Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2015

01. Ympäristöhallinnon toimintamenotPDF-versio

Selvitysosa:Ympäristöhallinto rakentaa kestävää elinympäristöä ja tukee vihreää kasvua. Tavoitteena on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuotetaan tietoa, arvioidaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja kehitetään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti vastaamaan toimintaympäristön tarpeita. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään.

Ympäristöhallinnon henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet.

Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun 35.20 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun 35.10 Ympäristön- ja luonnonsuojelu.

Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.

Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Osallistutaan valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa edellytettyjen alueellisten toimenpidestrategioiden valmisteluun ja toimeenpanoon sekä ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian mukaisiin alueellisiin toimiin.
  • — Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat
  • — Kehitetään alueen jätehuoltoa alueellisen jätesuunnitelman mukaisesti. Tehostetaan toimia jätealan uudistuneen lainsäädännön toimeenpanossa ja sen tavoitteiden toteuttamisessa.
Hyvä ympäristön tila
  • — Huolehditaan uuden ympäristösuojelulain toimeenpanosta ja tehostetaan vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia. Tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä sekä osallistutaan ympäristölupamääräysten perustana olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitteiden valmisteluun. Tehdään riskinarvioinnin perusteella valvontatarkastuksia, joista valvontasuunnitelmien mukaisten määräaikaistarkastusten osuus on vähintään puolet.
  • — Edistetään valtion tuella vesistöjen ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksia, käynnissä olevia siirtoviemärihankkeita sekä muita ympäristönsuojeluhankkeita. Laaditaan kansallinen pilaantuneiden alueiden kunnostusstrategia.
  • — Tehostetaan ympäristövahinkojen torjunnan alueellista ja valtakunnallista suunnittelua ja koordinointia.
  • — Valmistellaan ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi vuoteen 2021 sovittaen ne yhteen merenhoitosuunnitelman ja tulvariskien hallintasuunnitelmien kanssa. Vuoteen 2015 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien toteutusta jatketaan.
  • — Lisätään tietoa pohjavesiin kohdistuvista riskeistä ja aloitetaan pohjavesialueiden määritys ja luokittelu. Toimeenpannaan merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa, osallistutaan merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman laadintaan ja edistetään ravinteiden kierrätystä. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman maastokartoitukset ohjelmakaudelta 2004—2015 saatetaan loppuun.
  • — Vaikutuksiltaan merkittäviä yleis- ja asemakaavoja ohjataan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelua ja hillitään kaupunkiseuduilla taajamien lievealueiden haja-rakentamista.
  • — Huomioidaan turvallisuus, terveys ja kulttuuriympäristö elinympäristön ja rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä sekä ihmisten hyvinvoinnin sekä alueen vetovoiman kehittämisessä.
  • — Parannetaan viherrakenteen ja -ympäristön laatua sekä elinympäristön viihtyisyyttä maankäytön suunnittelussa ja täydennysrakentamisen ohjauksessa.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä toteuttamalla soidensuojelun täydennysohjelmaa ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO).
  • — Osallistutaan Natura 2000 -verkoston yleissuunnitelmien päivittämiseen
  • — Edistetään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointien päivitys saatetaan loppuun.

Tunnuslukuja

Indikaattori 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
         
METSO-alueiden suojelu, ha 7 504 7 611 7 500 5 800
Maatalouden typpitase, kg/ha 49 46 46 46
Maatalouden fosforitase, kg/ha 4 4 4 4
Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl 2 150 2 500 2 200 1 800
Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl 15 15 12 8
Väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä, % 63,9 63,9 64,1 64,1

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 465 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen ja rekisteröiminen

3) CE-merkityt rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta.

Selvitysosa:Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun lain (387/2013) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (422/2008) markkinavalvontaa. Tukes hoitaa myös otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 ja tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 842/2006 edellyttämät pätevyystodistukset ja niiden rekisteröinnin valtioneuvoston asetuksen (452/2009) mukaisesti. Pätevyystodistusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille 12.35.99. Markkinavalvonta laajenee 1.6.2014 alkaen myös pakkausten perusvaatimuksia, raskasmetallipitoisuuksia ja merkintöjä koskevien Euroopan unionin direktiiviin pohjautuvien tuotevaatimusten valvontaan.

