Talousarvioesitys 2021
02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 64 860 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen
2) enintään 620 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen
3) enintään 80 000 euroa avustuksina jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen
4) 500 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen
5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
6) 14 506 000 euroa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) 524 000 euroa kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon, auktorisoitujen kääntäjien koulutukseen ja tutkintojen kehittämiseen sekä oikeustulkkirekisterin kehittämiseen ja toiminnan ylläpitokustannuksiin
8) 1 600 000 euroa suomalaisen koulutuksen tunnettuuden ja yhteistyön edistämiseen, erityisesti Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
9) 2 870 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon sekä virkamiesvaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin
10) enintään 14 676 700 euroa tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen
11) enintään 1 942 000 euroa EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien kansalliseen rahoitukseen, monenkeskiseen ja kahdenväliseen yhteistyöhön, korkeakoulutuksen tunnetuksi tekemiseen ja kansainvälistämistä edistäviin apurahoihin sekä Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida Euroopan unionin rahoittaman Erasmus + -ohjelman ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot. Kansainväliseen toimintaan myönnettävät avustukset ja apurahat budjetoidaan maksupäätösperusteisesti poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.
Selvitysosa:Opetushallitus toimii koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämis-, palvelu- ja hallintotehtävien sekä yhteiskunnan kansainvälistymisen edistämisen asiantuntijavirastona. Opetushallitus edistää osaamista, sivistyksen ja avarakatseisuuden vahvistumista yhteiskunnassa, koulutuksellisen tasa-arvon ja kestävän hyvinvoinnin lisääntymistä sekä globaalissa ympäristössä ja tulevaisuuden työelämässä tarvittavien taitojen vahvistumista. Osaamista kehittämällä luodaan pohja kestävälle kasvulle. Määrärahasta maksetaan myös tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia valtionhallinnossa sekä koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa tapahtuvista suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti sekä sopimusten tekemisestä aiheutuvia kuluja.
Suoritteet ja julkishyödykkeet (lkm, kpl)
| Mittarit | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
| Opintopolku-palvelun kävijämäärä (lkm) | 8 000 000 | 8 500 000 | 9 000 000 |
| Opintopolku-palvelussa julkaistujen koulutusten määrä (lkm) | 18 000 | 20 000 | 24 000 |
| Oma Opintopolussa tarjolla olevat palvelut (lkm) | 2 | 5 | 6 |
| KOSKI, kansalaisten kirjautumiset (lkm) | 400 000 | 440 000 | 485 000 |
| KOSKI, kansalainen jakanut tietojaan linkillä | 18 000 | 20 000 | 23 000 |
| VARDA, tietojen luovutus viranomaiskäyttöön | 0 | 2 | 3 |
| Asiakaspalveluratkaisussa käsiteltävät asiat (lkm) | 16 000 | 20 000 | 24 000 |
| Myynnissä olevien julkaisujen ja vähälevikkisten oppimateriaalien määrä (kpl) | 430 | 450 | 500 |
| Saatavilla olevien oppimista tukevien kustannettujen digimateriaalien määrä (kpl) | 100 | 120 | 150 |
| Maksullisten koulutusten ja tapahtumien koulutettavapäivät (kpl) | 6 500 | 7 000 | 7 000 |
| Julkaistujen opetussuunnitelmien määrä ePerusteet -palvelussa (lkm) | 480 | 500 | 620 |
| Tavoite/tehtävä | Mittari | Asteikko | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 toteutuma |
| Päätösten käsittelyaika | Tutkinnon tunnustaminen | Kk/pts | 3,0 | 3,0 | 2,7 |
| Asiakastyytyväisyys | Kansainvälinen ohjelmatoiminta (joka 3. vuosi) | 1—100 | - | - | 92 |
| Maksullinen koulutus | 1—5 | 4,1 | 4,1 | 4,1 | |
| Hakijapalaute Opintopolusta | 1-—5 | 4,0 | 4,1 | 4,2 |
- — Opetushallitus kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja jatkuvaa oppimista sekä edistää kansainvälisyyttä. Opetushallitus parantaa palvelujaan yhdessä asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa. Opetushallitus varmistaa asiakkailleen sujuvan asioinnin ja laadukkaat asiantuntijapalvelut.
