Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2012

31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä ovat laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Hallinnonalan politiikkalohkoja ovat viestintäpolitiikka ja liikennepolitiikka sekä näitä tukevat liiketoiminta, tutkimus ja hallinto.

Toimintaympäristö

Yhteiskunnan toiminta perustuu merkittävässä määrin erilaisten sähköisten tieto- ja viestintäverkkojen hyödyntämiseen ja niiden mahdollistamien digitaalisten palveluiden käyttöön. Teknologinen kehitys sekä sisältö- ja muiden palveluiden käyttötottumusten ja tuotantotapojen muutos vaikuttavat olennaisesti viestintämarkkinoihin ja viestintäpolitiikkaan. Kehitys luo myös uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Entistä enemmän huomiota tulee kiinnittää verkkojen ja palveluiden käytettävyyteen, luotettavuuteen ja turvallisuuteen. Erityisen haasteellista on kansallisten tavoitteiden toteuttaminen tilanteessa, jossa viestinnän toimintaympäristö on lisääntyvässä määrin globaali.

Julkisen talouden haasteet, kansallisen kilpailukyvyn parantaminen, ilmastopolitiikka, elinkeino- ja väestörakenteen muutos sekä palveluiden turvaaminen edellyttävät uusia, nykyistä tehokkaampia ja vaikuttavampia keinoja liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen.

Viestintäpolitiikka

Digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen edellyttää aktiivista viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Lähivuosina viestintäpolitiikalla haetaan välineitä toimivaan ja turvalliseen yhteiskuntaan sekä tehoa yritysten ja julkisen sektorin toimintaan. Tietoyhteiskuntapolitiikalla pyritään vastaamaan mm. julkisen sektorin tuottavuustavoitteisiin sekä innovaatiopolitiikan haasteisiin.

Tieto- ja viestintäteknologioiden merkitys hyvinvoinnin, taloudellisen kasvun ja tuottavuuden parantamiseksi on huomattava. Niiden tehokkaammalla hyödyntämisellä voidaan vastata moniin yhteiskunnan haasteisiin. Teknologisen kehityksen mahdollistamat innovaatiot, palvelut ja toimintatavat synnyttävät merkittävää kehityspotentiaalia kaikille yhteiskunnan sektoreille.

Tieto- ja viestintäteknologioiden tehokkaan käytön ja kansalaisten yhdenvertaisuuden perusedellytyksenä ovat laadukkaat, edulliset ja kaikkien saatavilla olevat viestintäpalvelut. Lähtökohtana on, että kaikille tulee taata oikeus hyviin viestintäyhteyksiin. Samalla tulee huolehtia siitä, että yhteiskunnan perusinfrastruktuurin muodostavia yhteyksiä hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla tarjoten käyttäjien tarpeita vastaavia, monipuolisia sisältö- ja muita palveluita.

Yhteiskunta ei toimi ilman tieto- ja viestintäjärjestelmiä, koska lähes kaikki yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat sidoksissa tieto- ja viestintäinfrastruktuurin sekä tietojärjestelmien toimintaan. Järjestelmien toimivuus varmistetaan kattavasti ja johdonmukaisesti.

Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat, valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen varatut määrärahat, sanomalehdistön tuki sekä Yleisradio Oy:n ulkomaille suunnattujen televisio- ja radiolähetysten kustannusten korvaamiseen osoitettava tuki. Viestintäpolitiikan lohkolle esitetään määrärahoja yhteensä 21,8 milj. euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa viestinnän toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita on saatavilla koko maassa.
  • Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus on varmistettu.
  • Tieto- ja viestintäteknologiaa ja digitaalisia palveluita käytetään täysimääräisesti yhteiskunnan toimivuuden, kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi.

Liikennepolitiikka

Liikennepolitiikan avulla turvataan sujuvat ja turvalliset matkat ja kuljetukset elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, joka viennistä riippuvaisena tarvitsee myös hyvät ja toimivat yhteydet kaikkialle maailmaan. Liikennejärjestelmän toimivuuden ohella entistä tärkeämmäksi painopisteeksi nousee liikenteen päästöjen vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen myös liikennepolitiikassa. Liikennepolitiikka kytketään kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden ja työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehykseen. Tämä varmistetaan liikennepoliittisen selonteon laaja-alaisella valmistelulla.