EU:n rakennustuoteasetukseen (EU) N:o 305/2011 perustuvaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa hoitaa Tukes maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 181 §:n nojalla. 1.7.2013 voimaan tulleessa rakennustuoteasetuksessa säädetään velvoitteet CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvonnalle. Rakennustuotteiden CE-merkinnän tultua pakolliseksi 1.7.2013 ja harmonisoitujen tuotestandardien määrän lisääntyessä on sekä neuvonta- ja valvontatarve kasvanut merkittävästi. Lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivin (92/42/ETY), energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja Eco-design direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008).

EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja.

Ympäristöministeriön keskeiset tavoitteet vuodelle 2015:

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Saadaan aikaan vuonna 2015 riittävän kattava ja sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä sovitaan EU:ssa riittävän kunnianhimoisesta päästövähennystavoitteesta vuodelle 2030. Jatketaan kansallisen ilmastopolitiikan toimeenpanoa vuosien 2020—2050 ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseksi.
  • —  Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan laatua, sisäilmastoa ja energiatehokkuutta eri ohjausvälineillä.
  • —  Tuulivoimarakentamista edistetään kehittämällä ohjauskeinoja ja hyvää suunnittelua.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat
  • — Kehitetään vihreää taloutta muun muassa vaikuttamalla EU:n kiertotalous- ja resurssitehokkuusaloitteisiin ja niiden toimeenpanoon sekä arvioimalla eri politiikkatoimien mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta.
  • — Valmistellaan jätelain (646/2011) nojalla annettavat asetukset sekä jatketaan jätelain tuottajavastuusäädösten toimivuuden arviointia ja valtakunnallisen jätesuunnitelman uudistamista.
Hyvä ympäristön tila
  • — Ohjataan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanoa ja varmistetaan EY:n teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpano osana ympäristölupien päätöksentekoa.
  • — Toteutetaan merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa, EU:n Itämeren alueen uudistettua strategiaa ja toimintaohjelmaa sekä ravinteiden kierrätystä ja Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamista edistävää ohjelmaa. Valmistellaan valtioneuvoston päätös merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi vuosille 2016—2021.
  • —  Valmistellaan valtioneuvoston päätös vesienhoitosuunnitelmista vuoteen 2021. Haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaa tehostetaan EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
  • — Valmistellaan EU:n YVA-direktiivin muutos osaksi kansallista lainsäädäntöä.
  • — Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ajantasaisuus- ja uudistamistarpeet, kaavajärjestelmän kehittämistarpeet sekä täydennysrakentamisen parantamisen edellytykset arvioidaan.
  • — Valmistellaan kuntien rakennusvalvontayksiköiden määrää ja kokoa koskeva lakiesitys viranomaisohjauksen tehostamiseksi. Sähköinen asiointi otetaan laajasti käyttöön rakentamisen lupamenettelyissä.
  • — Uudistetaan rakentamismääräyskokoelmaa ja edistetään rakentamismääräysten ennakoivaa ja yhtenäistä tulkintaa. Toteutetaan eduskunnan edellyttämiä toimia rakennusten kosteus- ja homeongelmien poistamiseksi.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Vaikutetaan YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen ja EU:ssa sopimuksen strategisen suunnitelman toteutumiseen ja toimeenpannaan Suomen kansallista strategiaa ja toimintaohjelmaa vuoteen 2020.
  • — Valmistellaan toimivuusarvioinnin perusteella luonnonsuojelulain muutosta ja perustettavien luonnonsuojelualueiden säädöksiä. Ratifioidaan geenivarojen saatavuutta ja niistä saatavan hyödyn jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirja.
  • — Parannetaan lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa ja kohdennetaan suojelutoimet uhanalaisimpiin lajeihin ja kohteisiin. Käynnistetään soidensuojelun täydennysohjelman toimeenpano valtakunnallisesti arvokkaan suoluonnon turvaamiseksi.
  • — Edistetään lähiöiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota.
Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot
  • — Edistetään vuokra-asuntorakentamista suuriin kaupunkikeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle.
  • — Edistetään ikääntyneiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien kotona asumista ja ehkäistään asunnottomuutta.
  • —  Maakuntakaavojen ohjauksella sekä kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitteluyhteistyöllä eheytetään kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta ja vähennetään liikennetarpeita ja parannetaan elinympäristön laatua.
  • — Koordinoidaan metropolipolitiikan toteuttamista, tuetaan sen kärkihankkeiden etenemistä sekä valmistellaan metropolikaavoituksen käyttöönottamista.
Kehittäminen ja suunnittelu