- — Opetushallitus jatkaa johdonmukaista ja pitkäjänteistä uudistamistyötä vaikuttavuustavoitteidensa mukaisesti toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
| Mittari | Asteikko | 2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
| Henkilötyövuodet (kaikki mom. yhteensä; sisältää ulkomaan lehtorit) | Htv | 378 | 355 | 360 |
| Henkilötyövuodet (toimintamenot) | Htv | 340 | 326 | 324 |
| Johtajuusindeksi | 1—5 | 3,1 | 3,5 | 3,6 |
| Työtyytyväisyysindeksi | 1—5 | 3,3 | 3,6 | 3,6 |
| Henkilöstön lähtövaihtuvuus | % | 15,7 | 10,0 | 10,0 |
| Sairauspoissaolot | Työpäivää/htv | 6,8 | 6,0 | 6,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 126 722 | 106 886 | 119 860 |
| Bruttotulot | 54 472 | 39 142 | 55 000 |
| Nettomenot | 72 250 | 67 744 | 64 860 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 20 807 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 13 390 |
Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet, vähälevikkinen oppimateriaalituotanto (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 1 281 | 1 350 | 1 200 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 2 358 | 2 000 | 1 820 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 077 | -650 | -620 |
| Kustannusvastaavuus, % | 54 | 68 | 66 |
| Hintatuki | 620 | 620 | 620 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 81 | 99 | 100 |
Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muut liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 1 615 | 2 000 | 2 000 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 1 774 | 1 800 | 1 800 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -160 | 200 | 200 |
| Kustannusvastaavuus, % | 91 | 111 | 111 |
Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 534 | 500 | 500 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 632 | 900 | 900 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -98 | -400 | -400 |
| Kustannusvastaavuus, % | 84 | 56 | 56 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Education Finland -ohjelman toimeenpano | -500 |
| Erasmus+ -ohjelman kansallinen toimeenpano | 900 |
| Kertamenojen poisto | -1 475 |
| Laskennallisen rahoitusjärjestelmän tietojärjestelmäuudistus | -623 |
| Perustoimintamenojen tasokorotus | -2 000 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -39 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 239 |
| Palkkausten tarkistukset | 614 |
| Yhteensä | -2 884 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 64 860 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 135 000 |
| 2020 talousarvio | 67 744 000 |
| 2019 tilinpäätös | 64 833 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 62 929 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
11) enintään 2 942 000 euroa EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien kansalliseen rahoitukseen, monenkeskiseen ja kahdenväliseen yhteistyöhön, korkeakoulutuksen tunnetuksi tekemiseen ja kansainvälistämistä edistäviin apurahoihin sekä Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 11) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 11).
Vähennys talousarvioesityksen 64 860 000 euroon nähden on 1 931 000 euroa, josta 1 000 000 euroa aiheutuu siirrosta momentille 28.40.01 opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen ja 931 000 euroa siirtyvien erien säästön uudelleenkohdennuksesta momentilta 29.01.01.
| 2021 talousarvio | 62 929 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 77 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 135 000 |
| 2020 talousarvio | 67 744 000 |
| 2019 tilinpäätös | 64 833 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon noin 1,5 milj. euroa luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistäviin toimiin, joista keskeisin oli kansallisen lukutaitostrategian laatiminen. Määrärahaa on käytetty myös mm. Lukeva kunta -ohjelmaan, alueellisiin Lukuliike-tapahtumiin sekä yleisten kirjastojen digitaalisten palvelujen kehittämiseen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan luku- ja kirjoitustaitoa parantavat toimet ovat lähteneet hyvin liikkeelle ja niitä jatketaan myös vuoden 2021 aikana. Myös Kansallisen lukutaitostrategian suunnittelutyö on käynnistetty, ja strategian arvioidaan valmistuvan vuoden 2021 puoliväliin mennessä.