Liikennesektorin on pystyttävä hyödyntämään kaikki mahdollisuudet parantaa toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta kestävällä tavalla. Huomio käännetään asiakkaisiin, liikennepolitiikan keinovalikoimaa monipuolistetaan ja toimintatapoja uudistetaan uudenlaisiin ratkaisuihin ja innovaatioihin kannustavaksi. Monipuolisen keinovalikoiman ja älyliikenteen palveluiden avulla liikenneinfrastruktuuria ja -palveluita hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

Liikennepolitiikassa otetaan huomioon Suomen päästövähennystavoite liikennesektorille. Liikenteen päästöjä vähennetään muun muassa tukemalla joukkoliikennettä, autokannan uudistumista sekä suosimalla vähäpäästöistä ajoneuvoteknologiaa.

Työmatkaliikennettä, joukkoliikenteen toimivuutta ja liikenneturvallisuutta parannetaan arjen sujuvan liikkumisen turvaamiseksi.

Joukkoliikennettä edistetään ja tuetaan sen kokonaisvaltaista suunnittelua. Edistetään uusia palvelukonsepteja, liikennemuotojen yhteistyötä ja älyliikennettä matkaketjuissa. Pyritään tekemään mahdolliseksi joukkoliikenteen reaaliaikainen informaatio ja yhteiskäyttöiset maksujärjestelmät. Liityntäpysäköintiä kehitetään.

Väyläverkon kunnon ja palvelutason säilyminen varmistetaan raideliikennettä painottaen. Myös alempiasteisen tieverkon kunnosta huolehditaan maaseutuelinkeinojen ja metsätalouden toimintaedellytykset turvaavalla tavalla. Kehitetään pyörä- ja kävelytieverkostoa yhteistyössä kuntien kanssa. Käynnissä olevien hankkeiden toteutusta jatketaan turvaten mm. rataosan Seinäjoki—Oulu -perusparannuksen loppuunsaattaminen.

Meriliikenteen turvallisuuden parantamiseksi kehitetään automaattisia riskintunnistus- ja ennakointityökaluja.

Innovaatioita edistetään ja kilpailua ehkäisevää sääntelyä sekä markkinoille pääsyn esteitä poistetaan kaikissa liikennemuodoissa. Sääntelyllä varmistetaan, että kilpailu tuottaa hyviä palveluja.

Edistetään toimia, joilla logistinen tehokkuus lisääntyy ja yritysten logistiikkakustannusten kansainvälinen kilpailukyky vähintään säilyy. Ympäristöä säästäviin kuljetusratkaisuihin ja sähköisiin toimintamalleihin kannustetaan.

Liikennejärjestelmän toimintavarmuutta häiriötilanteissa parannetaan.

Liikennepolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat perusväylänpidon määrärahat, liikenneverkon kehittäminen, liikenteen turvallisuus, joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet sekä tienpidon valtionavut. Liikennepolitiikan lohkolle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 901,2 milj. euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa liikenteen toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • Matka- ja kuljetusketjut toimivat sujuvasti hyvinvointia ja kilpailukykyä edistäen.
  • Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan parhaiden maiden joukossa. Tieliikenteen turvallisuus paranee.
  • Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään Suomen kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan.
  • Liikenteen toimialan tuottavuus ja tehokkuus paranevat.

Tutkimus

Hallinnonalalla tutkimustoimintaa harjoittaa Ilmatieteen laitos, joka on keskeisessä roolissa yhteiskunnan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tarvittavan perustiedon tuottamisessa. Tuotettavalla tiedolla edistetään turvallisuutta.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalan tutkimustoiminnalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • Tuetaan tutkimuksen keinoin ilmastonmuutokseen sopeutumista toimien laaja-alaisesti yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.
  • Sovelletaan tutkimuksessa saatuja uusimpia tietoja mm. ilmastomallien sekä havainto-, ennustus- ja varoitusjärjestelmien ja muiden palveluiden kehittämisessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa muulle tutkimustoiminnalle tavoitteeksi:

  • Kehitetään liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista ja asiantuntemusta sekä tuotetaan tietoa lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi.

Valtion yhtiöt

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa ovat valtion yhtiöt Finavia Oyj ja Finnpilot Pilotage Oy, joiden tavoitteena on tukea liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista.