Tuotetaan toiminnan ennakointia, ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelua, kehittämistä ja toimeenpanoa, kansainvälistä yhteistyötä sekä päätöksentekoa ja päätösten vaikutusten arviointia palvelevaa tietoa. Ympäristöhallinnon substanssiohjausta vahvistetaan.

Vuoden 2015 kehittämistoiminnan rahoituskohteita ovat uudistetun ympäristönsuojelulain ja jätelainsäädännön toimeenpano, luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden edistäminen, vesien- ja merenhoitosuunnitelmien, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano, maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin jatkotoimenpiteet, rakennetun ympäristön laatu, kestävyys ja energiatehokkuus, kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla ml. metropolipolitiikka, asuntopolitiikka, kulttuuriympäristö, suunnitelmallinen kiinteistönpito ja korjausrakentaminen.

Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv)

Tehtäväalue 2013
toteutuma
2014
ennakoitu
2015
arvio
       
Ympäristön suojelu 53 56 53
Luontoympäristö 49 51 48
Rakennettu ympäristö 83 90 90
Kansainväliset ja EU-asiat 19 19 19
Viestintä 13 13 13
Johto ja hallinto 57 57 57
Yhteensä 274 286 280

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 34 443 37 808 35 265
Bruttotulot 794 800 800
Nettomenot 33 649 37 008 34 465
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 578    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 222    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kosteus- ja hometalkoot -1 400
Siirto momentille 23.01.02 -75
Siirto momentille 35.10.66 -116
Tuottavuustoimet (-1 htv) -45
YM Aleksanterikatu 7 muuttoon liittyvän kertaluonteisen lisäyksen poisto -500
YM Aleksanterikatu 7 peruskorjaus (kertaluonteisen siirron palautus) 350
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -130
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -48
Palkkaliukumasäästö -82
Palkkausten tarkistukset 104
Toimintamenojen -50 milj. euron lisäsäästö -408
Toimintamenojen tuottavuussäästö -177
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) -2
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -2
Vuokramenojen indeksikorotus 37
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -49
Yhteensä -2 543

2015 talousarvio 34 465 000
2014 talousarvio 37 008 000
2013 tilinpäätös 34 293 000

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 455 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Asiantuntijapalveluiden sekä tutkimus- ja kehittämistehtävien lisäksi SYKE huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.

SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä, joihin arvioidaan käytettävän toimintamäärärahalla palkattua henkilöstöä näihin tehtäviin noin 25 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 16 henkilötyövuotta. Tutkimuslaitosuudistukseen sopeutuminen vaikuttaa käytettävissä oleviin voimavaroihin vuosina 2015—2017.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Suomen ympäristökeskuksen toiminnan vaikuttaaa kestävän kehityksen tietämyksen uudistamisen ja uuden tiedon välittämisen kautta. Tiedon keskeisiä käyttäjiä ovat valtioneuvosto, aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, liike-elämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset.

