kulttuurikasvatus sekä kulttuuripolitiikan tutkimus ja kehittäminen	2 859 000
Yhteensä	190 275 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Arpajaisveron alentamisen vaikutus	18 138
Veikkaus Oy:n tuottoennusteen muutos vuodelle 2021	-80 165
Tasomuutos	-5 268
Yhteensä	-67 295

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.

2021 talousarvio	190 275 000
2020 IV lisätalousarvio	—
2020 talousarvio	257 570 000
2019 tilinpäätös	247 042 783

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Määrärahaa saa käyttää:

2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 21 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin.

Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2).

Muutos talousarvioesitykseen nähden aiheutuu rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen vähentymisen vuoksi momentilta 29.80.51 osittain maksettavista eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisista apurahoista.

2021 talousarvio	190 275 000
2020 VII lisätalousarvio	-75 160 000
2020 IV lisätalousarvio	—
2020 talousarvio	257 570 000
2019 tilinpäätös	247 042 783

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 190 275 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 21 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin

3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti

4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 1 ja 2 §:n mukaisten perustamishankkeisiin myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

8) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen

9) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

12) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin.

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentilta vähennetään 9 069 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu Veikkaus Oy:n tuottoennusteen muutoksesta.

2021 IV lisätalousarvio	-9 069 000
2021 talousarvio	190 275 000
2020 tilinpäätös	182 294 556
2019 tilinpäätös	247 042 783

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentilta vähennetään 9 069 000 euroa.

53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 23 337 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen valtion omistamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää 14:n valtakunnallisesti merkittävän taide- ja kulttuurilaitoksen tilakustannusten avustamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kansallisgallerian tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvat kustannukset (siirto momentille 29.80.50)	-1 909
Kansallisoopperan kampaamo-maskin ja pukuhuollon perusparannus	100
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa	-296
Yhteensä	-2 105

2021 talousarvio	23 337 000
2020 talousarvio	25 442 000
2019 tilinpäätös	26 618 600

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 23 337 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen valtion omistamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 30 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.

2021 III lisätalousarvio	30 000
2021 talousarvio	23 337 000
2020 tilinpäätös	25 282 877
2019 tilinpäätös	26 618 600

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 30 000 euroa.

55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa Europeanaa

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

2021 talousarvio	1 950 000
2020 talousarvio	1 950 000
2019 tilinpäätös	1 950 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Momentin määräraha on 1,95 milj. euroa, joka vastaa viime vuosien tasoa. Digitaalisten palvelujen tarve on kuitenkin lisääntynyt ja on nyt koronaepidemian vuoksi entistä ajankohtaisempaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että museoalan digitalisaatiota edistetään, sillä digitaalisuus edistää mm. kulttuuriperinnön välittämistä ja sen myötä aineistot ja tieto ovat helposti kaikkien saatavilla.

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Siirtyvien erien taso (HO 2019)	10
Yhteensä	10

2021 talousarvio	739 000
2020 talousarvio	729 000
2019 tilinpäätös	739 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Momentin määräraha on 739 000 euroa taidehankintojen tekemiseen. Määräraha on pysynyt ennallaan lähes koko 2000-luvun, eikä se anna mahdollisuutta arvokkaiden teosten hankintaan. Käytännössä hankinnat painottuvat nykytaiteen hankintaan ja muutamiin teoksiin vanhemmilta aikakausilta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös Kansallisgallerian kokoelmatilat vaativat parannusta, sillä ne ovat tällä hetkellä toimintakykyjensä äärirajoilla niin kapasiteetin kuin osittain myös kiinteistöjen fyysisen kunnon suhteen. Osa varastotiloista ei esim. täytä taidemuseorakennukselle asetettuja palo- ja turvallisuusvaatimuksia.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Kansallisgallerian kokoelmatiloja kehitetään ja että määrärahatarpeet otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmassa.

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa taidehankintoihin.

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 989 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 3 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Käyttösuunnitelma (euroa)


1.	Museovirasto	799 000
2.	Suomenlinnan hoitokunta	3 100 000
Yhteensä		3 899 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2021 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

2021 talousarvio	3 899 000
2020 IV lisätalousarvio	1 460 000
2020 talousarvio	3 899 000
2019 tilinpäätös	6 046 000

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 3 899 000 euroa.

Käyttösuunnitelma (euroa)


1.	Museovirasto	799 000
2.	Suomenlinnan hoitokunta	3 100 000
Yhteensä		3 899 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2021 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 830 000 euroa.

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)


1. Museovirasto	799 000
2. Suomenlinnan hoitokunta	3 930 000
Yhteensä	4 729 000

Selvitysosa:Lisäyksestä 630 000 euroa aiheutuu toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannuksesta ja kunnossapidosta Suomenlinnassa ja 200 000 euroa Helsingin kaupungilta laskutettavasta osuudesta huoltorannan korjauksessa. Lisäykset kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2.

Saadut tulot on budjetoitu momentille 12.29.99.

2021 III lisätalousarvio	830 000
2021 talousarvio	3 899 000
2020 tilinpäätös	5 504 000
2019 tilinpäätös	6 046 000

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 830 000 euroa.

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)


1. Museovirasto	799 000
2. Suomenlinnan hoitokunta	3 930 000
Yhteensä	4 729 000

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 7 618 000 euroa.

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)


1. Museovirasto	799 000
2. Suomenlinnan hoitokunta	11 548 000
Yhteensä	12 347 000

Selvitysosa:Lisäyksestä 5 500 000 euroa aiheutuu Suomenlinnan Varuskuntakorttelin korjaushankkeesta, 1 950 000 euroa muista toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannuksesta ja kunnossapidosta Suomenlinnassa ja 168 000 euroa vakuutusyhtiön maksamasta Suomenlinnan tunneliin liittyvästä vakuutuskorvauksesta. Lisäykset kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2.

Vakuutuskorvauksesta saadut tulot on budjetoitu momentille 12.29.99.

2021 IV lisätalousarvio	7 618 000
2021 III lisätalousarvio	830 000
2021 talousarvio	3 899 000
2020 tilinpäätös	5 504 000
2019 tilinpäätös	6 046 000

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 7 618 000 euroa.

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)


1. Museovirasto	799 000
2. Suomenlinnan hoitokunta	11 548 000
Yhteensä	12 347 000

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 40 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


UKK-Seura (siirto momentille 29.01.50)	-10
Yhteensä	-10

2021 talousarvio	40 000
2020 talousarvio	50 000
2019 tilinpäätös	—

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 40 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.