Talousarvioesitys 2012
30. Aikuiskoulutus
Selvitysosa:Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta sekä aikuiskoulutuksen kehittämistä. Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön voimavaroja sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön talousarviossa lisäksi lukujen 29.10, 29.20, 29.40 ja 29.90 määrärahoihin.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Aikuiskoulutuspolitiikan tehtävänä on työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, koko aikuisväestön koulutus- ja sivistysmahdollisuuksista huolehtiminen sekä yhteiskunnan eheyden ja tasa-arvon vahvistaminen. Aikuiskoulutuspolitiikalla tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuden parantamiseen, monikulttuurisuuden vahvistumiseen sekä elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumiseen. Aikuiskoulutusta suunnataan myös maahanmuuttajien työllistymisen ja integraation tukemiseen sekä opetushenkilökunnan osaamisen varmistamiseen.
Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin. Parannetaan vailla tutkintoa olevien, pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia.
Vapaan sivistystyön edellytyksiä vastata muuttuviin koulutustarpeisiin sekä vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiä parannetaan. Painopisteinä ovat maahanmuuttajien, opinnollista kuntoutusta tarvitsevien, työttömien ja senioriväestön koulutustarpeisiin vastaaminen sekä koulutuksen alueellisen saavutettavuuden varmistaminen.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Ammatillisen aikuiskoulutuksen laatua ja tehokkuutta parannetaan ammatillisen koulutuksen laatustrategian ja oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen linjausten mukaisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoitusjärjestelmää kehitetään osana ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää kokonaisuutena siten, että järjestelmä kannustaa koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen huomioimalla lisäkoulutuksen kohderyhmän erityispiirteet. Tavoitteena on, että lisäkoulutuksen tulosrahoitusjärjestelmä ohjaa lyhentämään opintoaikoja kannustamalla tehokkaaseen aikaisemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
Korkeakoulujen aikuisopiskelua tehostetaan. Hankerahoitusta oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen mallien ja erityispätevyyksien kehittämiseksi jatketaan n. 1 200 vuosittaisen koulutuksen määrällä. Aikuisväestön mahdollisuuksia suorittaa osaamistarpeisiinsa vastaavia tutkintojen osia lisätään.
Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009—2012 toimeenpanoa jatketaan. Perustamiskustannusjärjestelmä siirretään osaksi laskennallista valtionosuusjärjestelmää vuoden 2012 alusta. Oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen kehittämisessä painopiste on vuonna 2012 kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämisluvat uusitaan vuoden 2012 ja 2013 alusta.
Yleistä kielitutkintojärjestelmää kehitetään sekä valmistavan koulutuksen tarjontaa suunnataan niin, että ne palvelevat monipuolisesti maahanmuuttajia koulutuksessa, työelämässä ja kansalaisuuden saamisessa tarvittavan kielitaidon hankkimisessa ja osoittamisessa.
Maahanmuuttajataustaisen ja maahanmuuttajien opetuksessa toimivan opetushenkilökunnan SPECIMA-tyyppistä täydennyskoulutusohjelmaa jatketaan.
Opetushenkilökunnan mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen parannetaan jatkamalla Osaava-täydennyskoulutusohjelmaa. Tavoitteena on, että vuonna 2012 osaamista parantavaan täydennyskoulutukseen osallistuu 45 000 opetustoimen henkilöstöön kuuluvaa.
Elinikäistä oppimista tukevia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehitetään. Aikuisväestön osaamisesta hankitaan kansainvälistä vertailutietoa osallistumalla OECD:n koordinoimaan aikuisten taitotasomittaukseen (PIAAC).
Toiminnan laajuus
Aikuiskoulutusta järjestetään noin 800 julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Erityyppiseen aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain lähes 1,7 milj. henkilöä eli 52 % työikäisestä aikuisväestöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan menoista noin 12 % kohdentuu aikuiskoulutukseen jäljempänä olevan taulukon mukaisesti.
| Omaehtoisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä ja suoritetut tutkinnot koulutusmuodoittain opetushallinnon alaisessa aikuiskoulutuksessaja vapaassa sivistystyössä | |||||
| Koulutusmuoto | 2008 toteutuma |
2009 toteutuma/ arvio |
2010 arvio |
2011 arvio |
2012 arvio |
|---|---|---|---|---|---|
| Aikuisten perusopetus | |||||
| tutkinto-opiskelijat | 952 | 906 | 1 705 | 1 720 | 1 720 |
| aineopiskelijat | 751 | 850 | 956 | 1 100 | 1 100 |
| Aikuisten lukiokoulutus | |||||
| tutkinto-opiskelijat | 6 460 | 6 100 | 6 000 | 6 000 | 6 000 |
| aineopiskelijat | 16 360 | 16 753 | 17 542 | 17 700 | 17 800 |
| Ammatillinen peruskoulutus | |||||
| näyttöön valmistava oppilaitosmuotoinen koulutus, opiskelijat | 14 019 | 15 464 | 17 262 | 18 030 | 18 230 |
| oppisopimuskoulutus, opiskelijat | 22 831 | 18 378 | 15 186 | 15 860 | 15 860 |
| suoritetut tutkinnot, yhteensä | 7 694 | 9 820 | 10 500 | 11 000 | 11 300 |
| Ammatillinen lisäkoulutus | |||||
| näyttöön valmistava koulutus, opiskelijat1) | 28 000 | 28 000 | 28 150 | 28 150 | 27 550 |
| oppisopimuskoulutus, opiskelijat | 24 480 | 24 480 | 23 392 | 22 000 | 21 600 |
| suoritetut tutkinnot | 16 500 | 16 600 | 16 600 | 15 800 | 15 800 |
| ei-tutkintoon valmistava lisäkoulutus | 6 961 | 7 122 | 7 410 | 7 215 | |
| Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus | |||||
| amk-tutkinto, opiskelijat | 19 620 | 19 000 | 19 800 | 19 800 | 000 |
| ylempi amk-tutkinto, opiskelijat | 4 536 | 4 800 | 5 100 | 5 100 | 000 |
| ammatilliset erikoistumisopinnot, opiskelijat | 7 800 | 5 300 | 5 000 | 4 700 | 000 |
| avoin ammattikorkeakoulu, opiskelijat | 13 500 | 13 500 | 14 000 | 14 500 | 000 |
| suoritetut amk-tutkinnot | 3 741 | 4 000 | 4 200 | 4 400 | 000 |
| suoritetut ylemmät amk-tutkinnot | 681 | 850 | 1 250 | 1 350 | 000 |
| suoritetut erikoistumisopinnot | 3 894 | 3 700 | 3 500 | 3 200 | 000 |
| Yliopistojen aikuiskoulutus | |||||
| avoin yliopisto, opiskelijat2) | 86 727 | 89 000 | 89 000 | 89 000 | 000 |
| Vapaan sivistystyön oppilaitokset3) | |||||
| kansalaisopistot, opiskelijat | 630 000 | 630 000 | 631 000 | 632 000 | 632 000 |
| kansanopistot, opiskelijat | 112 000 | 112 000 | 112 000 | 112 500 | 112 500 |
| kesäyliopistot, opiskelijat | 36 000 | 36 000 | 36 000 | 36 000 | 36 000 |
| opintokeskukset, opiskelijat | 192 000 | 192 000 | 192 000 | 192 000 | 192 000 |
| liikunnan koulutuskeskukset, opiskelijat | 80 000 | 82 600 | 82 600 | 82 600 | 82 600 |
1) Luvut kuvaavat tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen opiskelijoiden määrää - eivät valtionosuuden perusteena olevaa laskennallista opiskelijatyövuosien määrää.
2) Luvut sisältävät ikääntyvät yliopistossa opiskelevat.
3) Vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijamäärän toteutumatieto on vuodelta 2007.