Hallinnonalan yhteiset tavoitteet

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa koko hallinnonalalle seuraavat tavoitteet:

  • Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta.
  • Hallinnonalan toiminnan tuottavuutta parannetaan.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä toiminnasta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkishyödykkeitä, joiden käyttämiseen sekä naisilla että miehillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä, jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään myös tasa-arvonäkökulma huomioon ottaen.

Määrärahat ja tuloarviot

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 372,0 milj. euroa. Politiikkalohkoille ehdotetaan määrärahoja seuraavasti: hallinto ja toimialan yhteiset menot 408,5 milj. euroa, liikenneverkko 1 658,6 milj. euroa, liikenteen viranomaispalvelut 40,6 milj. euroa, liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 202,0 milj. euroa, viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 21,8 milj. euroa sekä tutkimus 42,8 milj. euroa.

Liikenteen toimialan veronluonteisista maksuista suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 80,3 milj. euroa, ratavero 14,3 milj. euroa, lentoliikenteen valvontamaksu 10 milj. euroa sekä Kerava—Lahti -oikoradan investointivero 4,3 milj. euroa. Liikenteen toimialalta kerättävistä muista maksuista suurin on radanpitoon käytettävä ratamaksu 45,8 milj. euroa. Liikenteen turvallisuusviraston maksutulot ovat yhteensä 89,7 milj. euroa, josta 74,3 milj. euroa on tie- ja rautatieliikenteen toimialalta kerättäviä asiakasmaksutuloja.

Viestinnän toimialalta kerätään veroluonteisina maksuina 5,9 milj. euroa. Lisäksi Viestintävirasto saa muina maksutuloina 29,8 milj. euroa.

Hallinnonalan sekalaisten tulojen arvioidaan olevan 51,3 milj. euroa.

Trans European Transport Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 6,2 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin arvioidaan saatavan EU- ja kansallisia varoja noin 5,6 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
     
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 426,0 287,0
31.10.78 Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus - 205,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010—2012

    v. 2010
tilinpäätös
1000 €
v. 2011
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2012
esitys
1000 €

Muutos 2011—2012
    1000 € %
             
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 383 952 342 622 408 419 65 797 19
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 882 23 691 20 407 - 3 284 - 14
21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 34 211 784 573 272
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 360 094 317 778 386 600 68 822 22
40. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 942 942 628 - 314 - 33
10. Liikenneverkko 1 583 106 1 423 606 1 658 058 234 452 16
01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 91 868 83 229 86 934 3 705 4
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) 912 052 907 577 926 500 18 923 2
(34.) Valtionavustus länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) 2 804
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) 13 000 34 974 21 974 169
(40.) Avustus Finavia Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) 1 100 - 1 100 - 100
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 700 1 000 - 1 700 - 63
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) 23 000 23 000 13 000 - 10 000 - 43
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 38 284 28 350 35 000 6 650 23
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 54 700 439 653 384 953 704
78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 443 898 249 600 73 100 - 176 500 - 71
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 69 200 60 350 47 897 - 12 453 - 21
20. Liikenteen viranomaispalvelut 33 539 35 375 40 037 4 662 13
01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 539 35 375 40 037 4 662 13
30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 187 625 197 819 202 003 4 184 2
42. Valtionavustus koulutuksesta (siirtomääräraha 3 v) 841 841 841
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 78 139 84 236 86 420 2 184 3
46. Alusinvestointien ympäristötuki (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 0
50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) 787 800 800
51. Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v) 4 200 4 200 4 200
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 94 992 98 375 96 875 - 1 500 - 2
64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 8 667 9 367 10 867 1 500 16
(65.) Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha)
(66.) Yhteisaluspalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 21 995 19 456 20 913 1 457 7
01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 495 7 806 8 063 257 3
42. Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha) 450 500 500
44. Valtionavustus suomalaisten televisio- ja radio-ohjelmien lähettämiseen ulkomaille (kiinteä määräraha) 1 350 1 350 1 350
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) 12 700 9 800 11 000 1 200 12
50. Tutkimus 41 363 40 461 42 600 2 139 5
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 363 40 461 42 600 2 139 5
(60.) Liiketoiminta
(88.) Luotsausliikelaitos
  Yhteensä 2 251 581 2 059 339 2 372 030 312 691 15

  Henkilöstön kokonaismäärä 2 256 2 208 2 191