Keskeisiä vaikuttavuustavoitteita ovat:

  • — Ympäristöpolitiikan lainsäädännön valmistelun ja toimeenpanon tukeminen.
  • — Vaikuttaminen EU:n ympäristöpoliittisten linjausten valmisteluun yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.
  • — Tietämyksen jakamisen ja hyödyntämisen parantaminen tukemaan julkista ja yksityistä ympäristöön liittyvää päätöksentekoa.
  • — Ajantasaisen ympäristötiedon tuottaminen kestävien kulutustottumusten edistämiseen.
  • — Ympäristön kestävällä tavalla huomioonottavan liiketoiminnan, kuten resurssitehokkaiden liiketoimintamallien ja kestävien rakentamis- ja eri toimialueiden ratkaisujen edistäminen.
  • — Ympäristötietoon perustuvan liiketoiminnan, kuten automaattisten ympäristön tilan mittaus- ja tiedon välitysratkaisujen sekä räätälöityjen paikkatietopalvelujen edistäminen.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Tuotokset ja laadunhallinta

Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — Ilmastonmuutos
    • —  ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät ohjausjärjestelmät ja -keinot sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja seuranta
  • — Itämeri, vesistöt ja vesivarat
    • — vesistöjen, pohjavesien ja Itämeren kestävän käytön edistäminen, Itämereen ja vesiin kohdistuvien paineiden vaikutukset ja tilan seuranta
    • — Itämereen ja vesiin liittyvien ohjausjärjestelmien ja -keinojen kehittäminen sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntamerellä  
    • — vuoteen 2021 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoidon suunnittelun toimenpideohjelmaa koskevien päätösten laadukas valmistelu, raportointi ja toteutus
  • — Kulutus, tuotanto ja luonnonvarat
    • — materiaalien ja energian käytön tehokkuuden, parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja luonnonvarojen kestävän käytön sekä vaikutusten arvioinnin edistäminen sekä uudentyyppisten riskien tunnistaminen (kuluttajakemikaalit ja teolliset nanomateriaalit) ja niiden ratkaisut 
  • — Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus
    • — luonnon monimuotoisuuden tilan seuranta, luonnon kestävän käytön ja ekosysteemien toimintaan perustuvien palveluiden ylläpidon edistäminen ja ratkaisut
  • — Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö
    • — maankäyttöä, rakennettua ympäristöä ja liikennejärjestelmiä koskevan tiedon tuottaminen sekä käyttötarpeiden yhteensovittamista tukevien ohjauskeinojen kehittäminen 
  • — SYKE ottaa tutkimustoiminnassaan huomioon myös merkitykseltään kasvavat ympäristökysymykset
    • — ilmastonmuokkauksen ympäristövaikutukset, vihreä talous, arktisen alueen ympäristökysymykset sekä ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutukset palvelurakenteisiin, asumiseen ja liikkumiseen
  • — ympäristön seurannan tehostaminen yhdistämällä eri tahojen tuottamia tietoja mm. kaukokartoituksen ja mallien avulla tuotettuun tietoon
  • —  luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä kuvaavien SYKEn keskeisten tietovarastojen ja -järjestelmien sekä paikkatietopalvelujen kehittäminen ja käytettävyyden parantaminen
  • — SYKE osallistuu aktiivisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) ja Sosiaali- ja terveysalan yhteenliittymän (SOTERKO) kehittämiseen tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti
  • — SYKE valmistautuu ja osallistuu EU:n Horisontti 2020 -ohjelman, LIFE:n ja muiden EUn  rahoitusinstrumenttien hakuihin
  • — Vesitilannepalvelujen kehittäminen tukemaan monipuolisesti sekä vesivarojen käyttöä että vesiensuojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteisen Tulvakeskus-palvelun vakiinnuttaminen varmistamaan ajantasaisen sää- ja vesitilannetiedon ja -varoitusten saatavuus viranomaisille ja kansalaisille.
  • — Tutkimusalusten Aranda ja Muikku kustannustehokas ja laajapohjainen hyödyntäminen yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja muiden Itämeritutkimusta ja -seurantaa tekevien tahojen kanssa.
  • — SYKEn laboratorioiden ympäristömittausten laadun ja luotettavuuden kehittäminen ja aktiivinen osallistuminen kansainväliseen metrologiatutkimukseen ja kehitystyöhön sekä laboratorioyhteistyön tiivistäminen muiden LYNET-laitosten sekä muiden yhteistyölaitosten kanssa.
  • — SYKEn toiminnan sopeuttaminen tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti.
Taloudellisuus

Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Muulta valtionhallinnolta arvioidaan saatavan rahoitusta 13 milj. euroa, josta ELY-keskuksille kohdentuvasta palvelutoiminnasta noin 1 milj. euroa. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus arvioidaan 9 milj. euroksi, josta EU:n osuus on noin 5 milj. euroa. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Tuottavuus

Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä ja tukitoimintoja sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Merentutkimuksessa yhteistyötä jatketaan erityisesti Ilmatieteen laitoksen ja Ruotsin hydrometeorologisen laitoksen (SMHI) kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään kansallisten linjausten mukaisesti.

Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa tehostamalla ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä.

Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) puitteissa tuottavuutta parannetaan muun muassa yhteisillä tutkimusohjelmilla, toimitilayhteistyöllä sekä jatkamalla yhteenliittymän yhteisiä seurantoja.

Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten arvioitu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina 2013—2015

Tehtäväalue 2013
toteutuma
kustannukset
milj. €
htv 2014
arvio
kustannukset
milj. €
htv 2015
tavoite
kustannukset
milj. €
htv
             
Tutkimus-, kehitys- ja kokeilutoiminta 25,1 297 24,4 285 25,0 295
Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta 18,4 141 18,2 137 18,1 133
Ympäristönseuranta ja tietovarannot 12,2 92 13,7 87 13,5 84
Hallinnonalan palvelut1) 2,0 24 2,0 21 1,9 19
Hallinto ja tukitehtävät 4,7 72 4,7 72 4,8 72
Johto, toiminnan kehittäminen 4,3 46 4,4 48 4,2 45
Yhteensä 66,7 672 67,4 650 67,5 648
Toimintamenorahoitukseen perustuvan henkilötyön määrä   381   375   367

1) Hallinnonalan palvelutehtävät ovat tietojärjestelmäinfrastruktuurin ylläpito, yhteinen viestintä ja koulutuspalvelut.

SYKEn kokonaishenkilömäärän arvioidaan olevan 648 henkilötyövuotta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 8 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä on 367 henkilötyövuotta. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 56 329 56 655 55 455
Bruttotulot 23 528 26 000 26 000
Nettomenot 32 801 30 655 29 455
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 498    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 839    

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 12 782 13 000 13 000
— EU:lta saatava rahoitus 5 260 5 000 5 000
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 813 4 000 4 000
Tuotot yhteensä 20 854 22 000 22 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 38 009 39 000 39 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -17 155 -17 000 -17 000
Omarahoitusosuus, % 45 44 44

Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 660 000 euroa ympäristöhallinnon keskitettyjen ICT-palveluiden hoitamiseen. Näitä ovat yhteiset työkaluohjelmistot, tietoliikenneverkot, yhteiset tietojärjestelmä- ja paikkatietopalvelut sekä niihin liittyvät käyttöpalvelut. Vuoden 2014 aikana osa sopimuksista ja palveluista siirtyy Valtorin hoidettavaksi, jolloin rahoitusta ja sen jakaantumista ympäristöhallinnon keskitettyjen palvelujen eri käyttäjäorganisaatioille voidaan joutua tarkistamaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuustoimet (-8 htv) -405
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -45
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -23
Palkkaliukumasäästö -118
Palkkausten tarkistukset 224
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -210
Toimintamenojen -50 milj. euron lisäsäästö -349
Toimintamenojen tuottavuussäästö -151
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -117
Vuokramenojen indeksikorotus 36
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -42
Yhteensä -1 200

2015 talousarvio 29 455 000
2014 talousarvio 30 655 000
2013 tilinpäätös 31 142 000

21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 111 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan samoin kuin tuottavuushankkeiden muuhun valmisteluun ja toimeenpanoon.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -1 379
Yhteensä -1 379

2015 talousarvio 111 000
2014 talousarvio 1 490 000
2013 tilinpäätös 1 886 000

29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 095 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtori (siirto momentille 28.01.29) -505
Yhteensä -505

2015 talousarvio 7 095 000
2014 talousarvio 7 600 000
2013 tilinpäätös 7 649 756

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -160
Yhteensä -160

2015 talousarvio 2 000 000
2014 talousarvio 2 160 000
2013 tilinpäätös 2 120 000