| Aikuiskoulutuksen rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (euroa) | |||
|---|---|---|---|
| 2011 talousarvio |
2012 esitys |
||
| 29.10 | Yleissivistävä koulutus | ||
| Valtionosuus käyttökustannuksiin | |||
| — perusopetuksen aikuisopiskelijat (arvio) | 3 587 000 | 4 988 000 | |
| — lukion aikuisopiskelijat (arvio) | 11 211 000 | 11 692 000 | |
| 29.20 | Ammatillinen koulutus | ||
| Valtionosuus käyttökustannuksiin | |||
| — näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus (arvio) | 80 109 000 | 84 776 000 | |
| 29.30 | Aikuiskoulutus | ||
| — aikuiskoulutuksen kehittäminen, opetushenkilöstön koulutus ja tukitoimet | 26 232 000 | 33 798 000 | |
| — valtionosuus ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatillisille erikoisoppilaitoksille | 169 148 000 | 173 580 000 | |
| — valtionosuus oppisopimuskoulutukseen | 140 552 000 | 140 463 000 | |
| — valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitoksille ja järjestöille | 175 779 000 | 180 191 000 | |
| 29.40 | Korkeakouluopetus ja tutkimus | ||
| Valtionosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin | |||
| — aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus | 63 713 000 | 66 843 000 | |
| — erikoistumisopinnot | 6 050 000 | 6 347 000 | |
| — ylempi amk-tutkinto | 16 411 000 | 17 217 000 | |
| Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan1) | |||
| — avoin yliopisto-opetus ja erilliset opinto-oikeudet | 23 000 000 | 23 000 000 | |
| 29.90 | Liikuntatoimi | ||
| Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat | |||
| — liikunnan koulutuskeskukset | 16 554 000 | 15 031 000 | |
| Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille | 597 000 | 2 700 000 | |
| Yhteensä | 732 943 000 | 760 626 000 | |
1) Taulukko ei sisällä yliopiston perustutkintoa opiskelevia aikuisia (yli 25-vuotiaana aloittaneita), joita oli noin 26 % aloittaneista ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 165 milj. euroa v. 2010.
20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 30 747 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetustoimen henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen, sen seurantaan ja arviointiin
2) ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen, virallisten kääntäjien koulutuksen ja tutkintojen kehittämiseen sekä näyttötutkintomestarikoulutukseen
3) lähialueyhteistyöhön ja muuhun Venäjä-yhteistyöhön sekä erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin
4) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
Selvitysosa:
| Määrärahan arvioitu käyttö | € |
|---|---|
| 1. Opetustoimen henkilöstökoulutus | |
| Yleissivistävään koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvä henkilöstökoulutus | 4 800 000 |
| Ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus | 2 500 000 |
| Aluehallinnon toteuttama henkilöstön täydennyskoulutus | 590 000 |
| Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus | 3 050 000 |
| Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan kustannukset ja seurannan kehittäminen | 158 000 |
| Maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan Specima-koulutus | 1 500 000 |
| Opetustoimen henkilöstön Osaava-ohjelma (ml TALIS 2013) | 15 000 000 |
| Yhteensä | 27 598 000 |
| 2. Ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano | |
| Ammattitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano | 1 682 000 |
| Näyttötutkintojen sähköisen palautejärjestelmän (AIPAL) ylläpitäminen ja kehittäminen | 150 000 |
| Kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano | 295 000 |
| Virallisten kääntäjien tutkintojärjestelmän kehittäminen | 103 000 |
| Yhteensä | 2 230 000 |
| 3. Lähialueyhteistyö ja erityisryhmien koulutus | |
| Lähialueyhteistyö ja muu Venäjä-yhteistyö | 460 000 |
| Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetus | 500 000 |
| Yhteensä | 960 000 |
| Kaikki yhteensä | 30 747 000 |
Valtion rahoittamaan opetustoimen lyhyt- ja pitempikestoiseen perus- ja toisen asteen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstökoulutukseen osallistuu yhteensä noin 45 000 henkilöä vuonna 2012. Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus sisältää myös yhdessä Yleisradion kanssa toteutettavan Opettaja-TV-hankkeen.
Opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen varmistamiseksi jatketaan Osaava-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on edistää työurien pidentämistä sekä lisätä ammatillista kehittymistä ja parantaa työolosuhteita.
| Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
|---|---|
| Osaava-ohjelman toimeenpano, josta 5 000 000 euroa on siirtoa momentilta 29.10.30 | 7 000 |
| Siirto momentille 29.30.21 (Osallisena Suomessa -hanke) | -500 |
| Yhteensä | 6 500 |
| 2012 talousarvio | 30 747 000 |
| 2011 talousarvio | 24 247 000 |
| 2010 tilinpäätös | 24 245 000 |
21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 010 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) aikuiskoulutuspolitiikkaa, aikuisopiskelua, tutkintojärjestelmiä, koulutustarjontaa ja elinikäistä oppimista koskevaan valtakunnalliseen tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoimintaan, maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen
2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä OECD:n toteuttaman aikuisten taitotasomittauksen (PIAAC) kansallisesta toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
3) enintään kahtatoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
Selvitysosa:
| Määrärahan arvioitu käyttö | € |
|---|---|
| Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen | 405 000 |
| Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja avoimen korkeakouluopetuksen kehittäminen | 210 000 |
| Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen kehittäminen | 378 000 |
| Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen (ml. Osallisena Suomessa -hanke) | 605 000 |
| Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen | 335 000 |
| Aikuisopiskelua ja elinikäistä oppimista koskeva tutkimus, arviointi ja seuranta (ml. PIAAC, aikuiskoulutustutkimus) | 610 000 |
| Aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvä EU- ja kansainvälinen yhteistyö | 397 000 |
| Muu elinikäisen oppimisen kehittäminen | 70 000 |
| Yhteensä | 3 010 000 |
| Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
|---|---|
| Siirto momentilta 29.30.20 (Osallisena Suomessa -hanke) | 500 |
| Uudelleenkohdentamisen palautus | 500 |
| Tasomuutos | 25 |
| Yhteensä | 1 025 |
| 2012 talousarvio | 3 010 000 |
| 2011 talousarvio | 1 985 000 |
| 2010 tilinpäätös | 3 010 000 |
30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 172 923 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle
2) enintään 7 073 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin opintoseteliavustuksiin, laatu- ja kehittämisavustuksiin, ylimääräisiin avustuksiin ja rakenteellisen kehittämisohjelman tukemiseen.
| Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt | ||
|---|---|---|
| enimmäismäärä | yksikkö | |
| Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 2 033 216 | opetustunti |
| Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 287 234 | opiskelijaviikko |
| Valtionosuus opintokeskusten opintokerhotoimintaan | 255 000 | opintokerhotunti |
| Valtionosuus opintokeskusten muuhun opintotoimintaan | 172 896 | opetustunti |
| Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 59 482 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista enintään 4 700 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Perustamishankkeiden rahoitus otetaan poistojen perusteella huomioon käyttökustannusten valtionosuusperusteissa vuonna 2012 (L 1103/2010).
| Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa) | |||
|---|---|---|---|
| Valtionosuus | Valtionavustus | Yhteensä | |
| Kansalaisopistot | 95 661 000 | 2 600 000 | 98 261 000 |
| Kansanopistot | 51 668 000 | 2 510 000 | 54 178 000 |
| Opintokeskukset | 12 997 000 | 1 663 000 | 14 660 000 |
| Kesäyliopistot | 5 524 000 | 300 000 | 5 824 000 |
| Yhteensä | 165 850 000 | 7 073 000 | 172 923 000 |
Valtionavustuksia käytetään laatu- ja kehittämisrahoitukseen, opintoseteliavustuksiin ja rakenteellisen kehittämisen avustuksiin. Laatu- ja kehittämisrahoituksen perusteena olevat tavoitteet sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja ylläpitäjiä edustavien valtakunnallisten järjestöjen kesken. Kehittämisohjelman toimeenpanolla ja avustuksia kohdentamalla parannetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten mahdollisuuksia hoitaa yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa, elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa tukevia tehtäviään. Painopisteenä on maahanmuuttajien, syrjäytymisvaarassa olevien sekä opinnollista kuntoutusta tarvitsevien väestöryhmien koulutuspalvelujen turvaaminen sekä vastata ikärakenteen muutoksista aiheutuviin koulutustarpeisiin.
| Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat | |
|---|---|
| Kansalaisopistot | 82,11 euroa/ opetustunti |
| Kansanopistot | 295,43 euroa/ opiskelijaviikko |
| Opintokeskukset: | |
| opintokerhotoiminta | 4 euroa/ opintokerhotunti |
| opintotoiminta | 106,57 euroa/ opetustunti |
| Kesäyliopistot | 155,80 euroa/ opetustunti |
| Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
|---|---|
| Kustannustason muutos (3,4 %) | 5 452 |
| Yksikköhintojen tason tarkistus | 1 070 |
| Toiminnan laajuuden muutos | -900 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -500 |
| Perustamishankkeiden rahoitusuudistuksen vaikutus yksikköhintoihin | 385 |
| Toiminnan laajuuden muutos rahoitusuudistuksen kustannusvaikutuksen kompensoimiseksi | -385 |
| Siirto momentilta 29.30.52 (perustamishankkeiden rahoitusuudistus) | 692 |
| Yhteensä | 5 814 |
| 2012 talousarvio | 172 923 000 |
| 2011 talousarvio | 167 109 000 |
| 2010 tilinpäätös | 163 643 223 |
31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 152 363 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
2) enintään 8 050 000 euroa työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin.
Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 250, josta liikenneopettajakoulutukseen enintään 150 opiskelijatyövuotta. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Tavoitteena on, että tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaa vuonna 2012 noin 16 065 henkilöä ja opiskelijamäärä on noin 28 200. Heistä noin 80 % suorittaa näyttötutkinnossa ammatillisen tutkinnon tai sen osan vuoteen 2014 mennessä.
| Määrärahan arvioitu käyttö | € |
|---|---|
| Valtionosuus käyttökustannuksiin | 144 313 000 |
| Valtionavustus työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisvuosien loppusuorituksiin ja oikaisuihin (enintään) | 8 050 000 |
| Yhteensä | 152 363 000 |
| Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
|---|---|
| Kustannustason muutos (3,4 %) | 4 765 |
| Yksikköhintojen tason tarkistus | 1 541 |
| Toiminnan laajuuden muutos | -2 900 |
| Ylläpitäjärakenteen muutoksesta aiheutuvat rahoitusmuutokset | -11 |
| Omaehtoisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien osuuden kasvu | 350 |
| Tasomuutos | -11 |
| Yhteensä | 3 734 |
| 2012 talousarvio | 152 363 000 |
| 2011 talousarvio | 148 629 000 |
| 2010 tilinpäätös | 146 191 944 |
32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 140 463 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja enintään 4 850 000 euroa valtionavustusten maksamiseen.
Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 28 805. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen.
| Määrärahan arvioitu käyttöja siihen vaikuttavat tekijät | € |
| Peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) | 112 632 000 |
| — kunnallinen ammatillinen koulutus (11 800 * 7 008 €) | 82 697 000 |
| — yksityinen ammatillinen koulutus (4 060 * 7 373 €, sis. alv ) | 29 935 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -65 450 000 |
| Lisäkoulutus | |
| — ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus (22 501 * 3 268,70 €) | 73 549 000 |
| — muu lisäkoulutus (6 304 * 2 360,73 €) | 14 882 000 |
| — valtionavustus tuettuun oppisopimuskoulutukseen ja muuhun kehittämiseen (enintään) | 850 000 |
| — valtionavustus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen (enintään) | 4 000 000 |
| Yhteensä | 140 463 000 |
|---|
| Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
|---|---|
| Kustannustason muutos (3,4 %) | 1 515 |
| Yksikköhintojen tason tarkistus | 496 |
| Lisäkoulutuksen toiminnan laajuuden muutos | -2 100 |
| Yhteensä | -89 |
| 2012 talousarvio | 140 463 000 |
| 2011 talousarvio | 140 552 000 |
| 2010 tilinpäätös | 133 709 019 |
51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 21 217 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.
Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyöpäiviä on yhteensä enintään 296 840, josta Suomen Ilmailuopiston osuus on enintään 14 000 opiskelijatyöpäivää.
Selvitysosa:Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 71,47 euroa opiskelijatyöpäivää kohden.
Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 698 000 euroa johtuen kustannustason muutoksesta.
| 2012 talousarvio | 21 217 000 |
| 2011 talousarvio | 20 519 000 |
| 2010 tilinpäätös | 17 701 050 |
52. Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 308 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ennen vuotta 2012 myönnetyistä avustuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 308 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 692 000 euroa siirtona momentille 29.30.30 johtuen perustamishankkeiden rahoituksen siirtämisestä käyttökustannusten valtionosuusperusteisiin.
| 2012 talousarvio | 308 000 |
| 2011 talousarvio | 1 000 000 |
| 2010 tilinpäätös | 1 000 000 |
53. Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 7 266 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle.
Selvitysosa:Vapaan sivistystyön järjestörakennetta uudistetaan yhteistyön ja voimavarojen käytön tehostamiseksi osana vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanoa.
| Määrärahan arvioitu käyttö | € |
|---|---|
| Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin | 000 |
| Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan | 000 |
| Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan | 000 |
| Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan | 000 |
| Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan | 000 |
| Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan | 000 |
| Järjestöjen suomen kieltä ja kulttuuria koskevaan yhteistyöhön sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön | 000 |
| Kriittisen korkeakoulun toimintaan | 000 |
| Oppilaitosten ympäristösertifikaattitoimintaan | 000 |
| Yhteensä | 7 266 000 |
| 2012 talousarvio | 7 266 000 |
| 2011 talousarvio | 8 670 000 |
| 2010 tilinpäätös | 8 770 000 |