Strategian toimeenpanoon ei ole kuitenkaan osoitettu resursseja, sillä talousarvioesitykseen sisältyvä 1 milj. euron määräraha (29.80.50) on tarkoitettu toiminta-avustuksiin. Vaarana on, että ohjelman toimeenpanoa ei saada Opetushallituksen vähäisten henkilöresurssien vuoksi asianmukaisesti käyntiin.
Valiokunta katsoo, että lukutaidon parantaminen edellyttää selkeitä kehittämistoimia, sillä tutkimusten mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten lukutaito on heikentynyt ja tyttöjen ja poikien väliset sekä alueelliset erot ovat kasvaneet. On siksi tärkeää, että kansallinen lukutaitostrategia valmistuu suunnitellusti ja että pysyvä lukutaito-ohjelma saadaan käyntiin valtakunnallisesti. Erityisesti alkuvaiheessa tarvitaan aktiivista toimintaa, jolla varmistetaan pysyvien toimintamallien valmistelu ja käyttöönotto.
Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa lukutaitohankkeen edistämiseen.
Talousarvioesityksen mukaan Opetushallitus saa käyttää ensi vuonna enintään noin 14,7 milj. euroa tekijänoikeuslakiin perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tekijänoikeudella suojattujen teosten kopiointi ja digitaalinen käyttö on kasvanut, ja määrärahaa tulisi siksi korottaa 3,3 milj. eurolla. Tähän ovat vaikuttaneet mm. oppimateriaalien hankintoihin liittyvät säästöt ja opettajien itse tekemien materiaalien käytön lisääntyminen. Lisäksi oppivelvollisuuden laajentaminen nostaa määrärahan tarvetta, kun oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden määrä ja siten myös opetuksessa käytettävän kopioidun lisämateriaalin käyttö kasvavat. Samalla kasvaa tarve järjestää tarvittavat käyttöluvat keskitetysti, jotta kustannukset eivät jää koulutuksen järjestäjille ja jotta tekijänoikeuksien hankkimiseen ei synny kunta- ja oppilaitoskohtaisia eroja.
Lisäksi valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että momentin päätösosassa ei mainita erikseen mahdollisuutta hankkia elokuviin liittyviä esityslupia. Tämä heikentää muutoinkin vaikeassa asemassa olevien luovien alojen toimintaedellytyksiä ja vaikeuttaa myös opettajien työtä, koska laillisesti katsottavan laadukkaan elokuvamateriaalin hankkimiseen ei ole mahdollisuutta. Kouluilla olisi kuitenkin suuri tarve saada käyttöönsä luvallista audiovisuaalista materiaalia, jolla parannettaisiin myös monilukutaitoa, joka on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelmassa yhdeksi kaikki oppiaineet leikkaavaksi kokonaisuudeksi.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että kevään 2021 kehyspäätöksessä otetaan huomioon tekijänoikeuslakiin perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten määrärahatarve sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevaan viestintään ja selvitysten tekemiseen tarvittava rahoitus.
Opettajien täydennyskoulutuksen vahvistaminen ja kehittäminen on entistä tärkeämpää, jotta jokaisella oppijalla on yhtä hyvät mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen kaikilla koulutusasteilla. Mm. koronaepidemiasta aiheutuva etäopetus kuten myös oppivelvollisuuden laajentamista koskevan uudistuksen läpivieminen edellyttävät opettajilta vahvaa osaamista ja ammattitaitoa. Opettajilta vaaditaan myös yhä parempia valmiuksia tunnistaa ja tukea erityistä tukea tarvitsevia, esim. oppimisvaikeuksista ja mielenterveysongelmista kärsiviä oppilaita. Opettajat tarvitsevat niin ikään tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä näiden lasten ja nuorten tukemiseen koulussa.
