Talousarvioesitys 2011

92. EU ja kansainväliset järjestöt

Valtuus

Pohjoismaiden Investointipankin pääomankorotukseen saadaan sitoutua siten, että Suomen osuus pankin takuupääomasta korotetaan 322 360 000 eurolla 1 088 148 207 euroon.

Selvitysosa:EU:n vuoden 2011 talousarvioesityksen laadintaa vaikeuttaa edelleen talouskehityksen epävarmuus. EU:n talous on kääntymässä varovaiseen nousuun, mutta kansallisten budjettien vakautustoimet tulevat heijastumaan myös EU:n talouarvioon. Komission talousarvioesityksen maksumäärärahojen taso 1,05 % EU:n yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Täydentävän esityksen (HE 228/2010 vp) selvitysosa:

Pohjoismaiden Investointipankin neuvosto on päättänyt pankin pääoman korottamisesta 2 mrd. eurolla nykyisestä 4 141 903 086 eurosta 6 141 903 086 euroon. Pankin pääomankorotuksen tarkoituksena on turvata pankin toimintaedellytykset edistää jäsenmaidensa kilpailukykyä ja edistää ympäristön suojelua myöntämällä lainoja erityisesti sellaisiin hankkeisiin, jotka kuuluvat pankin neljään painopistealueeseen, jotka ovat ympäristö, energia, kuljetus ja logistiikka sekä innovaatiot. Pääomankorotus toteutetaan kasvattamalla ainoastaan pankin takuupääomaa, jonka jäsenmaat ovat velvollisia rahoittamaan vain, jos pankin omien velvoitteiden täyttäminen sitä vaatii eli pääomankorotukseen ei sisälly sisään maksettavaa osuutta. Näin ollen pääomankorotuksesta ei aiheudu Suomelle välittömiä maksuvelvoitteita. Suomen vastuu pankin pääomasta kuitenkin lisääntyy korotuksen määrällä eli runsaalla 322 milj. eurolla. Suomen osuus Pohjoismaiden investointipankin pääomasta tulee korotuksen jälkeen olemaan 17,7 %. Pääomankorotuksen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2011 lukien.

20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Euroopan unioni maksaa neuvoston ja sen työryhmien kokouksiin osallistumisesta aiheutuvien matkamenojen korvauksen ennakkoon jäsenmaille. Jäsenvaltio saa vuotuisen kokonaismäärärahan, joka on kullekin jäsenvaltiolle vahvistettu prosentuaalinen osuus EU:n talousarvion yleiset kokouskulut -alamomentin määrärahasta. Siltä osin kuin matkustamisesta aiheutuu menoja, joita EU ei hyväksy korvattavaksi, ne maksetaan toimintamenomäärärahoista. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä neuvoston pääsihteerille tilitys jäsenvaltiolle osoitetun määrärahan käytöstä.

Vastaava tulo on merkitty momentille 12.28.93.

40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 7 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen katsotaan saavan Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana.

Selvitysosa:Suomen katsotaan hyötyvän Pohjoismaiden Investointipankin sijainnista Helsingissä vuosittain noin 7 500 000 euroa, mikä vastaa pankin vuonna 2009 henkilökuntansa palkoista pidättämien verojen määrää. Määrärahan tarkoituksena on vahvistaa pankin asemaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi lisäetujen antamiseksi pankin henkilökunnalle. Järjestelystä sovittiin 10.11.1997 Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden valtiovarainministereiden kokouksessa. Koska Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön ja Pohjoismaiden Kehitysrahaston työntekijät ovat muodollisesti Pohjoismaiden Investointipankin palkkaamia, sisältyy isäntämaakorvaukseen myös edellä mainittujen instituutioiden työntekijöiden maksamat palkkaverot.

67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Vuosina 1982—1986 annettuja sitoumuksia oli 31.12.2009 lunastamatta noin 1,0 milj. euroa.

68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 460 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD) peruspääoman korotuksesta aiheutuvan vuoden 2011 Suomen osuuden 3,46 milj. euron suuruisen ensimmäisen erän maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää arvonsäilytysvelvoitteesta mahdollisesti aiheutuviin maksuihin.

Valtuus

1) Vuonna 2011 saadaan sitoutua Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2011—2015 yhteensä 16,7 milj. euroa.

2) Vuonna 2011 saadaan sitoutua Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin takuupääomakorotukseen vuosina 2011—2015 yhteensä 265,5 milj. euron arvosta.

Selvitysosa:Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD) pääomakorotuksen johdosta saadaan kohdan 1) ja kohdan 2) valtuuksilla merkitä uusia osakkeita ja sitoutua takuupääoman korotukseen Suomelle tulevan osuuden verran.

Pankin kokonaispääoma muodostuu sisäänmaksetuista pääomapanoksista ja takuupääomasta. Sisäänmaksetun pääoman osuus on noin 6 % takuupääoman kattaessa loput 94 % pankin koko pääomasta. Takuupääoma on rahoitettava jäsenmaiden toimesta vain, jos pankin omien velvoitteiden täyttäminen sitä vaatii. Suomen osuus pankin sisäänmaksetusta pääomasta nousisi korotuksen myötä 50,7 milj. eurosta 67 milj. euroon ja takuupääomasta 265,5 milj. eurolla nykyisestä noin 789,3 milj. eurosta yhteensä noin 1 054,7 milj. euroon. Korotuksen jälkeen Suomen osuus IBRD:n koko peruspääomasta nousee noin 1 121,7 milj. euroon, joka on noin 0,50 % IBRD:n noin 224 479 milj. euron kokonaispääomasta.

Momentin vasta-arvot on laskettu valuuttakurssilla EUR/USD=1,23. Määrärahaa voidaan käyttää myös arvonsäilytysvelvoitteesta mahdollisesti aiheutuviin maksuihin, koska Kansainväliselle jälleenrakennus- ja kehityspankille suoritettuihin maksuihin sisältyy arvonsäilytysvelvoite suhteessa Yhdysvaltain dollariin.

69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 760 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen

2) Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:EU:n talousarvion rahoittamiseen annettavista varoista ja jäsenvaltioiden maksuosuuksista niihin säädetään EU:n omia varoja koskevassa neuvoston päätöksessä (2007/436/EY).

EU:n omat varat sisältävät

1) sekalaisia tuloja ja perinteisiä omia varoja eli tulleja ja sokerimaksuja

2) jäsenvaltioiden suoritettavat arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvan maksut (ALV-maksu ja BKTL-maksu).

Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eivät sisälly Suomen valtion talousarvioon.

ALV-maksun ja BKTL-maksun tarkemmat laskentaperusteet sisältyvät seuraaviin neuvoston asetuksiin (EY)

1) N:o 1150/2000: asetus EU:n omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta

2) N:o 1553/1989: asetus arvonlisäverosta kertyvien omien varojen kannon lopullisesta menettelystä

3) N:o 2223/1996: asetus markkinahintaisen bruttokansantulon muodostamisesta.

Määräraha perustuu EU:n neuvoston esitykseen vuoden 2011 talousarvioksi.

Täydentävän esityksen (HE 228/2010 vp) selvitysosa:Vähennys 10 000 000 euroa talousarvioesityksen 1 770 000 000 euroon nähden aiheutuu tarkentuneista arvioista.