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa opettajien täydennyskoulutukseen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen lisäämiseen.
Lisäksi valiokunta osoittaa momentille 300 000 euroa rauhantyön ja globaalikasvatuksen vahvistamiseen. Näin voidaan edistää opettajien täydennyskoulutusta sekä erilaisia koulujen ja järjestöjen kehittämishankkeita.
Opetushallitus toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan keskeisenä asiantuntijavirastona ja opetuksen kehittäjävirastona, joka vastaa suuressa määrin myös koulutuspoliittisten uudistusten käytännön toimeenpanosta. Opetushallituksen tehtäväkenttä on viime vuosina kasvanut monien uudistushankkeiden myötä, ja tehtävien arvioidaan edelleen kasvavan, kun esim. oppivelvollisuuden laajentamista koskevan uudistuksen toimeenpano alkaa. Saadun selvityksen mukaan Opetushallituksen perustoiminnan menot ovat kuitenkin olleet jo vuodesta 2018 lähtien suuremmat kuin toimintaan osoitetut budjettimäärärahat. Opetushallituksen arvion mukaan sen rakenteellinen alijäämä on jo 5 milj. euroa.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että Opetushallituksen rahoituksen riittävyys varmistetaan, jotta se selviytyy tehtävistään ja pystyy tarjoamaan uudistusten toimeenpanon edellyttämää tukea ja apua koulutuksen järjestäjille.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 64 729 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen
2) enintään 620 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen
3) enintään 80 000 euroa avustuksina jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen
4) 500 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen
5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
6) 15 506 000 euroa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) 524 000 euroa kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon, auktorisoitujen kääntäjien koulutukseen ja tutkintojen kehittämiseen sekä oikeustulkkirekisterin kehittämiseen ja toiminnan ylläpitokustannuksiin
8) 1 600 000 euroa suomalaisen koulutuksen tunnettuuden ja yhteistyön edistämiseen, erityisesti Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
9) 2 870 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon sekä virkamiesvaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin
10) enintään 14 676 700 euroa tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen
11) enintään 2 942 000 euroa EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien kansalliseen rahoitukseen, monenkeskiseen ja kahdenväliseen yhteistyöhön, korkeakoulutuksen tunnetuksi tekemiseen ja kansainvälistämistä edistäviin apurahoihin sekä Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen
12) enintään 500 000 euroa luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistävistä toimenpiteistä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
13) enintään 300 000 euroa rauhantyön ja globaalikasvatuksen vahvistamisen toimenpiteistä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida Euroopan unionin rahoittaman Erasmus + -ohjelman ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot. Kansainväliseen toimintaan myönnettävät avustukset ja apurahat budjetoidaan maksupäätösperusteisesti poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 242 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 200 000 euroa ennakoinnin kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen jatkuvan oppimisen uudistuksen palvelujärjestelmän uudistamiseen liittyen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Selvitysosa:Lisäyksestä 200 000 euroa ja momentin perustelujen täydennys aiheutuvat EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista osaamistason nostamiseksi ja jatkuvan oppimisen uudistamiseksi.
EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.
Lisäyksestä 29 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 13 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.
| 2021 III lisätalousarvio | 242 000 |
| 2021 talousarvio | 64 729 000 |
| 2020 tilinpäätös | 67 956 000 |
| 2019 tilinpäätös | 64 833 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 242 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 200 000 euroa ennakoinnin kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen jatkuvan oppimisen uudistuksen palvelujärjestelmän uudistamiseen liittyen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös 1 000 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseksi osoitettavan määrärahan kasvattamisesta.
| 2021 IV lisätalousarvio | 500 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 242 000 |
| 2021 talousarvio | 64 729 000 |
| 2020 tilinpäätös | 67 956 000 |
| 2019 tilinpäätös | 64 833 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös 1 000 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen.